Tätä lakia sovelletaan Suomen lain mukaan rekisteröityyn eläkesäätiöön, joka harjoittaa työntekijän eläkelaissa (395/2006) tarkoitettua eläkevakuutustoimintaa, ja Suomen lain mukaan rekisteröityyn eläkekassaan, joka harjoittaa työntekijän eläkelaissa tai yrittäjän eläkelaissa (1272/2006) tarkoitettua eläkevakuutustoimintaa.

Tämän lain säännöksiä sovelletaan, jollei työntekijän eläkelaissa tai yrittäjän eläkelaissa toisin säädetä.

Eläkesäätiön säännöissä tulee määritellä toimintapiiri siten, että säätiön osakkaana voi olla työnantaja tai työnantajat yhdessä sellaisten työnantajien kanssa, jotka kuuluvat samaan konserniin. Sen lisäksi eläkesäätiö voi yhdessä edellä tarkoitetun työnantajan tai työnantajien kanssa kuulua omaan toimintapiiriinsä osakkaana.

Eläkekassatoiminnan harjoittamisen yhdessä 2 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetussa usean työnantajan tai yrittäjän muodostamassa toimintapiirissä tulee olla tarkoituksenmukaista.

Eläkelaitoksen toimintapiirin voi muodostaa myös määrätty osa 1 tai 2 momentissa tarkoitetusta toimintapiiristä.

Eläkelaitoksen tehtävänä on muutoin kuin liikemäisesti harjoittaa sosiaaliturvaan kuuluvaa lakisääteistä eläkevakuutusliikettä hoitamalla työntekijän eläkelain tai yrittäjän eläkelain mukaisen eläketurvan toimeenpanoa ja laitokselle kertyviä varoja vakuutettujen edut turvaavalla tavalla.

Eläkelaitos ei saa harjoittaa muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua toimintaa.

Eläkelaitos saa harjoittaa 1 §:ssä tarkoitettua toimintaa vain 3 §:ssä tarkoitetussa toimintapiirissään.

Eläkelaitos on osakkaistaan erillinen oikeushenkilö, joka syntyy rekisteröimisellä ja lakkaa, kun eläkelaitos on purettu.

Eläkesäätiön osakas on vastuussa säätiötä kohtaan säätiön varojen riittävyydestä säätiön vastuuvelan ja muiden velkojen sekä vakavaraisuusvaateen kattamiseen siten kuin tässä laissa säädetään ja säätiön säännöissä määrätään.

Eläkekassan osakas on rajoitetussa vastuussa kassaa kohtaan kassan varojen riittävyydestä kassan vastuuvelan ja muiden velkojen sekä vakavaraisuusvaateen kattamiseen siten kuin tässä laissa ja sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamissa kassan vakuutusmaksun laskuperusteissa sekä kassan säännöissä määrätään.

Eläkelaitoksen osakas voi erota eläkelaitoksesta. Eläkesäätiön osakas voi erota tai tulla erotetuksi eläkesäätiöstä kuitenkin vain, jos eroavan osakkaan osakaskohtainen vakuutuskanta on luovutettu toiselle eläkelaitokselle tai työeläkevakuutusyhtiölle.

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös, kun eläkesäätiön osakas lopettaa toimintansa 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa toimintapiirissä.

Eläkekassan kassankokous tai edustajisto taikka eläkelaitoksen hallitus, toimitusjohtaja tai 4 luvun 18 §:ssä tarkoitettu muu edustaja ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkaalle, vakuutetulle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua eläkelaitoksen, toisen vakuutetun tai toisen osakkaan kustannuksella.

Eläkelaitoksen toiminnasta voidaan määrätä sen säännöissä. Sääntöihin ei saa ottaa lain tai hyvän tavan vastaista määräystä.

Eläkesäätiön voi perustaa työnantaja tai 1 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetut työnantajat yhdessä.

Eläkekassan voivat perustaa 1 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetut työnantajat yhdessä tai mainitussa momentissa tarkoitetut yrittäjät yhdessä.

Eläkelaitoksen perustaja ei saa olla vajaavaltainen tai konkurssissa eikä henkilö, joka on määrätty liiketoimintakieltoon.

Eläkelaitoksen perustajan tulee olla luonnollinen henkilö, yhteisö tai säätiö. Eläkelaitoksen perustajalla tulee olla kotipaikka ETA-valtiossa. Avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö voi olla perustajana, jos yhtiön velvoitteista henkilökohtaisessa vastuussa olevilla yhtiömiehillä on kotipaikka ETA-valtiossa.

Eläkelaitoksessa tulee olla vähintään 150 vakuutettua.

Eläkelaitoksen perustamista varten on tehtävä perustamissopimus, joka on päivättävä ja kaikkien perustajien allekirjoitettava.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä 2 momentissa tarkoitetun toimintasuunnitelman sisällöstä.

Eläkelaitoksen on pidettävä osakasluetteloa, johon merkitään osakkaiden nimet ja yhteisötunnus.

Osakasluettelon muutoksista on viipymättä ilmoitettava Finanssivalvonnalle.

Eläkelaitoksella on oltava joko suomenkielinen tai ruotsinkielinen nimi. Eläkesäätiön suomenkieliseen nimeen on sisällytettävä sana "eläkesäätiö" ja ruotsinkieliseen nimeen sana "pensionsstiftelse". Eläkekassan suomenkieliseen nimeen on sisällytettävä sana "eläkekassa" ja ruotsinkieliseen nimeen sana "pensionskassa".

Eläkelaitoksen nimen on selvästi erotuttava muiden eläkelaitosten nimistä. Nimi ei saa olla hyvän tavan tai yleisen järjestyksen vastainen eikä omiaan johtamaan harhaan. Jos eläkelaitoksen toiminimi ilmaistaan useilla kielillä, ilmaisujen on sisällöltään vastattava toisiaan.

Eläkelaitoksen säännöille ja niiden muutoksille on haettava Finanssivalvonnan vahvistus. Hakemukseen on eläkelaitosta perustettaessa liitettävä perustamissopimus, osakasluettelo ja selvitys siitä, että hallituksen jäsenet täyttävät 4 luvun 8 §:ssä säädetyt kelpoisuusvaatimukset sekä, jos laitokselle on valittu toimitusjohtaja, selvitys siitä, että toimitusjohtaja täyttää mainitussa pykälässä säädetyt vaatimukset.

Finanssivalvonnan on vahvistettava eläkesäätiön säännöt tai niiden muutokset, jos säännöt ovat lainmukaiset.

Finanssivalvonnan on vahvistettava eläkekassan säännöt ja niiden muutokset, jos säännöt ovat lainmukaiset eikä aiotun vakuutustoiminnan katsota vaarantavan alan tervettä kehitystä.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen sisällöstä sekä hakemukseen liitettävistä selvityksistä ja asiakirjoista.

Eläkelaitos on ilmoitettava rekisteröitäväksi 9 luvun 3 §:ssä tarkoitettuun eläkesäätiö- ja vakuutuskassarekisteriin kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun Finanssivalvonta on vahvistanut säännöt.

Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että eläkelaitoksen perustamisessa on noudatettu tämän lain säännöksiä.

Perustamissopimuksen allekirjoittamisen jälkeen tehdystä toimesta tai perustamissopimuksessa yksilöidystä, enintään vuosi ennen perustamissopimuksen allekirjoittamista tehdystä toimesta aiheutuneet velvoitteet siirtyvät eläkelaitokselle rekisteröimisellä.

Ennen rekisteröintiä eläkelaitos ei voi hankkia oikeuksia, tehdä sitoumuksia eikä olla asianosaisena tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.

Eläkelaitoksen puolesta ennen sen rekisteröintiä tehdystä toimesta vastaavat toimesta päättäneet tai siihen osallistuneet yhteisvastuullisesti.

Hallitus ja toimitusjohtaja voivat ilman henkilökohtaista vastuuta käyttää puhevaltaa eläkelaitoksen perustamista koskevissa asioissa.

Jos eläkelaitoksen sopimuskumppani tiesi, ettei eläkelaitosta ollut rekisteröity, hän voi, jollei toisin ole sovittu, luopua eläkelaitoksen kanssa tehdystä sopimuksesta, jos rekisteröintiä ei ole tehty 10 §:n 1 momentin mukaisessa määräajassa tai jos rekisteröiminen on evätty. Jos sopimuskumppani ei tiennyt, ettei eläkelaitos ollut rekisteröity, hän voi luopua sopimuksesta, kunnes eläkelaitos on rekisteröity.

Eläkelaitoksen perustaminen katsotaan rauenneeksi, jollei eläkelaitosta ole ilmoitettu rekisteröitäväksi 10 §:n mukaisesti tai jos rekisteröinti evätään.

Jos perustaminen raukeaa, hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhteisvastuullisesti perustamispääoman sekä sen tuoton palauttamisesta. Palautettavasta määrästä vähennetään eläkelaitoksen puolesta 12 §:n 3 momentissa tehdyistä toimista syntyneet tavanomaiset kulut.

Eläkesäätiön sääntöjen muuttamisesta päättää eläkesäätiön hallitus 4 luvun 3 §:ssä säädetyllä tavalla. Jos sääntöjen muutos koskee välittömästi osakkaan oikeuksia tai velvollisuuksia, on sen lisäksi, mitä mainitussa pykälässä säädetään, muutoksen vahvistamisen edellytyksenä, että osakas, jonka oikeuksia tai velvollisuuksia muutos koskee, on hyväksynyt muutoksen.

Eläkekassan sääntöjen muuttamisesta päättää kassankokous. Jos sääntöjen muutos koskee välittömästi osakkaan oikeuksia tai velvollisuuksia on, sen lisäksi, mitä 3 luvun 19 §:ssä säädetään, muutoksen vahvistamisen edellytyksenä, että osakas, jonka oikeuksia tai velvollisuuksia muutos koskee, on hyväksynyt muutoksen. Jos eläkekassassa on useita osakkaita, muutoksen vahvistamisen edellytyksenä on sen lisäksi, mitä mainitussa pykälässä säädetään, että vähintään kaksi kolmasosaa kaikista osakkaista on hyväksynyt muutoksen. Lisäksi muutoksen hyväksyneiden osakkaiden äänimäärän tulee olla vähintään kaksi kolmasosaa äänimäärästä, joka osakkailla yhteensä olisi ollut, jos kaikki osakkaat olisivat olleet edustettuina kassankokouksessa.

Eläkekassassa ylintä päätösvaltaa käyttää kassankokous. Kassankokous päättää sille tämän lain nojalla kuuluvista asioista. Eläkekassan säännöissä voidaan määrätä, että kassankokous päättää toimitusjohtajan ja hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvasta asiasta.

Sääntöihin otetun määräyksen nojalla kassankokouksen sijaan päätösvaltaa voivat käyttää vakuutettujen ja osakkaiden keskuudestaan valitsemat edustajat (edustajisto).

Jos eläkekassalla on edustajisto, kassankokousta koskevia tämän luvun säännöksiä sovelletaan myös edustajiston kokoukseen sekä vakuutettujen ja osakkaiden oikeuksia ja velvollisuuksia kassankokouksessa koskevia säännöksiä edustajistoon, ellei tässä luvussa toisin säädetä.

Edustajistoon kuuluu vähintään kuusi jäsentä. Edustajiston jäsenten toimikausi on enintään neljä vuotta kerrallaan.

Sama henkilö ei saa olla samanaikaisesti sekä edustajiston että hallituksen jäsen.

Varsinainen kassankokous on pidettävä neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä myös, jos tilintarkastaja taikka osakkaat tai vakuutetut, joilla on yhteensä säännöissä määrätty pienempi osa kuin kymmenesosa vakuutettujen ja osakkaiden yhteenlasketusta äänimäärästä, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelemistä varten. Kokouskutsu on toimitettava kahden viikon kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Vakuutetulla ja osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän sitä vaatii kirjallisesti niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Jokaisella vakuutetulla ja osakkaalla on oikeus osallistua kassankokoukseen ja käyttää puhevaltaa.

Säännöissä osakkaan tai vakuutetun kassankokoukseen osallistumisen edellytykseksi voidaan asettaa ilmoittautuminen vakuutuskassalle viimeistään tiettynä päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen päivää ennen kokousta. Viimeinen ilmoittautumispäivä on mainittava kokouskutsussa.

Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus olla läsnä kassankokouksessa, jollei kassankokous yksittäistapauksessa päätä toisin.

Kassankokous voi sallia myös muiden henkilöiden läsnäolon.

Osakas tai vakuutettu saa käyttää oikeuttaan kassankokouksessa asiamiehen välityksellä. Osakkaalla tai vakuutetulla tai asiamiehellä saa olla kokouksessa avustaja.

Asiamies saa edustaa enintään säännöissä määrättyä osakkaiden tai vakuutettujen määrää. Asiamiehen on esittävä päivätty ja yksilöity valtakirja tai hänen on muutoin luettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakasta tai vakuutettua. Valtuutus koskee yhtä kokousta, jollei valtuutuksesta muuta ilmene.

Edustajiston jäsen ei voi käyttää oikeuttaan asiamiehen välityksellä. Edustajiston jäsen saa käyttää avustajaa vain, jos säännöissä niin määrätään tai edustajiston kokous niin päättää.

Säännöissä voidaan määrätä, että kassankokoukseen saa osallistua postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Myös hallitus voi tehdä tätä koskevan päätöksen, jos eläkekassan säännöissä ei toisin määrätä. Edellytyksenä menettelyn käyttämiselle on, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan selvittää tavallisessa kassankokouksessa noudattaviin menettelyihin verrattavalla tavalla. Tällaisesta osallistumismahdollisuudesta, sen käyttämisen edellytyksistä ja menettelystä on mainittava kokouskutsussa. Kokouskutsussa on myös mainittava, jos kokoukseen teknisen apuvälineen avulla osallistuvan vakuutetun tai osakkaan oikeutta puhevallan käyttämiseen on rajoitettu.

Kassankokous on pidettävä eläkekassan kotipaikassa, jos säännöissä ei toisin määrätä. Kokous voidaan erityisen painavista syistä Finanssivalvonnan suostumuksella pitää muullakin paikkakunnalla.

Hallitus kutsuu kassankokouksen koolle.

Jos hallitus ei kutsu koolle kassankokousta, joka tämän lain, sääntöjen tai kassankokouksen päätöksen mukaan on pidettävä, Finanssivalvonnan tulee kutsua kokous koolle eläkekassan kustannuksella.

Kutsun kassankokoukseen saa toimittaa aikaisintaan neljä viikkoa ja se on toimitettava viimeistään viikkoa ennen kassankokousta tai 6 §:n mukaista viimeistä ilmoittautumispäivää. Jos kuitenkin kassankokous kutsutaan koolle 4 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdan nojalla, kokouskutsu on toimitettava kahden viikon kuluessa mainituissa lainkohdissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

Päätösasiakirjat sekä, jos kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus on vähintään viikon ajan ennen kokousta pidettävä vakuutettujen ja osakkaiden nähtävänä eläkekassan toimistossa tai internetsivuilla sekä asetettava nähtäväksi kassankokouksessa. Kokousasiakirjat on viipymättä lähetettävä niitä pyytävälle vakuutetulle ja osakkaalle, jos asiakirjoja ei voi tallentaa ja tulostaa eläkekassan internetsivuilta.

Kutsussa kassankokoukseen on mainittava kokousaika ja -paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään eläkekassan sääntöjen muuttamista, kutsussa on mainittava muutoksen pääasiallinen sisältö. Kokouskutsussa on ilmoitettava 13 §:ssä tarkoitettujen asiakirjojen nähtävänä pitämisestä.

Kassankokouksessa voidaan päättää vain asioista, jotka on mainittu kokouskutsussa. Jos kuitenkin asia tämän lain tai eläkekassan sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, kokouksen on käsiteltävä asia, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa.

Varsinaisessa kassankokouksessa voidaan lisäksi päättää 5 luvun 6 §:ssä tarkoitetun erityisen tarkastuksen määräämisestä, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa.

Kassankokous voi 1 momentin estämättä päättää uuden kokouksen koolle kutsumisesta ja asian siirtämisestä jatkokokoukseen.

Kassankokouksessa kullakin vakuutetulla on yksi ääni. Jos päätösvaltaa käyttää kassankokouksen sijaan edustajisto, edustajiston kokouksessa kullakin vakuutettujen edustajalla on yksi ääni.

Osakkaalla on kassankokouksessa säännöissä määrätty äänimäärä. Jos päätösvaltaa käyttää kassankokouksen sijaan edustajisto, edustajiston kokouksessa kullakin osakkaan edustajalla on säännöissä määrätty äänimäärä.

Osakkaalla tai osakkailla ei saa olla kassankokouksessa suurempaa äänimäärää kuin kokouksessa edustettuina olevien vakuutettujen äänimäärä on yhteensä.

Kassankokous valitsee kokouksen puheenjohtajan. Säännöissä voidaan määrätä, että kokouksen puheenjohtaja on valittava osakkaiden keskuudesta.

Puheenjohtajan on huolehdittava pöytäkirjan laatimisesta. Pöytäkirjaan merkitään tehdyt päätökset sekä mahdollisen äänestyksen tulos. Puheenjohtajan ja yhden kokouksessa pöytäkirjan tarkastajaksi valitun henkilön on allekirjoitettava pöytäkirja. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä eläkekassan toimitiloissa tai muutoin osakkaiden ja vakuutettujen nähtävänä. Osakkailla ja vakuutetuilla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.

Kassankokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että läsnä olevista osakkaista ja vakuutetuista, asiamiehistä ja avustajista laaditaan ääniluettelo, johon merkitään kunkin osakkaan ja vakuutetun äänimäärä. Ääniluettelon on oltava nähtävänä kassankokouksessa. Ääniluettelo otetaan tai liitetään kokouksen pöytäkirjaan.

Kassankokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, jos tässä laissa tai eläkekassan säännöissä ei edellytetä määräenemmistöä. Jos äänet menevät tasan, päätökseksi tulee se ehdotus, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan, vaali ratkaistaan arvalla.

Eläkekassan hallituksen ja toimitusjohtajan on kassankokouksessa vakuutetun tai osakkaan pyynnöstä annettava tarkempia tietoja seikoista, jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin. Jos kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, velvollisuus koskee myös eläkekassan taloudellista asemaa yleisemmin. Tietoja ei saa antaa, jos niiden antaminen tuottaisi eläkekassalle olennaista haittaa.

Jos kysymykseen voidaan vastata vain sellaisten tietojen perusteella, jotka eivät ole kokouksessa käytettävissä, vastaus on annettava kahden viikon kuluessa kirjallisesti. Vastaus on toimitettava kysymyksen esittäneelle ja muulle kassankokokseen osallistuneelle, joka sitä pyytää.

Asiasta, jonka käsittelyssä ei ole noudatettu tämän lain säännöksiä menettelytavoista tai eläkekassan sääntöjen kokouskutsua koskevia määräyksiä, saadaan tehdä päätös vain, jos ne vakuutetut ja osakkaat, joita laiminlyönti koskee, antavat siihen suostumuksensa.

Kassankokous on laillinen kokouskutsusta riippumatta, jos päättämisvalta kassankokouksessa on valituilla edustajilla ja kaikki edustajat ovat kokouksessa saapuvilla.

Kassankokous voi päättää asian käsittelyn siirtämisestä jatkokokoukseen.

Varsinaisen kassankokouksen tilinpäätöksen hyväksymistä koskeva asia on siirrettävä jatkokokoukseen, jos ne, joilla on vähintään puolet kokouksessa edustettuna olevasta äänimäärästä sitä kannattavat. Jatkokokous on pidettävä aikaisintaan kuukauden ja viimeistään kahden kuukauden kuluttua varsinaisesta kassankokouksesta.

Jatkokokoukseen on toimitettava kutsu, jos se pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua kassankokouksesta. Kutsu jatkokokoukseen voidaan aina toimittaa viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta.

Jos sääntöjen mukaan päätöksen pätevyyden edellytyksenä on päätöksen tekeminen kahdessa kassankokouksessa, kutsua jälkimmäiseen kokoukseen ei saa toimittaa ennen kuin ensimmäinen kokous on pidetty. Kutsussa on mainittava edellisessä kokouksessa tehty päätös.

Vakuutettu, osakas, edustajiston jäsen, hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa päätöksen tekemiseen asiassa, joka koskee kannetta häntä itseään vastaan taikka hänen vapauttamista vahingonkorvausvelvollisuudesta tai muusta velvoitteesta eläkekassaa kohtaan. Hän ei myöskään saa ottaa osaa päätöksen tekemiseen asiassa, joka koskee kannetta muuta henkilöä vastaan tai tämän vapauttamista velvoitteesta, jos hänellä on asiassa odotettavana olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa eläkekassan edun kanssa.

Moitekanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa kassankokouksen päätöksen tekemisestä. Sulautumis- ja jakautumispäätöstä koskevaa kannetta ei kuitenkaan saa nostaa, kun yli kuusi kuukautta on kulunut sulautumisen tai jakautumisen rekisteröimisestä. Jollei kannetta nosteta määräajassa, on päätöstä pidettävä pätevänä.

Tuomioistuin voi kantajan vaatimuksesta julistaa kassankokouksen päätöksen pätemättömäksi tai muuttaa sitä. Tuomio, jolla kassankokouksen päätös on julistettu pätemättömäksi tai päätöstä on muutettu, on voimassa myös niihin osakkaisiin ja vakuutettuihin nähden, jotka eivät ole yhtyneet kanteeseen. Kantajan vaatimuksesta voidaan samalla kieltää eläkekassaa panemasta pätemätöntä päätöstä täytäntöön. Kassankokouksen päätöstä voidaan muuttaa vain, jos voidaan todeta, minkä sisältöinen päätöksen olisi pitänyt olla.

Jos kassankokouksen päätös kumotaan tai sitä muutetaan se, mitä voitetaan, tulee eläkekassalle. Kanteen nostaneet ovat kuitenkin oikeutettuja saamaan eläkekassalta korvauksen oikeudenkäyntikuluistaan siinä määrin kuin eläkekassan oikeudenkäynnillä voitetut varat siihen riittävät.

Mitättömään päätökseen ei sovelleta, mitä 25 §:n 2 momentissa säädetään moitekanteen nostamisesta määräajassa. Sulautumis- tai jakautumispäätöstä koskevaa kannetta ei kuitenkaan saa nostaa, kun yli kuusi kuukautta on kulunut sulautumisen tai jakautumisen rekisteröimisestä.

Eläkelaitoksella on oltava hallitus ja toimitusjohtaja.

Hallituksen ja toimitusjohtajan on huolellisesti toimien edistettävä eläkelaitoksen etua.

Hallituksen ja toimitusjohtajan on johdettava eläkelaitosta ammattitaitoisesti, terveiden ja varovaisten toimintaperiaatteiden sekä luotettavaa hallintoa koskevien periaatteiden mukaisesti.

Hallitus huolehtii eläkelaitoksen hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallitus vastaa eläkelaitoksen kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet läsnä olevista jäsenistä, jollei muualla tässä laissa tai säännöissä edellytetä määräenemmistöä. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Jos äänet menevät puheenjohtajan vaalissa tasan, eikä hallitusta valittaessa tai säännöissä muuta määrätä, vaali ratkaistaan arvalla.

Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on yli puolet hallituksen jäsenistä, jollei säännöissä edellytetä suurempaa määrää. Määrää laskettaessa esteellisten jäsenten ei katsota olevan paikalla. Päätöstä hallituksen kokouksessa ei saa tehdä ellei kaikille hallituksen jäsenille ole varattu mahdollisuutta osallistua asian käsittelyyn. Jos hallituksen jäsen on estynyt, tilaisuus on varattava varajäsenelle. Jos päätös tehdään pitämättä kokousta, päätös on kirjattava, allekirjoitettava, numeroitava ja säilytettävä kuten hallituksen kokouksen pöytäkirjasta 6 §:ssä säädetään.

Hallituksen jäsen ei saa osallistua hänen ja eläkelaitoksen välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn. Hän ei myöskään saa osallistua eläkelaitoksen ja kolmannen välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, jos hän on palvelussuhteessa kolmanteen, kolmantena olevan yhteisön tai säätiön toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa tai hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka jos hänelle on odotettavissa sopimuksesta olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa eläkelaitoksen edun kanssa.

Mitä tässä pykälässä säädetään sopimuksesta, sovelletaan vastaavasti muuhun oikeustoimeen sekä oikeudenkäyntiin ja muuhun puhevallan käyttämiseen.

Hallituksen puheenjohtaja vastaa siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kokous on kutsuttava koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii. Jollei hallituksen puheenjohtaja vaatimuksesta huolimatta kutsu kokousta koolle, kutsun voi toimittaa hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja, jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä hyväksyy koolle kutsumisen.

Hallitus voi päättää, että muukin kuin hallituksen jäsen saa olla läsnä kokouksessa. Toimitusjohtajan oikeudesta osallistua kokoukseen säädetään 14 §:ssä. Läsnäolosta voidaan määrätä myös säännöissä.

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija, jollei säännöissä toisin määrätä. Pöytäkirjaan merkitään tehdyt päätökset ja mahdollisen äänestyksen tulos. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Eläkesäätiön hallitukseen kuuluu vähintään viisi jäsentä ja vähintään kaksi varajäsentä. Eläkekassan hallitukseen kuuluu vähintään neljä jäsentä ja vähintään kaksi varajäsentä.

Vakuutetut valitsevat hallitukseen vähintään kaksi jäsentä ja yhden varajäsenen.

Osakkaat valitsevat hallitukseen muut jäsenet.

Jos eläkelaitoksen sääntöjen mukaan hallitukseen kuuluu enemmän jäseniä kuin 1 momentissa säädetään, vakuutettuja ja osakkaita edustavien hallituksen jäsenten lukumäärien suhteen tulee kohtuullisessa määrin vastata 2 momentissa säädettyä.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Puheenjohtajana ei saa toimia eläkelaitoksen toimitusjohtaja eikä vastuullinen matemaatikko.

Hallituksen jäsenen on oltava hyvämaineinen, ja hänellä on oltava hyvä työeläkevakuutustoiminnan tuntemus. Hallituksessa on myös oltava hyvä sijoitustoiminnan asiantuntemus.

Vajaavaltainen, konkurssissa oleva tai liiketoimintakieltoon määrätty henkilö ei voi olla hallituksen jäsen.

Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä on oltava asuinpaikka ETA-valtiossa.

Mitä tässä laissa säädetään hallituksen jäsenestä, sovelletaan myös hallituksen varajäseneen.

Finanssivalvonta voi pyytää toimittamaan sille selvityksen siitä, että hallitus täyttää sille tässä laissa säädetyt vaatimukset.

Eläkekassan hallituksen jäsenet valitaan kassankokouksessa, ellei päätösvaltaa ole säännöissä siirretty edustajistolle. Osakkailla ei ole äänioikeutta vakuutettuja edustavien hallituksen jäsenten vaalissa eikä vakuutetuilla ole äänioikeutta osakkaita edustavien hallituksen jäsenten vaalissa.

Eläkesäätiön säännöissä voidaan määrätä, että edustajat valitsevat vakuutettuja edustavat hallituksen jäsenet, jolloin säännöissä on määrättävä myös siitä, miten edustajat valitaan ja ketkä ovat edustajia ammattinsa puolesta ja miten he suorittavat hallituksen jäsenten valinnan.

Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, eläkelaitosta perustettaessa osakkaat valitsevat väliaikaisesti hallituksen jäsenet ja heidän varajäsenensä. Näistä kahden jäsenen ja heidän varajäsentensä on oltava henkilöitä, jotka voivat olla vakuutettuina eläkelaitoksessa sen tultua rekisteröidyksi. Osakkaan on kuultava henkilöitä, jotka voivat olla eläkelaitoksessa vakuutettuina sen tultua rekisteröidyksi, valitessaan edellä tarkoitettujen henkilöiden edustajia hallitukseen. Jos osakkaana olevaan työnantajayhteisöön sovelletaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (334/2007), osakkaan on edellä tarkoitettuja edustajia valitessaan kuultava yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa tarkoitettuja henkilöitä. Eläkelaitoksen tultua rekisteröidyksi on eläkelaitoksen vakuutettuja edustavien hallituksen jäsenten ja heidän varajäsentensä valinta suoritettava viipymättä.

Jos hallituksen jäsenen tehtävä tulee avoimeksi kesken toimikauden tai jos hallituksen jäsen menettää 8 §:ssä tarkoitetun kelpoisuuden, jäsenen tilalle tulee varajäsen sen mukaan kuin määrätään tai jäsentä valittaessa on päätetty. Jos varajäsentä ei ole, hallituksen muiden jäsenten on huolehdittava uuden jäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos jäljellä oleva hallitus on varajäsenet mukaan luettuna päätösvaltainen ja hallituksessa on sekä osakkaiden että vakuutettujen edustus, uutta jäsentä ei tarvitse valita. Eläkekassassa hallituksen jäsenen valinta voidaan siirtää seuraavaan kassankokoukseen tai edustajiston kokoukseen, jossa hallituksen jäsenten valinta on muutenkin toimitettava.

Jollei eläkelaitoksella ole toimivaltaista hallitusta eikä asiantilaa ole Finanssivalvonnan kehotuksesta huolimatta korjattu, Finanssivalvonnan on määrättävä yksi tai useampi toimitsija hoitamaan eläkelaitoksen asioita uuden hallituksen valintaan ja rekisteriin ilmoittamiseen saakka.

Hallituksen toimikausi päättyy viimeistään neljäntenä valinnan jälkeisenä tilikautena, joko uuden hallituksen valinneen kokouksen tai edellä tarkoitetun tilikauden päättyessä.

Hallituksen jäsen voi erota tehtävästään ennen toimikauden päättymistä. Eroaminen tulee voimaan aikaisintaan, kun siitä on ilmoitettu hallitukselle.

Hallituksen jäsenen voi ennen toimikauden päättymistä erottaa se, joka hänet on hallitukseen valinnut. Erotetun jäsenen toimikausi päättyy välittömästi, jollei erottamisen yhteydessä muuta päätetä.

Toimitusjohtaja hoitaa eläkelaitoksen juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon järjestämisestä luotettavalla tavalla. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi.

Toimitusjohtaja saa ryhtyä eläkelaitoksen toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta eläkelaitoksen toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on niin pian kuin mahdollista annettava tieto toimesta.

Toimitusjohtajalla on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksessa ja käyttää siellä puhevaltaa, vaikka hän ei olisi hallituksen jäsen, jollei hallitus yksittäisessä tapauksessa toisin päätä.

Toimitusjohtajaan sovelletaan lisäksi, mitä tässä laissa säädetään hallituksen jäsenten esteellisyydestä ja kelpoisuudesta.

Mitä tässä laissa säädetään toimitusjohtajasta, sovelletaan myös hänen sijaiseensa.

Hallitus valitsee toimitusjohtajan.

Toimitusjohtajalla on oikeus erota tehtävästään. Eroaminen tulee voimaan aikaisintaan, kun siitä on ilmoitettu hallitukselle.

Hallitus voi erottaa toimitusjohtajan tehtävästään. Erottaminen tulee voimaan välittömästi, jollei hallitus päätä myöhäisemmästä ajankohdasta.

Jollei eläkelaitoksella ole toimitusjohtajaa eikä asiantilaa ole Finanssivalvonnan kehotuksesta huolimatta korjattu, Finanssivalvonnan on määrättävä yksi tai useampi toimitsija hoitamaan eläkelaitoksen asioita uuden toimitusjohtajan valintaan ja rekisteriin ilmoittamiseen saakka.

Hallitus edustaa eläkelaitosta ja kirjoittaa sen nimen. Toimitusjohtaja voi edustaa eläkelaitosta asiassa, joka 13 §:n nojalla kuuluu hänen tehtäviinsä.

Säännöissä voidaan määrätä, että toimitusjohtajalla tai hallituksen jäsenellä on oikeus edustaa eläkelaitosta ja kirjoittaa sen nimi tai että hallitus päättää edustus- ja nimenkirjoitusoikeuden rajoista.

Hallitus voi milloin tahansa peruuttaa antamansa oikeuden eläkelaitoksen edustamiseen.

Säännöissä voidaan määrätä, että hallitus voi antaa oikeuden edustaa eläkelaitosta tai kirjoittaa sen nimen muullekin kuin 17 §:n 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle. Hallitus voi milloin tahansa peruuttaa antamansa valtuuden.

Mitä tässä laissa säädetään hallituksen jäsenten esteellisyydestä ja kelpoisuudesta, sovelletaan vastaavasti sellaiseen muuhun edustajaan, joka ei ole hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja.

Jäljempänä 9 luvun 3 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin voidaan merkitä ainoastaan sellainen edustamis- ja nimenkirjoitusoikeuteen kohdistuva rajoitus, jonka mukaan kahdella tai useammalla henkilöllä on vain yhdessä nimenkirjoitusoikeus.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa riittävänä osoituksena siitä, että oikeustoimen kohteena oleva tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää toimivallan ylityksestä, ei voida pitää pelkästään sitä, että toimivallan rajoitukset on merkitty 9 luvun 3 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin.

Eläkelaitoksen edustaja ei saa noudattaa kassankokouksen, hallituksen tai muun toimielimen päätöstä, joka on tämän lain tai sääntöjen vastaisena pätemätön.

Eläkelaitoksella on oltava laitoksen toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä riskienhallintajärjestelmä, joka kattaa laitokseen kohdistuvien riskien ja riskien yhteisvaikutusten jatkuvan tunnistamisen, mittaamisen, seurannan, valvonnan ja raportoinnin.

Eläkelaitoksella on oltava riskienhallintatoiminto, joka on riippumaton riskiä ottavista toiminnoista.

Riski- ja vakavaraisuusarvio on päivitettävä säännöllisesti sekä viipymättä, jos riskit ovat merkittävästi muuttuneet.

Eläkelaitoksen on toimitettava Finanssivalvonnalle yhteenveto riski- ja vakavaraisuusarviosta sekä siitä tehdyt johtopäätökset. Finanssivalvonnalle toimitettavan yhteenvedon tulee sisältää ainakin riski- ja vakavaraisuusarvion tulokset, kuvaus käytetyistä menetelmistä ja tärkeimmät oletukset.

Eläkelaitoksella on oltava laitoksen toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä sisäinen valvonta, joka kattaa laitoksen kirjanpidon, hallinnon, sijoitustoiminnan ja muut keskeiset toiminnot. Sisäiseen valvontaan kuuluu myös asianmukaisen raportoinnin varmistaminen eläkelaitoksen kaikilla organisaatiotasoilla.

Sisäiseen valvontaan kuuluu säännösten noudattamista valvova toiminto. Toiminnon on myös arvioitava säännösten noudattamisessa mahdollisesti esiintyneiden puutteiden estämiseksi ja korjaamiseksi eläkelaitoksessa tehtyjen toimenpiteiden riittävyyttä.

Finanssivalvonta antaa tarkempia määräyksiä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä luotettavaa hallintoa koskevista vaatimuksista.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä hallituksen ja toimitusjohtajan kelpoisuutta koskevasta selvityksestä.

Eläkelaitoksella on oltava vastuullinen vakuutusmatemaatikko, jonka kelpoisuuden sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vakuutusyhtiölain (521/2008) 31 luvun 6 §:n perusteella tai jonka kelpoisuus on mainitun luvun 7 §:n nojalla rinnastettavissa tähän.

Eläkelaitoksen vakuutusmatemaatikon on suoritettava laitoksen tilasta vakuutustekninen tutkimus vähintään joka toinen vuosi sekä muulloinkin, jos Finanssivalvonta pitää sitä tarpeellisena.

Vastuullisen matemaatikon nimittämisestä ja erottamisesta on ilmoitettava Finanssivalvonnalle.

Eläkelaitoksen tulee varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa osallistumalla vakuutusalan valmiussuunnitteluun ja valmistelemalla etukäteen poikkeusoloissa tapahtuvaa toimintaa sekä muin toimenpitein. Finanssivalvonta voi myöntää poikkeuksia tästä velvollisuudesta, jos se on perusteltua eläkelaitoksen toiminnan laadun tai laajuuden taikka muun erityisen syyn vuoksi.

Jos 1 momentista aiheutuvat tehtävät edellyttävät sellaisia toimenpiteitä, jotka selvästi poikkeavat tavanomaisena pidettävästä eläkelaitoksen toiminnasta ja joista aiheutuu olennaisia lisäkustannuksia, tällaiset kustannukset voidaan korvata huoltovarmuuden turvaamisesta annetussa laissa (1390/1992) tarkoitetusta huoltovarmuusrahastosta.

Eläkelaitoksen tilintarkastuksesta säädetään tässä luvussa ja tilintarkastuslaissa (1141/2015).

Eläkelaitoksessa on oltava vähintään yksi tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastaja. Vähintään yhden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava KHT -tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, jonka päävastuullinen tilintarkastaja on KHT-tilintarkastaja.

Tilintarkastajan tai tilintarkastajat valitsee eläkesäätiössä hallitus ja eläkekassassa kassankokous.

Tilintarkastajan eläkelaitoksen säännöissä määrätyn toimikauden tai peräkkäisten toimikausien yhteenlaskettu kesto saa olla enintään kymmenen vuotta. Enimmäisajan jälkeen eläkelaitoksen tilintarkastaja saa osallistua uudelleen eläkelaitoksen tilintarkastukseen aikaisintaan kahden vuoden kuluttua tilintarkastustehtävän päättymisestä. Jos tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, tässä momentissa säädettyä ei sovelleta tilintarkastusyhteisöön, vaan ainoastaan päävastuulliseen tilintarkastajaan.

Tilintarkastajan toimikausi päättyy sen kokouksen päättyessä, jossa käsitellään tilintarkastuslain 3 luvun 5 §:ssä tarkoitettu tilintarkastuskertomus hänen toimikauteensa sisältyvältä viimeiseltä tilikaudelta.

Finanssivalvonnan on ilmoituksesta määrättävä eläkelaitokselle kelpoisuusvaatimukset täyttävä tilintarkastaja tilintarkastuslain 2 luvun 8 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa tai jos tilintarkastaja on tämän luvun 3 §:n mukaan esteellinen.

Ilmoituksen 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa saa tehdä kuka tahansa. Hallitus on velvollinen tekemään ilmoituksen, jollei se, jolle tilintarkastajan valitseminen kuuluu, viivytyksettä valitse kelpoisuusvaatimukset täyttävää tilintarkastajaa.

Finanssivalvonnan on pyydettävä Patentti- ja rekisterihallituksen tilintarkastuslautakunnalta lausunto tilintarkastuslain 2 luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa riippumattomuutta tai esteellisyyttä koskevassa asiassa ennen sen ratkaisemista.

Ennen kuin 1 momentissa tarkoitettu määräys annetaan, eläkelaitoksen hallitusta on kuultava. Määräys voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana. Määräys on voimassa siihen asti, kunnes eläkelaitokselle on säädetyssä järjestyksessä valittu tilintarkastaja Finanssivalvonnan määräämän tilintarkastajan tilalle. Määräystä ei voida antaa sen jälkeen, kun kyseistä tilikautta koskeva tilinpäätös on vahvistettu ja sitä koskeva päätös on saanut lainvoiman.

Eläkekassan osakas voi vaatia erityisen tarkastuksen toimittamista hallinnosta ja kirjanpidosta tietyltä päättyneeltä ajanjaksolta taikka tietyistä toimenpiteistä tai seikoista. Tätä koskeva ehdotus on tehtävä varsinaisessa kassankokouksessa tai siinä kokouksessa, jossa asia on kokouskutsun mukaisesti käsiteltävä. Jos vähintään yksi kolmasosa kokouksessa edustetusta äänimäärästä on kannattanut ehdotusta, osakas voi kuukauden kuluessa kokouksesta hakea Finanssivalvonnalta tarkastajan määräämistä.

Ennen tarkastuksen määräämistä Finanssivalvonnan on kuultava eläkekassan hallitusta ja, jos tarkastus hakemuksen mukaan koskee tietyn henkilön toimenpiteitä, myös tätä henkilöä. Hakemukseen on suostuttava, jos tarkastuksen toimittamiseen katsotaan olevan painavia syitä. Finanssivalvonta voi määrätä yhden tai useamman tarkastajan.

Mitä tilintarkastuslain 1 luvun 2 §:n 1–5 kohdassa, 2 luvun 1 ja 7 §:ssä, 3 luvun 7, 9 ja 10 §:ssä sekä 4 luvun 6–8 §:ssä säädetään tilintarkastajasta, sovelletaan tässä pykälässä tarkoitettuun tarkastajaan. Tarkastajaan sovelletaan, mitä tilintarkastuslaissa säädetään tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta.

Edellä 6 §:ssä tarkoitetusta erityisestä tarkastuksesta on annettava lausunto kassankokoukselle. Lausunto on vähintään viikon ajan ennen kassankokousta pidettävä vakuutettujen ja osakkaiden nähtävänä eläkekassan toimistossa tai internetsivuilla sekä asetettava nähtäväksi kassankokouksessa. Kokousasiakirjat on viipymättä lähetettävä niitä pyytävälle vakuutetulle tai osakkaalle.

Tarkastajalla on oikeus saada palkkio eläkekassalta.

Tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisön puolesta tilintarkastuksen suorittava päävastuullinen tilintarkastaja ei saa ottaa vastaan tarkastamansa eläkelaitoksen tai sen osakkaan tai tarkastamansa eläkelaitoksen osakkaan kanssa samaan konserniin kuuluvan yhteisön hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan tehtävää, ennen kuin vähintään kaksi vuotta on kulunut tilintarkastustoimeksiannon päättymisestä.

Tilintarkastusvalvonta määrää eläkelaitoksen tilintarkastajan laaduntarkastukseen vähintään joka kolmas vuosi.

Eläkelaitoksen kirjanpitoon sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimiseen sovelletaan kirjanpitolakia siltä osin kuin tästä laista tai sen nojalla annetuista säännöksistä ja määräyksistä ei muuta johdu.

Kirjanpitolain 3 luvun 2 §:n 4 momenttia, 4 §:n 2 momenttia, 9–12 §:ää sekä 13 §:n 3 momenttia, 4 luvun 1 ja 7 §:ää, 5 luvun 2 §:ää ja 2 a §:n 6 momenttia sekä 13, 16 ja 17 §:ää, 7 a lukua sekä 8 luvun 6 §:ää ei sovelleta eläkelaitoksen tilinpäätöksen eikä toimintakertomuksen laatimiseen. Kirjanpitolain 3 luvun 3 §:n 1 momentin 3 kohtaa ei sovelleta Suomen lainsäädännön mukaisesti määräytyvän työeläkevastuun käsittelyyn. Lisäksi eläkekassan tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen ei sovelleta kirjanpitolain 1 luvun 4 §:n 1 momenttia.

Kirjanpitolain 4 luvun 3 §:ssä tarkoitettuja pysyviä vastaavia ovat eläkelaitoksen taseessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden erät tavaravarastoja lukuun ottamatta. Tavaravarastot luetaan mainitun luvun 4 §:ssä tarkoitetuksi vaihto-omaisuudeksi. Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sovelletaan muutoin kirjanpitolain pysyviä vastaavia koskevia säännöksiä, jollei 2 momentista muuta johdu. Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, kirjanpitolain 5 luvun 13 ja 16 §:ää sovelletaan tässä momentissa tarkoitettuihin eriin. Tavaravarastoihin sovelletaan kuitenkin kirjanpitolain vaihto-omaisuutta koskevia säännöksiä lukuun ottamatta 2 momentissa mainittuja lainkohtia ja kirjanpitolain 5 luvun 16 §:ää.

Eläkelaitoksen tilikausi on kalenterivuosi. Eläkekassan toiminnan alkaessa ja päättyessä tilikausi saa olla tätä lyhyempi tai pidempi. Tilikausi saa olla kuitenkin enintään 18 kuukautta.

Eläkesäätiö voi laatia kirjanpitonsa joko tasaavaa tai osakaskohtaista järjestelmää noudattaen.

Osakaskohtaisessa järjestelmässä kirjanpito on laadittava siten, että siitä käyvät selville kunkin eläkesäätiöön kuuluvan osakkaan osalta erikseen tuloslaskelmaan ja taseeseen päättyvät erät. Osakkaan eläkesäätiölle antamat varat on katsottava kyseisen osakkaan hyväksi.

Tasaavassa järjestelmässä eläkesäätiölle suoritettava vakuutusmaksu jaetaan kunkin osakkaan hyväksi eläkesäätiön säännöissä määrätyllä tavalla. Osakkaan eläkevastuun katteena on eläkevastuuta vastaava suhteellinen osa eläkesäätiön varoista.

Eläkelaitoksen tilinpäätökseen on liitettävä kirjanpitolain 3 luvun 1 a §:ssä tarkoitettu toimintakertomus.

Toimintakertomuksessa hallituksen on tehtävä esitys eläkekassan ali- tai ylijäämää koskeviksi toimenpiteiksi.

Eläkelaitoksen käyttöomaisuutta ovat esineet, erikseen luovutettavissa olevat oikeudet ja muut hyödykkeet, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa jatkuvasti useana tilikautena.

Sijoitusomaisuutta ovat varojen sijoittamiseksi tai sijoitusten turvaamiseksi hankitut hyödykkeet.

Käytöltään jaetut hyödykkeet kuuluvat eri omaisuusryhmiin käyttötarkoituksesta saadun jakosuhteen perusteella jaettuina.

Jos kulukirjaus, joka on tehty 1 momentin 1 kohdan perusteella, osoittautuu viimeistään tilikauden päättymispäivänä aiheettomaksi, se on kirjattava kulukirjauksen oikaisuksi.

Tilikauden päättyessä jäljellä olevien taseen pääryhmään "sijoitukset" sisältyvien sijoitusten hankintameno aktivoidaan. Rakennusten ja muiden pitkävaikutteisten menojen sekä kaluston hankintameno kirjataan vaikutusaikanaan poistoina kuluiksi. Jos sijoitusomaisuuden käypä arvo on tilikauden päättyessä hankintamenoa tai tämän momentin perusteella aikaisemmin tehdyillä arvonalennuksilla vähennettynä hankintamenoa pienempi, erotus on kirjattava arvonalennuksena kuluksi. Jollei sosiaali- ja terveysministeriö erityisestä syystä toisin määrää, käyttöomaisuudeksi ja saamiseksi katsottavien sijoitusten osalta kuluksi kirjaaminen voidaan jättää suorittamatta, jos arvon alentumista on pidettävä tilapäisenä. Jos kulukirjaus osoittautuu viimeistään tilikauden päättymispäivänä aiheettomaksi, se on kirjattava kulukirjauksen oikaisuksi.

Joukkovelkakirjalainojen ja muiden vastaavien raha- ja pääomamarkkinavälineiden hankintamenona käytetään jaksotettua hankintamenoa, joka saadaan jaksottamalla joukkovelkakirjalainan ja muun vastaavan raha- ja pääomamarkkinavälineen nimellisarvon ja hankintamenon erotus korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi joukkovelkakirjalainan taikka raha- tai pääomamarkkinavälineen juoksuaikana ja merkitsemällä vastaerä joukkovelkakirjalainan taikka raha- tai pääomamarkkinavälineen hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Jaksotetusta hankintamenosta kirjataan arvonalennus 1 momentin mukaisesti alimman arvon periaatteella tai jaksotettua hankintamenoa alennetaan vain muilla kuin yleisen korkotason vaihtelusta johtuvilla arvonalentumisilla. Jos arvonalennus osoittautuu viimeistään tilikauden päättymispäivänä aiheettomaksi, se on kirjattava kulukirjauksen oikaisuksi. Arvostustapa valitaan tase-eräkohtaisesti ja sitä noudatetaan johdonmukaisesti.

Jos maa- tai vesialueen, rakennuksen, arvopaperin tai muun niihin verrattavan hyödykkeen käypä arvo on tilinpäätöspäivänä pysyvästi alkuperäistä hankintamenoa olennaisesti suurempi, taseeseen saadaan merkitä vielä poistamatta olevan hankintamenon lisäksi enintään käyvän arvon ja poistamatta olevan hankintamenon erotuksen suuruinen arvonkorotus. Arvonkorotusta vastaava määrä on merkittävä sijoitusomaisuudeksi katsottavan hyödykkeen osalta tuloslaskelmaan ja käyttöomaisuudeksi katsottavan hyödykkeen osalta omaan pääomaan sisältyvään arvonkorotusrahastoon. Jos arvonkorotus osoittautuu aiheettomaksi, tuloslaskelmaan merkitty arvonkorotus on oikaistava tulosvaikutteisesti ja arvonkorotusrahastoon merkitty arvonkorotus on peruutettava.

Eläkelaitoksen tulee valita arvostustapa siten, että tiettyyn käyttötarkoitukseen luettaviin varoihin sovelletaan yhdenmukaisia arvostusperiaatteita. Jos eläkelaitos valitsee arvostusperiaatteeksi kirjanpitolain 5 luvun 2 a tai 2 b §:n mukaisen arvostamisen, se ei saa soveltaa vastaavaan käyttötarkoitukseen luettaviin muihin vastaaviin varoihin samanaikaisesti tämän luvun 7 §:ssä tarkoitettuja arvostusperiaatteita. Valittua arvostustapaa on noudatettava johdonmukaisesti.

Hyödyke siirretään sijoitusomaisuudeksi tai käyttöomaisuudeksi katsottavien sijoitusten ryhmästä toiseen 7 §:ssä tarkoitetun tasearvon määräisenä silloin, kun noudatetaan mainitussa pykälässä tarkoitettuja arvostusperiaatteita.

Taseen liitteenä on ilmoitettava tase-eräkohtaisesti sijoitusten hankintameno ja käypä arvo siten kuin Finanssivalvonta tarkemmin määrää.

Johdannaissopimuksiin sovelletaan 1 momentissa säädetyllä tavalla joko 7 §:n 1 momenttia tai kirjanpitolain 5 luvun 2 a §:ää.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa eläkelaitosten vakuutustoiminnan erityisluonteesta johtuvat tarkemmat säännökset tilinpäätöksen tase- ja tuloslaskelmakaavoista, toimintakertomuksesta, tilinpäätöksen liitetiedoista, tase-erittelyistä ja liitetietojen erittelyistä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, milloin ja miten saadaan poiketa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevista säännöksistä oikean ja riittävän kuvan antamiseksi.

Jos tässä luvussa tarkoitettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus taikka Finanssivalvonnan määräys tai lupa on kirjanpitolain tai sen nojalla annetun asetuksen tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevien säännösten yleisen soveltamisen kannalta merkittävä, asetuksesta, määräyksestä tai luvasta on ennen sen antamista pyydettävä kirjanpitolautakunnan lausunto.

Eläkesäätiön on vuosittain viiden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä tai Finanssivalvonnan määräämänä myöhempänä ajankohtana toimitettava Finanssivalvonnalle tilinpäätös, toimintakertomus, tilintarkastajien lausunto sekä vahvistetun kaavan mukainen tilastokertomus toiminnastaan.

Eläkekassan on vuosittain kuukauden kuluessa siitä kassan kokouksesta, jossa tilinpäätös on vahvistettu, toimitettava Finanssivalvonnalle tilinpäätös, toimintakertomus, tilintarkastajien lausunto sekä vahvistetun kaavan mukainen tilastokertomus toiminnastaan.

Eläkelaitoksen sääntöjen mukaisista sitoumuksista aiheutuva vastuu kirjataan vastuuvelaksi, jonka muodostavat vakuutusmaksuvastuu ja korvausvastuu.

Vakuutusmaksuvastuu vastaa tulevista vakuutustapahtumista johtuvien suoritusten pääoma-arvoa siltä osin kuin eläkelaitokselle on syntynyt vastuuta työntekijän eläkelain tai yrittäjän eläkelain mukaisesti.

Vakuutusmaksuvastuuna pidetään myös vakavaraisuuden ylläpitoon tarkoitettua lisävakuutusvastuuta, jota voidaan käyttää sijoitustoiminnan ja vakuutusliikkeen tappion kattamiseen, vastuuvelan laskuperusteiden muuttamisesta syntyneen tappion kattamiseen sekä vakuutusmaksujen alentamiseen. Vakuutusmaksuvastuuta laskettaessa otetaan sen määrää kasvattavana tai vähentävänä eränä huomioon työntekijän eläkelain 168 §:ssä tarkoitetun osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun määrä.

Korvausvastuu vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, maksamatta olevia korvaus- ja muita määriä siltä osin kuin eläkelaitokselle on syntynyt vastuuta työntekijän eläkelain tai yrittäjän eläkelain mukaisesti.

Eläkesäätiön osakkaan on maksettava vakuutusmaksuja tai asetettava hyväksyttäviä vakuuksia vastuuvajauksen täyttämiseksi vuosittain vähintään siten, että ne yhdessä eläkesäätiön muiden tuottojen kanssa riittävät kattamaan eläkkeistä aiheutuneet suoritukset, eläkesäätiön muut kulut sekä vastuuvelan vuotuisen muutoksen ja täydentämään eläkesäätiön vakavaraisuuspääomaa siten, että sen määrä vastaa vähintään 6 §:ssä tarkoitettua vakavaraisuusrajaa. Jos eläkesäätiön varat eivät riitä vastuuvelan ja muiden vastuiden kattamiseen, erotus merkitään taseen vastaavien puolelle vastuuvajauksena.

Vakuutusmaksuja on rahana suoritettava vähintään määrä, joka tarvitaan eläkelaitoksen maksuvalmiuden ylläpitämiseen. Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetun vakuuden hyväksyttävyydestä.

Eläkelaitoksen vakavaraisuuspääomalla tarkoitetaan sitä määrää, jolla eläkelaitoksen varat ja muut niihin rinnastettavat sitoumukset ylittävät eläkelaitoksen velat ja muut niihin rinnastettavat sitoumukset siten kuin 2 ja 3 momentissa säädetään. Vakavaraisuuspääoman määrää laskettaessa vastuuvelan määrästä vähennetään 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu lisävakuutusvastuu.

Eläkelaitoksen on jatkuvasti täytettävä tämän luvun mukaiset vakavaraisuusvaatimukset.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä vakavaraisuuspääomaan luettavista ja siitä vähennettävistä eristä.

Eläkelaitoksen vakavaraisuusraja määritellään riskiteoreettisesti vastaamaan yhden vuoden vakavaraisuuspääoman tarvetta ottaen huomioon vakuutusliikkeen ja sijoitusten riskit. Vakavaraisuusrajan laskemisesta säädetään tarkemmin eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta annetussa laissa (315/2015).

Eläkelaitoksen vähimmäispääomavaatimus on yksi kolmasosa vakavaraisuusrajasta.

Eläkelaitoksen tulee siirtää vuotuinen sijoitustoiminnan tulos 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lisävakuutusvastuuseen. Sijoitustoiminnan tuloksen siirtämisen jälkeen lisävakuutusvastuuta voidaan kartuttaa vakuutusmaksuilla siten kuin tämän pykälän 2 momentissa säädetään tai purkaa siten kuin 8 §:ssä säädetään. Lisäksi eläkelaitos voi purkaa lisävakuutusvastuuta vakavaraisuuspääoman ylitteen palautuksena siten kuin 9 §:ssä säädetään.

Eläkesäätiön vakavaraisuuspääoman enimmäismäärä on vakavaraisuusrajan kolminkertainen määrä, kuitenkin vähintään viisikymmentä prosenttia vastuuvelasta, josta on vähennetty lisävakuutusvastuu. Eläkekassan vakavaraisuuspääoman enimmäismäärä on vakavaraisuusrajan kolminkertainen määrä, kuitenkin vähintään viisikymmentä prosenttia vastuuvelasta, josta on vähennetty lisävakuutusvastuu ja erät, joita yrittäjän eläkelain 139 §:n 2 momentin mukaan ei oteta huomioon vakuutusmaksuvastuussa. Lisävakuutusvastuuta voidaan kartuttaa vakuutusmaksuilla vakavaraisuuspääoman enimmäismäärään saakka.

Lisävakuutusvastuuta voidaan purkaa vakuutusmaksujen alentamiseen siten, että vakavaraisuuspääoma on purkamisen jälkeen vähintään 1,3-kertainen vakavaraisuusrajaan nähden.

Jos eläkelaitoksen vakavaraisuuspääoma on enintään 1,3-kertainen vakavaraisuusrajaan nähden 1 ja 3 momentin soveltamisen jälkeen ja vähintään vakavaraisuusrajan suuruinen, lisävakuutusvastuuta voidaan purkaa vakuutusmaksujen alentamiseen vastaavassa määrin kuin työeläkevakuutusyhtiöt voivat työntekijän eläkelain 169 §:n nojalla antaa vakuutusmaksujen alennuksia sijoitustoimintansa perusteella. Purkamista koskevat perusteet sisältyvät mainitun lain 166 §:n nojalla vahvistettuihin vastuuvelan laskuperusteisiin.

Jos eläkelaitoksen vakavaraisuuspääoma on pienempi kuin vakavaraisuusraja, lisävakuutusvastuuta ei saa purkaa vakuutusmaksujen alentamiseen. Jos vakavaraisuutta ei voida muulla tavalla vahvistaa, lisävakuutusvastuuta on kartutettava vakuutusmaksuilla. Jos vakavaraisuuspääoma kuitenkin alenee 7 §:n 1 momentin mukaisen sijoitustoiminnan tappion siirtämisen jälkeen alle vakavaraisuusrajan, lisävakuutusvastuuta on kartutettava vakuutusmaksuilla vakavaraisuusrajaan saakka.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos eläkelaitos on selvitystilassa.

Jos eläkelaitoksen vakavaraisuuspääoma on toisena peräkkäisenä vuonna suurempi kuin vakavaraisuuspääoman enimmäismäärä, sen lisävakuutusvastuuta on sanotusta vuodesta lukien purettava vakuutusmaksujen alentamiseen vuosittain määrä, joka on yksi kolmasosa siitä määrästä, jolla eläkelaitoksen vakavaraisuuspääoma ylittää sen enimmäismäärän. Jos vakavaraisuuspääoman enimmäismäärän ylityksen voidaan katsoa olevan luonteeltaan pysyvä, eläkelaitoksen on järjestettävä toimintansa siten, että vakavaraisuuspääoman määrä alenee enimmäismääräänsä pienemmäksi.

Jos eläkelaitoksen työntekijän eläkelain mukaista toimintaa koskeva vakavaraisuuspääoma ylittää enimmäismääränsä, ylite voidaan 9 §:ssä säädetyin edellytyksin Finanssivalvonnan suostumuksella palauttaa osakkaille.

Sovellettaessa 7–9 §:ää vakavaraisuuspääomasta vähennetään 5 §:n 2 momentin 7 kohdassa tarkoitettu osakkaan lisämaksuvelvollisuuteen perustuva erä.

Edellytyksenä 5 §:n 2 momentin 7 kohdan mukaisen osakkaan lisämaksuvelvollisuuteen perustuvan erän lukemiselle vakavaraisuuspääomaan on, että eläkelaitos kuvaa 4 luvun 23 §:n mukaisessa riski- ja vakavaraisuusarviossa, mitä erällä tavoitellaan, mitä vaikutuksia erällä on eläkelaitoksen sijoitussuunnitelmaan, vakavaraisuuteen, sijoitusjakaumaan ja tuotto-odotukseen sekä missä tilanteessa vakavaraisuutta kartutetaan vakuutusmaksuilla tai vakuutusmaksujen alennuksia rajoitetaan. Eläkelaitoksen osakkailla tulee olla saatavissa tieto erän käyttämisestä vakavaraisuuspääomassa.

Osakkaan lisämaksuvelvollisuuteen perustuva erä tulee mitoittaa ottaen huomioon sille asetettu toteuttamiskelpoinen tavoite. Eläkelaitoksen tulee seurata erän käytölle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Eläkelaitos ei voi lukea erää vakavaraisuuspääomaan, jos eläkelaitoksen toiminta ei vastaa erän käytölle asetettuja tavoitteita.

Jos osakkaan lisämaksuvelvollisuuteen perustuva erä on luettu vakavaraisuuspääomaan, eläkelaitoksen on seurattava vakavaraisuutensa suhdetta työeläkejärjestelmän keskimääräisen vakavaraisuuden tasoon. Jos eläkelaitoksen vakavaraisuus suhteessa työeläkejärjestelmän vakavaraisuuden keskimääräiseen tasoon alenee siten, että poikkeama lisää merkittävästi eläkelaitoksen toiminnan riskejä, eläkelaitoksen tulee rajoittaa lisävakuutusvastuun käyttöä vakuutusmaksujen alentamiseen tai vahvistaa vakavaraisuuspääomaa lisämaksuilla.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä osakkaan lisämaksuvelvollisuuteen perustuvan erän seurannasta ja ottamisesta huomioon riski- ja vakavaraisuusarviossa.

Vakavaraisuusrajaa vastaavan määrän eläkelaitoksen vakavaraisuuspääomasta on muodostuttava muusta kuin 5 §:n 2 momentin 7 kohdassa tarkoitetusta osakkaan lisämaksuvelvollisuuteen perustuvasta erästä. Finanssivalvonta voi sallia erän lukemisen kahden vuoden ajan vakavaraisuuspääomaan eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta annetun lain 28 §:n tarkoitetussa tilanteessa, vaikka vakavaraisuuspääoma on vakavaraisuusrajaa pienempi.

Eläkelaitoksen, jonka vakavaraisuuspääoma on pienempi kuin vakavaraisuusraja, on laadittava ja viipymättä toimitettava Finanssivalvonnan hyväksyttäväksi eläkelaitoksen taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelma. Tervehdyttämissuunnitelmassa on osoitettava, että eläkelaitoksen vakavaraisuuspääoma ylittää vakavaraisuusrajan vakuutusmaksuja lisäämällä tai muulla tavoin vuoden tai erityisistä syistä Finanssivalvonnan luvalla enintään kahden vuoden kuluessa tervehdyttämissuunnitelman hyväksymisestä.

Eläkelaitoksen, jonka vakavaraisuuspääoma on pienempi kuin vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärä, on laadittava ja viipymättä toimitettava Finanssivalvonnan hyväksyttäväksi lyhyen aikavälin rahoitussuunnitelma. Rahoitussuunnitelmassa on osoitettava, että eläkelaitoksen vakavaraisuuspääoma ylittää vakavaraisuuspääoman vähimmismäärän vakuutusmaksuja lisäämällä tai muulla tavoin kolmen kuukauden kuluessa rahoitussuunnitelman hyväksymisestä. Jos rahoitussuunnitelman mukaisia toimenpiteitä ei sanotussa ajassa ole saatu toteutetuiksi, Finanssivalvonta voi erityisen painavista syistä jatkaa määräaikaa enintään kolmella kuukaudella.

Finanssivalvonta antaa tarkempia määräyksiä tervehdyttämissuunnitelman ja rahoitussuunnitelman laatimisesta ja toimittamisesta sen hyväksyttäväksi.

Eläkelaitoksen varat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti sekä maksuvalmius varmistaen.

Eläkelaitoksen sijoitusten hajauttamisesta säädetään eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta annetussa laissa.

Eläkelaitoksen varoja ei saa käyttää laitoksen toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen 1 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun toiminnan tarkoituksen vastaisesti.

Eläkesäätiöllä on oikeus antaa varojaan vakuutta vastaan velaksi osakkaalle, jonka on suoritettava tästä ja myös muulla perusteella syntyneestä velastaan eläkesäätiölle korkoa. Eläkesäätiön osakkaan suorittaman koron on oltava vähintään työntekijän eläkelain 166 §:n 2 momentissa tarkoitetussa laskuperusteessa käytettävän perustekoron suuruinen.

Eläkelaitos ei saa antaa takausta.

Eläkelaitos saa omistaa osakasyrityksestä enintään 20 prosenttia ja sijoittaa osakasyritykseen enintään 20 prosenttia varoistaan.

Mitä 1 momentissa säädetään omistusrajoituksesta, sovelletaan osakaskohtaista kirjanpitojärjestelmää noudattavassa eläkelaitoksessa lisäksi kuhunkin osakkaaseen erikseen. Eläkelaitos ei saa olla osakkaana yrityksessä, jossa se joutuu rajoittamattomaan vastuuseen yrityksen sitoumuksista.

Eläkelaitoksen hallituksen on laadittava varojen sijoittamista koskeva suunnitelma (sijoitussuunnitelma), jossa on erityisesti otettava huomioon eläkelaitoksen vakuutusliikkeen luonne lakisääteisen sosiaaliturvan osana sekä tämän luvun vaatimukset eläkelaitoksen toiminnalle. Sijoitussuunnitelmaan on liitettävä eläkelaitoksen vakuutusmatemaatikon lausunto siitä, täyttääkö eläkelaitoksen sijoitussuunnitelma vastuuvelan luonteen asettamat vaatimukset eläkelaitoksen sijoitustoiminnalle. Eläkelaitoksen hallituksen tulee soveltaa suunnitelmaa vuotuisen vakuutusmaksutason asettamisessa.

Sijoitussuunnitelma on toimitettava Finanssivalvonnalle.

Finanssivalvonta antaa tarkempia määräyksiä sijoitussuunnitelmasta.

Eläkelaitoksen hallituksen on vahvistettava periaatteet siitä, miten sen omistuksista muissa yhteisöissä johtuvia oikeuksia käytetään (omistajaohjauksen periaatteet). Omistajaohjauksen periaatteissa on arvioitava myös eläkelaitoksen toimitusjohtajan ja palveluksessa olevien henkilöiden muiden yhteisöjen ja säätiöiden hallintoelinten jäsenyydet ottaen huomioon eläkelaitoksen edut.

Eläkelaitoksen on julkistettava internetsivuillaan tai pidettävä muutoin vastaavalla tavalla yleisesti saatavilla maksutta omistajaohjauksen periaatteet.

Eläkelaitoksen on julkistettava internetsivuillaan tai pidettävä muutoin vastaavalla tavalla yleisesti saatavilla maksutta 2 momentissa tarkoitetut tiedot ja niiden osalta vuosittainen selvitys omistajaohjauksen periaatteiden täytäntöönpanosta. Jos eläkelaitos ei kuitenkaan omistajaohjauksen periaatteissaan laadi kuvausta 2 momentissa tarkoitetuista tiedoista kokonaan tai osittain taikka julkista niitä tai niitä koskevaa selvitystä omistajaohjauksen periaatteiden täytäntöönpanosta, sen on julkistettava selvitys poikkeamisen syistä.

Finanssivalvonta valvoo, että eläkelaitos noudattaa eläkelaitostoimintaa koskevaa lainsäädäntöä ja eläkelaitoksen sääntöjä. Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa erityisesti, että eläkelaitoksen vakavaraisuus ja siihen vaikuttavat seikat on järjestetty vakuutetut edut turvaavalla tavalla ja että laitoksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmät ovat riittävät ja luotettavat.

Eläkelaitosten valvonnassa Finanssivalvonnan on otettava huomioon myös kilpailun vaatimukset. Finanssivalvonnan ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston on oltava tarkoituksenmukaisessa yhteistyössä keskenään.

Jos Finanssivalvonta katsoo eläkelaitoksen joutuneen tai olevan joutumassa tilaan, jossa eläkelaitos on purettava, Finanssivalvonta voi kieltää eläkelaitosta luovuttamasta tai panttaamasta eläkelaitoksen omaisuutta.

Finanssivalvonta pitää eläkesäätiö- ja vakuutuskassarekisteriä. Sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, rekisteriin merkitään eläkelaitosta koskevat ilmoitukset sekä viranomaisen päätökset ja tiedonannot. Rekisterin käyttötarkoituksena on eläkelaitosten 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua valvontaa varten tarpeellisten tietojen rekisteröinti.

Jokaisella on oikeus saada rekisteristä tietoja, otteita ja todistuksia.

Rekisteristä voidaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 16 §:n 3 momentin estämättä luovuttaa tietoja sähköisessä muodossa. Tieto henkilötunnuksen tunnusosasta ja ulkomailla asuvan luonnollisen henkilön kotiosoitteesta luovutetaan rekisteristä vain, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. Muutoin ulkomailla asuvan luonnollisen henkilön kotiosoitteen sijasta luovutetaan tieto henkilön asuinmaasta.

Rekisteriin merkittävistä luonnollisista henkilöistä rekisteriin merkitään täydellinen nimi, henkilötunnus, kotikunta ja kansalaisuus. Jos henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta, rekisteriin merkitään syntymäaika. Ulkomailla asuvista luonnollisista henkilöistä rekisteriin merkitään kotikunnan sijasta kotiosoite.

Oikeushenkilöstä rekisteriin merkitään toiminimi, yritys- ja yhteisötunnus sekä muu rekisteri, johon oikeushenkilö on merkitty.

Jos asiantilassa, josta on tieto eläkesäätiö- ja vakuutuskassarekisterissä, tapahtuu muutos, siitä on viivytyksettä tehtävä ilmoitus Finanssivalvonnalle rekisteriin merkitsemistä varten. Ilmoitus on vähintään yhden hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan allekirjoitettava.

Finanssivalvonnan vahvistamat sääntömuutokset, Finanssivalvonnan 4 luvun 10 §:n 2 momentin sekä Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 26 §:n 8 momentin ja 29 §:n perusteella antama määräys sekä tämän luvun 2 §:n mukainen kielto on merkittävä rekisteriin ilman erillistä ilmoitusta.

Finanssivalvonnan on viipymättä ilmoitettava eläkelaitokselle tieto 6 §:ssä tarkoitetusta rekisterimerkinnästä.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä tässä luvussa tarkoitettujen ilmoitusten tekemisestä, ilmoituksiin liitettävistä selvityksistä ja asiakirjoista sekä rekisterinpitoon liittyvistä teknisistä seikoista.

Eläkesäätiö voi sulautua 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun eläkesäätiöön ja eläkekassa mainitussa pykälässä tarkoitettuun eläkekassaan, jos sulautuvan eläkelaitoksen osakkaat täyttävät mainitun luvun 3 §:ssä säädetyt vastaanottavan eläkelaitoksen toimintapiiriä koskevat vaatimukset.

Sulautuvan eläkelaitoksen vakuutustoiminta, joka sisältää vastuuvelan ja muut velat ja varat, siirtyy selvitysmenettelyttä vastaanottavalle eläkelaitokselle.

Sulautumiseen osallistuvien eläkelaitosten hallitusten on laadittava kirjallinen sulautumissuunnitelma, joka on päivättävä ja allekirjoitettava.

Sulautumiseen osallistuvien eläkelaitosten on toimitettava Finanssivalvonnalle kaikki 2 momentissa tarkoitetut asiakirjat hakiessaan 4 §:ssä tarkoitettua Finanssivalvonnan suostumusta sulautumiselle.

Kuukauden kuluessa sulautumissuunnitelman allekirjoittamisesta sulautumiseen osallistuvien eläkelaitosten on haettava Finanssivalvonnan suostumusta sulautumiselle ja sulautumissuunnitelmalle sekä ilmoitettava sulautumissuunnitelma merkittäväksi eläkesäätiö- ja vakuutuskassarekisteriin. Samalla niiden on haettava Finanssivalvonnan vahvistus sääntömuutoksille ja kombinaatiosulautumisessa uuden eläkelaitoksen säännöille.

Jos Finanssivalvonnan suostumusta sulautumiseen ei haeta tai sulautumissuunnitelmaa ei ilmoiteta rekisteröitäväksi 1 momentissa säädetyssä ajassa, sulautuminen raukeaa. Jos sulautumiseen ei ryhdytä sulautumissuunnitelman mukaisesti, sulautumisen raukeamisesta on tehtävä ilmoitus Finanssivalvonnalle rekisteriin merkittäväksi.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitettuun hakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja selvityksistä.

Niillä sulautuvan eläkelaitoksen velkojilla, joiden saatava on syntynyt ennen sulautumissuunnitelman rekisteröimistä, on oikeus vastustaa sulautumista. Sama oikeus on myös velkojalla, jonka saatava on verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) tarkoitetulla tavalla ulosottokelpoinen, jos saatava on syntynyt viimeistään 2 momentissa tarkoitettuna määräpäivänä.

Jollei Finanssivalvonta katso, että hakemus on enemmittä selvityksittä hylättävä, sen on kuulutettava sulautumista koskevasta hakemuksesta sulautuvan eläkelaitoksen kustannuksella Virallisessa lehdessä sekä merkittävä kuulutus eläkesäätiö- ja vakuutuskassarekisteriin. Kuulutuksessa on mainittava velkojan oikeudesta vastustaa sulautumista ilmoittamalla siitä kirjallisesti Finanssivalvonnalle viimeistään sen määräämässä ajassa, jonka tulee olla vähintään kuukausi ja enintään kaksi kuukautta kuulutuksen julkaisemisesta. Jos velkoja on vastustanut sulautumista, Finanssivalvonnan on ilmoitettava tästä eläkelaitokselle viipymättä määräpäivän jälkeen. Jos velkoja vastustaa sulautumista, sulautuminen raukeaa kuukauden kuluttua määräpäivästä. Finanssivalvonnan on kuitenkin lykättävä asian käsittelyä, jos eläkelaitos osoittaa kuukauden kuluessa määräpäivästä panneensa vireille kanteen sen vahvistamiseksi, että velkoja on saanut maksun tai turvaavan vakuuden saatavastaan, taikka jos eläkelaitos ja velkoja yhdessä pyytävät asian käsittelyn lykkäämistä.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei sovelleta vakuutettuihin, eläkkeen- tai muun etuuden saajaan eikä edunsaajaan.

Sulautuvan eläkelaitoksen on viimeistään kuukausi ennen 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua määräpäivää lähetettävä kuulutuksesta kirjallinen ilmoitus sellaisille mainitussa momentissa tarkoitetuille tunnetuille velkojilleen, joiden saatava on syntynyt ennen sulautumissuunnitelman rekisteröimistä. Mitä edellä säädetään, ei sovelleta vakuutettuun, eläkkeen- tai muun etuuden saajaan eikä edunsaajaan.

Sulautuvan eläkelaitoksen on tiedotettava kuulutuksesta sulautuvan eläkelaitoksen ilmoitustaululla tai internetsivuilla. Sulautuvan eläkekassan on lisäksi viipymättä tiedotettava kuulutuksesta osakkaille kassan säännöissä määrätyllä tavalla.

Eläkekassassa sulautumisesta päättää kassankokous. Eläkesäätiössä sulautumisesta päättää eläkesäätiön hallitus.

Sulautumisesta päättävä kassankokous on pidettävä tai hallituksen sulautumispäätös on tehtävä neljän kuukauden kuluessa sulautumissuunnitelman rekisteröinnistä tai sulautuminen raukeaa.

Jos sulautumista ei hyväksytä sulautumissuunnitelman mukaisesti muutoksitta kaikissa sulautumiseen osallistuvissa eläkelaitoksissa, sulautuminen raukeaa. Päätös sulautumisen hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä sulautumisen raukeaminen on viipymättä ilmoitettava Finanssivalvonnalle rekisteröitäväksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut asiakirjat on viipymättä lähettävä niitä pyytävälle vakuutetulle, osakkaalle ja edustajiston jäsenelle, jos asiakirjoja ei voi tallentaa ja tulostaa eläkekassan internetsivuilta.

Eläkelaitoksen on ilmoitettava muille sulautumiseen osallistuville eläkelaitoksille sellaisista muista eläkelaitoksen asemaan olennaisesti vaikuttavista tapahtumista, joista eläkelaitos saa tiedon ennen sulautumispäätöksen tekemistä.

Kutsua sulautumisesta päättävään kassankokoukseen ei saa toimittaa ennen sulautumissuunnitelman rekisteröimistä. Kutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja, jollei eläkekassan säännöissä määrätä pidempää aikaa, viimeistään kuukautta ennen kassankokousta. Sulautuvassa eläkekassassa kutsu on sen lisäksi, mitä kassan säännöissä määrätään, lähetettävä kirjallisesti jokaiselle vakuutetulle ja osakkaalle, jonka osoite on kassan tiedossa. Kutsussa on mainittava 8 §:ssä tarkoitettujen asiakirjojen nähtävinä pitämisestä.

Finanssivalvonta vahvistaa samalla vastaanottavan eläkelaitoksen sääntömuutoksen. Vakuutustoiminta ja siihen sisältyvä vastuuvelka siirtyy vastaanottavalle eläkelaitokselle sulautumissuunnitelmassa mainittuna ajankohtana sen jälkeen, kun Finanssivalvonta on antanut suostumuksensa. Sulautuminen voidaan toteuttaa, vaikka sulautuva eläkelaitos on asetettu selvitystilaan, jollei eläkelaitoksen omaisuutta ole ryhdytty jakamaan 12 luvun 26 §:ssä tai 13 luvun 32 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Finanssivalvonnan on pyydettävä 4 §:ssä tarkoitetusta hakemuksesta Kilpailu- ja kuluttajaviraston lausunto, jos hakemuksessa tarkoitettu järjestely kuuluu kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetun yrityskauppavalvonnan piiriin.

Sulautumiseen osallistuvilla eläkelaitoksilla ja muistutuksentekijällä, joka katsoo Finanssivalvonnan päätöksen loukkaavan oikeuttaan, on oikeus valittaa Finanssivalvonnan päätöksestä noudattaen, mitä Finanssivalvonnasta annetussa laissa säädetään.

Sulautumissuunnitelma korvaa kombinaatiosulautumisessa perustettavan eläkelaitoksen perustamissopimuksen. Perustettavan eläkelaitoksen toimielinten jäsenet on valittava, kun sulautumissuunnitelma on hyväksytty ja Finanssivalvonta on antanut suostumuksensa sulautumiseen sekä vahvistanut perustettavan laitoksen säännöt.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitettuun sulautumisen täytäntöönpanoilmoitukseen liitettävistä asiakirjoista ja selvityksistä.

Finanssivalvonta merkitsee sulautumisen eläkesäätiö- ja vakuutuskassarekisteriin saatuaan 13 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen sulautumisen täytäntöönpanosta. Sulautuvan eläkelaitoksen vakuutustoiminta, joka sisältää vastuuvelan ja muut velat ja varat, siirtyy selvitysmenettelyttä vastaanottavalle eläkelaitokselle, kun sulautumisen täytäntöönpano on rekisteröity. Samanaikaisesti sulautuva eläkelaitos purkautuu ja kombinaatiosulautumisessa vastaanottava eläkelaitos syntyy.

Sulautuvan eläkelaitoksen varoja ja velkoja ei saa merkitä vastaanottavan eläkelaitoksen taseeseen korkeammasta arvosta kuin mikä niiden taloudellinen arvo on vastaanottavalle eläkelaitokselle. Sitoumusta työn tai palvelun suorittamiseen ei sulautumisessa saa merkitä taseeseen.

Vastaanottavan eläkelaitoksen on ilmoitettava sulautumisesta eläkkeen- ja muun etuudensaajalle viimeistään sulautumisen jälkeen tapahtuvan ensimmäisten etuuksien maksun yhteydessä.

Sulautuvan eläkelaitoksen hallituksen ja toimitusjohtajan on mahdollisimman pian sulautumisen täytäntöönpanon jälkeen laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus ajalta, jolta tilinpäätöstä ei vielä ole esitetty kassankokouksessa ja eläkesäätiössä ajalta, jolta tilinpäätöstä ei vielä ole laadittu. Lopputilitys on annettava sulautuvan eläkelaitoksen tilintarkastajalle, jonka on kuukauden kuluessa annettava lopputilitystä koskeva tilintarkastuskertomus.

Eläkekassan hallituksen on viipymättä 1 momentissa tarkoitettujen toimien jälkeen kutsuttava kassankokous koolle lopputilityksen vahvistamista varten.

Lopputilitys on toimitettava Finanssivalvonnalle siten kuin 6 luvun 13 §:ssä säädetään tilinpäätöksen toimittamisesta.

Vaikka sulautuminen on rekisteröity, se peruuntuu, jos sulautumispäätös on tuomioistuimen lainvoimaisen tuomion mukaan pätemätön. Sulautuva eläkelaitos ja vastaanottava eläkelaitos ovat yhteisvastuussa sellaisesta velvoitteesta, joka on syntynyt sulautumisen rekisteröimisen jälkeen, mutta ennen tuomion rekisteröimistä.

Eläkesäätiö voi jakautua selvitysmenettelyttä siirtämällä vakuutustoimintansa tai sen osan tätä varten perustettavalle eläkesäätiölle, jos eläkesäätiön osakas, jonka vastuuta siirretään, jakautuu. Myös eläkekassa voi jakautua selvitysmenettelyttä siirtämällä vakuutustoimintansa tai sen osan tätä varten perustettavalle eläkekassalle, jos eläkekassan osakas, jonka vastuuta siirretään, jakautuu. Edellytyksenä on lisäksi, että jakautuva osakas on tuloverolain (1535/1992) 3 §:ssä tarkoitettu yhteisö, joka jakautuu siihen sovellettavan yhteisölainsäädännön mukaisesti.

Jakautuvan eläkelaitoksen hallituksen ja perustettavan eläkelaitoksen perustajien on laadittava kirjallinen jakautumissuunnitelma, joka on päivättävä sekä kaikkien perustajien ja jakautuvan eläkelaitoksen hallituksen allekirjoitettava.

Hakiessaan 5 §:ssä tarkoitettua suostumusta jakautumiselle eläkelaitosten on toimitettava Finanssivalvonnalle 2 momentissa tarkoitetut asiakirjat.

Tasaavaa kirjanpitojärjestelmää noudattavan eläkesäätiön tai eläkekassan jakautuessa vastaanottavalle eläkelaitokselle on siirrettävä jakautuvan eläkelaitoksen vakavaraisuuspääomasta sekä muista varoista ja veloista siirtyvää vakuutuskantaa vastaava osuus.

Osakaskohtaista kirjanpitojärjestelmää noudattavan eläkesäätiön jakautuessa perustettavalle eläkesäätiölle on siirrettävä jakautuvan osakkaan osakaskohtaista vakuutuskantaa tai sen siirtyvää osaa vastaava osuus jakautuvan eläkesäätiön vakavaraisuuspääomasta sekä muista varoista ja veloista.

Jollei jakautumissuunnitelmassa toisin sovita, luovutettaviin varoihin tulee sisällyttää jakautuvan osakkaan toimintaan liittyvät sijoitukset. Muut varat voidaan siirtää rahana.

Kuukauden kuluessa jakautumissuunnitelman allekirjoittamisesta jakautumiseen osallistuvien eläkelaitosten on yhdessä haettava Finanssivalvonnan suostumus jakautumiselle ja jakautumissuunnitelmalle sekä ilmoitettava jakautumissuunnitelma Finanssivalvonnalle rekisteröitäväksi. Samalla niiden on haettava vahvistus jakautumisen vaatimalle toimivan laitoksen sääntömuutokselle ja perustettavan eläkelaitoksen säännöille. Perustettavan eläkelaitoksen on haettava hakemuksen yhteydessä eläkelaitoksen merkitsemistä eläkesäätiö- ja vakuutuskassarekisteriin.

Jos Finanssivalvonnan suostumusta jakautumiselle ei haeta tai jakautumissuunnitelmaa ilmoiteta rekisteröitäväksi 1 momentissa säädetyssä ajassa, jakautuminen raukeaa.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitettuun hakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja selvityksistä.

Niillä jakautuvan eläkelaitoksen velkojilla, joiden saatava on syntynyt ennen jakautumissuunnitelman rekisteröimistä, on oikeus vastustaa jakautumista. Sama oikeus on myös velkojalla, jonka saatava on verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa tarkoitetulla tavalla ulosottokelpoinen, jos saatava on syntynyt viimeistään 2 momentissa tarkoitettuna määräpäivänä.

Jollei Finanssivalvonta katso, että hakemus on enemmittä selvityksittä hylättävä, sen on jakautuvan eläkelaitoksen kustannuksella kuulutettava jakautumista koskevasta hakemuksesta Virallisessa lehdessä sekä merkittävä kuulutus rekisteriinsä. Kuulutuksessa on mainittava velkojan oikeudesta vastustaa jakautumista ilmoittamalla siitä kirjallisesti Finanssivalvonnalle viimeistään sen määräämässä ajassa, jonka tulee olla vähintään kuukausi ja enintään kaksi kuukautta kuulutuksen julkaisemisesta. Jos velkoja on vastustanut jakautumista, Finanssivalvonnan on ilmoitettava tästä eläkelaitokselle viipymättä määräpäivän jälkeen. Jos velkoja vastustaa jakautumista, jakautuminen raukeaa kuukauden kuluttua määräpäivästä. Finanssivalvonnan on kuitenkin lykättävä asian käsittelyä, jos eläkelaitos osoittaa kuukauden kuluessa määräpäivästä panneensa vireille kanteen sen vahvistamiseksi, että velkoja on saanut maksun tai turvaavan vakuuden saatavastaan, taikka jos eläkelaitos ja velkoja yhdessä pyytävät asian käsittelyn lykkäämistä.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei sovelleta vakuutettuun, eläkkeen- tai muun etuudensaajaan eikä edunsaajaan.

Jakautuvan eläkelaitoksen on viimeistään kuukausi ennen määräpäivää lähetettävä kuulutuksesta kirjallinen ilmoitus sellaisille 6 §:n 1 momentissa tarkoitetuille tunnetuille velkojille, joiden saatava on syntynyt ennen jakautumissuunnitelman rekisteröintiä. Mitä edellä säädetään, ei sovelleta vakuutettuun, eläkkeen- tai muun etuudensaajaan eikä edunsaajaan.

Jakautuvan eläkelaitoksen on tiedotettava kuulutuksesta jakautuvan osakkaan ilmoitustaululla tai internetsivuilla. Jakautuvan eläkekassan on lisäksi viipymättä tiedotettava kuulutuksesta luovuttavan kassan osakkaille kassan säännöissä määrätyllä tavalla.

Jakautuvassa eläkekassassa jakautumisesta päättää kassankokous ja jakautuvassa eläkesäätiössä hallitus. Perustettavassa eläkelaitoksessa jakautumisesta päättää hallitus.

Jakautumisesta päättävä kassankokous on pidettävä tai hallituksen jakautumispäätös on tehtävä neljän kuukauden kuluessa jakautumissuunnitelman rekisteröinnistä, tai jakautuminen raukeaa.

Jos jakautumista ei hyväksytä jakautumissuunnitelman mukaisesti muutoksitta kaikissa jakautumiseen osallistuvissa eläkelaitoksissa, jakautuminen raukeaa. Päätös jakautumisen hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä jakautumisen raukeaminen on viipymättä ilmoitettava Finanssivalvonnalle rekisteröitäväksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut asiakirjat on viivytyksettä lähetettävä niitä pyytävälle vakuutetulle, osakkaalle ja edustajiston jäsenelle, jos asiakirjoja ei voi tallentaa ja tulostaa eläkekassan internetsivuilta.

Eläkelaitoksen on ilmoitettava muille jakautumiseen osallistuville eläkelaitoksille sellaisista muista eläkelaitoksen asemaan olennaisesti vaikuttavista tapahtumista, joista eläkelaitos saa tiedon ennen jakautumispäätöksen tekemistä.

Kutsua jakautumisesta päättävään kassankokoukseen ei saa toimittaa ennen jakautumissuunnitelman rekisteröintiä. Kutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja, jollei eläkekassan säännöissä määrätä pidempää aikaa, viimeistään kuukautta ennen kassankokousta. Kutsu on sen lisäksi, mitä eläkekassan säännöissä määrätään, lähetettävä kirjallisesti jokaiselle osakkaalle ja vakuutetulle, jonka osoite on eläkekassan tiedossa. Kutsussa on mainittava 9 §:ssä tarkoitettujen asiakirjojen nähtävillä pitämisestä.

Finanssivalvonta vahvistaa samalla tarvittaessa jakautuvan eläkelaitoksen sääntömuutoksen sekä perustettavan eläkelaitoksen säännöt. Vakuutustoiminta, siihen sisältyvä vastuuvelka ja varat siirtyvät vastaanottavalle eläkelaitokselle jakautumissuunnitelmassa mainittuna ajankohtana sen jälkeen, kun Finanssivalvonta on antanut suostumuksensa.

Finanssivalvonnan on pyydettävä 5 §:ssä tarkoitetusta hakemuksesta Kilpailu- ja kuluttajaviraston lausunto, jos hakemuksessa tarkoitettu järjestely kuuluu kilpailulaissa tarkoitetun yrityskauppavalvonnan piiriin.

Jakautuvalla ja vastaanottavalla eläkelaitoksella sekä muistutuksentekijällä, joka katsoo Finanssivalvonnan päätöksen loukkaavan oikeuttaan, on oikeus valittaa Finanssivalvonnan päätöksestä noudattaen, mitä Finanssivalvonnasta annetussa laissa säädetään.

Jakautumissuunnitelma korvaa jakautumisessa perustettavan eläkelaitoksen perustamissopimuksen. Perustettavan eläkelaitoksen toimielinten jäsenet on valittava, kun jakautumissuunnitelma on hyväksytty 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla ja Finanssivalvonta on 11 §:ssä tarkoitetulla tavalla antanut suostumuksensa ja vahvistanut perustettavan eläkelaitoksen säännöt.

Jakautuminen raukeaa, jos eläkelaitos on asetettu selvitystilaan ennen jakautumisen rekisteröimistä.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitettuun jakautumisen täytäntöönpanoilmoitukseen liitettävistä asiakirjoista ja selvityksistä.

Finanssivalvonta merkitsee jakautumisen eläkesäätiö- ja vakuutuskassarekisteriin saatuaan 14 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen jakautumisen täytäntöönpanosta. Kun jakautumisen täytäntöönpano on rekisteröity, kokonaisjakautumisessa jakautuvan eläkelaitoksen varat ja velat sekä osittaisjakautumisessa jakautumissuunnitelmassa jaetut varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä vastaanottavalle eläkelaitokselle. Samanaikaisesti perustettava eläkelaitos syntyy ja kokonaisjakautumisessa jakautuva eläkelaitos purkautuu.

Jos kokonaisjakautumisessa ilmaantuu varoja, joita ei ole jaettu jakautumissuunnitelmassa ja jollei jakautumissuunnitelmassa muuta määrätä, mainitut varat kuuluvat vastaanottavalle eläkelaitokselle samassa suhteessa kuin jakautuvan eläkelaitoksen netto-omaisuus jaetaan jakautumissuunnitelmassa 3 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan.

Jakautumiseen osallistuvat eläkelaitokset vastaavat yhteisvastuullisesti jakautuvan eläkelaitoksen velasta, jota ei ole jaettu jakautumissuunnitelmassa ja joka on syntynyt ennen kuin jakautumisen täytäntöönpano on rekisteröity. Sellaisista jakautuvan eläkelaitoksen veloista, joista toinen eläkelaitos vastaa jakautumissuunnitelman mukaan, eläkelaitoksen vastuun kokonaismäärä on kuitenkin enintään sille jäävän tai siirtyvän netto-omaisuuden arvo.

Vastaanottavan eläkelaitoksen on ilmoitettava vastuun siirrosta eläkkeen- tai muun etuudensaajalle viimeistään jakautumisen jälkeen tapahtuvan ensimmäisen etuuksien maksun yhteydessä.

Kokonaisjakautumisessa jakautuvan eläkelaitoksen hallituksen ja toimitusjohtajan on mahdollisimman pian jakautumisen täytäntöönpanon jälkeen laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus ajalta, jolta tilinpäätöstä ei ole vielä esitetty kassankokouksessa, ja eläkesäätiössä ajalta, jolta tilinpäätöstä ei ole vielä laadittu. Lopputilitys on annettava jakautuvan eläkelaitoksen tilintarkastajalle, jonka on kuukauden kuluessa annettava lopputilitystä koskeva tilintarkastuskertomus.

Eläkekassan hallituksen on viipymättä 1 momentissa tarkoitettujen toimien jälkeen kutsuttava kassankokous koolle lopputilityksen vahvistamista varten. Kokoukseen sovelletaan, mitä kassankokouksesta säädetään.

Lopputilitys on toimitettava Finanssivalvonnalle siten kuin 6 luvun 13 §:ssä säädetään tilinpäätöksen toimittamisesta.

Vaikka jakautuminen on rekisteröity, se peruuntuu, jos jakautumispäätös on tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen mukaan pätemätön. Jakautuva eläkelaitos ja vastaanottava eläkelaitos ovat yhteisvastuussa sellaisesta vastaanottavan laitoksen velasta, joka on syntynyt jakautumisen rekisteröimisen jälkeen, mutta ennen tuomion rekisteröimistä.

Tämän luvun säännöksiä sovelletaan vakuutuskannan luovuttamiseen, kun luovuttava eläkelaitos ei ole 13 luvussa tarkoitetussa selvitystilassa.

Jos 1 momentissa tarkoitettu eläkelaitos on luovuttanut koko vakuutuskantansa, eläkelaitoksen selvitystilaan ja purkamiseen sovelletaan tämän luvun säännöksiä sekä 13 luvun 3, 4 ja 7–10 §:ää, 11 §:n 1 ja 3 momenttia sekä 13–16, 33 ja 36–38 §:ää.

Eläkelaitos (luovuttava eläkelaitos) voi luovuttaa vakuutuskantansa tai sen osan toiselle eläkelaitokselle (vastaanottava eläkelaitos) tai työeläkevakuutusyhtiölle.

Vakuutuskanta voidaan luovuttaa vain sellaiselle vastaanottavalle eläkelaitokselle, jonka 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetut osakasta koskevat vaatimukset työnantaja, jonka vakuutuskantaa luovutetaan, täyttää.

Jos vakuutuskanta luovutetaan tätä varten perustetulle uudelle eläkelaitokselle, yhdestä tai useammasta eläkelaitoksesta samanaikaisesti luovutettavassa vakuutuskannassa tulee olla yhteensä vähintään 150 vakuutettua.

Vakuutuskantaa ei saa luovuttaa, jos kannan vastaanottamisesta on siirtohetkellä kulunut vähemmän kuin viisi vuotta.

Viiden vuoden vähimmäisajan vaatimusta ei sovelleta luovutettaessa vakuutuskanta eläkesäätiöstä, jos osakas on erotettu sääntöjen nojalla tai osakas on eronnut eläkesäätiöstä sen johdosta, ettei osakkaana oleva työnantaja enää kuulu eläkesäätiön toimintapiiriin.

Luovuttavan eläkelaitoksen hallituksen ja vastaanottavan eläkelaitoksen hallituksen on laadittava kirjallinen vakuutuskannan luovutusta koskeva suunnitelma, joka on päivättävä ja allekirjoitettava.

Luovuttavan ja vastaanottavan eläkelaitoksen on kuukauden kuluessa vakuutuskannan luovuttamista koskevan suunnitelman allekirjoittamisesta haettava luovuttamiselle ja vakuutuskannan luovuttamista koskevalle suunnitelmalle Finanssivalvonnan suostumus sekä mahdolliselle vakuutuskannan siirron edellyttämälle vastaanottavan eläkelaitoksen sääntöjen muutokselle Finanssivalvonnan vahvistus.

Jos Finanssivalvonnan suostumusta vakuutuskannan luovuttamista koskevaksi suunnitelmaksi ja tarvittaessa vastaanottavan eläkelaitoksen sääntöjen muuttamiseksi ei haeta 1 momentissa säädetyssä määräajassa, vakuutuskannan luovuttaminen raukeaa.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä tässä pykälässä tarkoitetusta hakemuksesta ja hakemuksessa tarvittavista selvityksistä.

Jollei Finanssivalvonta katso, että hakemus on enemmittä selvityksittä hylättävä, sen on kuulutettava vakuutuskannan luovuttamista koskevasta hakemuksesta vastaanottavan eläkelaitoksen kustannuksella Virallisessa lehdessä. Kuulutuksessa on mainittava velkojan oikeudesta vastustaa vakuutuskannan luovuttamista ilmoittamalla siitä kirjallisesti Finanssivalvonnalle viimeistään sen määräämässä ajassa, jonka tulee olla vähintään kuukausi ja joka saa olla enintään kaksi kuukautta kuulutuksen julkaisemisesta.

Eläkelaitoksen on tiedotettava kuulutuksesta sen osakkaan ilmoitustaululla tai internetsivuilla, jonka osakaskohtaista vakuutuskantaa luovutetaan.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos luovuttavasta eläkelaitoksesta siirretään vain yksittäistä vakuutettua, eläkkeen tai muun etuudensaajaa tai edunsaajaa koskeva vakuutus.

Luovuttavassa eläkekassassa vakuutuskannan luovuttamisesta ja vastaanottavassa eläkekassassa vakuutuskannan vastaanottamisesta päättää kassankokous.

Edellä 1 momentista poiketen osakaskohtaisen vastuun luovuttamisesta eläkekassasta päättää eläkekassan hallitus, jos siirrettävä vastuuvelka on enintään kymmenen prosenttia eläkekassan vastuuvelasta eikä eläkekassan säännöissä toisin määrätä.

Eläkesäätiössä vakuutuskannan luovuttamisesta ja vastaanottamisesta päättää hallitus.

Kutsu kassankokoukseen, jossa päätetään vakuutuskannan luovuttamisesta tai vastaanottamisesta, on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja, jollei eläkekassan säännöissä ole määrätty pidempää aikaa, viimeistään kuukautta ennen kassankokousta.

Kokouskutsussa, joka toimitetaan vakuutuskannan luovuttamista koskevaan kassankokoukseen, on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitettujen asiakirjojen nähtävinä pitämisestä.

Luovutettaessa vakuutuskantaa vastaanottavalle eläkelaitokselle tai vastaanottavalle työeläkevakuutusyhtiölle on siirrettävä 7 luvun 5 §:ssä tarkoitettua vakavaraisuuspääomaa tämän luvun 12 §:ssä tarkoitettua prosenttiosuutta käyttäen laskettu määrä.

Jos luovuttavasta eläkelaitoksesta 1 momentin mukaan määräytyvän siirtyvän vakavaraisuuspääoman määrä muodostuisi suuremmaksi kuin luovutettavaa vakuutuskantaa vastaava osuus vakavaraisuuspääomasta, eläkelaitoksesta luovutetaan luovutettavaa vakuutuskantaa vastaava osuus, ja osakkaan, jonka vakuutuksia koskevaa vastuuta siirretään työeläkevakuutusyhtiöön, on täydennettävä siirtyvää vakavaraisuuspääomaa siten, että sen määrä vastaa 1 momentissa säädettyä määrää.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään Eläketurvakeskuksen esityksestä vakuutuskannan luovuttamisessa noudatettavan siirtyvän vakavaraisuuspääoman määrä kiinteänä prosenttiosuutena vastuuvelasta noudattaen, mitä työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 29 e §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu kiinteä prosenttiosuus vastuuvelasta annetaan neljä kertaa kalenterivuodessa noudattaen, mitä työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 29 e §:n 3 momentissa säädetään. Edellä 11 §:ssä tarkoitettuna prosenttiosuutena käytetään sitä prosenttiosuutta, joka on voimassa, kun vakuutuskannan luovuttamista koskeva sopimus tehdään.

Siirrettäessä vakavaraisuuspääomaa 11 §:n mukaisesti siirrettävän vakavaraisuuspääoman tulee muodostua eristä, jotka vastaanottava eläkelaitos voi lukea vakavaraisuuspääomaansa.

Luovutettaviin varoihin tulee ensisijaisesti sisällyttää eroavan osakkaan toimintaan liittyvät sijoitukset, jollei toisin sovita. Jos vakuutustoiminnan luovuttamista koskevassa sopimuksessa ei muuta sovita, muut varat siirretään rahana.

Siirrettävä omaisuus arvostetaan käypään arvoon.

Osakkaan, jonka osakaskohtaista vakuutuskantaa luovutetaan, on korvattava eläkelaitokselle luovuttamisesta aiheutuvat kulut.

Finanssivalvonnan on pyydettävä 6 §:ssä tarkoitetusta hakemuksesta Kilpailu- ja kuluttajaviraston lausunto, jos hakemuksessa tarkoitettu järjestely kuuluu kilpailulaissa tarkoitetun yrityskauppavalvonnan piiriin.

Vakuutuskannan luovuttaminen raukeaa, jos vakuutuskannan luovuttamista ei hyväksytä muutoksitta luovuttavassa eläkelaitoksessa ja vakuutuskannan vastaanottamista vastaanottavassa eläkelaitoksessa tai työeläkevakuutusyhtiössä.

Edellä 8 §:ssä tarkoitettu eläkekassan kassankokouksen, kassan hallituksen ja eläkesäätiön hallituksen päätös vakuutuskannan luovuttamisen tai vastaanottamisen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on viipymättä ilmoitettava Finanssivalvonnalle.

Jollei suostumusta ole haettu määräajassa taikka se on evätty ja epäämispäätös on saanut lainvoiman, vakuutuskannan luovuttaminen raukeaa.

Luovuttavalla ja vastaanottavalla eläkelaitoksella sekä 7 §:ssä tarkoitetulla muistutuksentekijällä on oikeus valittaa Finanssivalvonnan päätöksestä noudattaen, mitä Finanssivalvonnasta annetussa laissa säädetään.

Vakuutuskanta ja sitä vastaavat varat siirtyvät samanaikaisesti vastaanottavalle eläkelaitokselle ja työeläkevakuutusyhtiölle vakuutuskannan luovuttamista koskevassa suunnitelmassa mainittuna ajankohtana sen jälkeen, kun Finanssivalvonta on antanut suostumuksensa toimenpiteeseen. Siirtoajankohdan tulee olla kuuden kuukauden kuluessa luovuttamista koskevan suunnitelman tekemisestä.

Finanssivalvonta voi hakemuksesta päättää, että siirtoajankohta on myöhemmin kuin 1 momentissa säädetään.

Vakuutuskannan vastaanottaneen eläkelaitoksen on ilmoitettava vastuun luovuttamisesta eläkkeen- ja muun etuuden saajalle viimeistään vakuutuskannan luovuttamisen jälkeen tapahtuvan ensimmäisen etuuksien maksun yhteydessä.

Eläkelaitos, joka on luovuttanut koko vakuutuskantansa 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla, on asetettava selvitystilaan ja purettava.

Eläkekassan hallituksen on neljän kuukauden kuluessa siitä, kun koko vakuutuskanta on luovutettu, kutsuttava kassankokous koolle päättämään kassan asettamisesta selvitystilaan. Sen lisäksi, mitä eläkekassan säännöissä määrätään, kutsu on lähetettävä kirjallisena jokaiselle osakkaalle. Hallituksen on annettava tieto kutsusta kassankokoukseen Finanssivalvonnalle.

Finanssivalvonnan on ryhdyttävä toimenpiteisiin eläkelaitoksen asettamiseksi selvitystilaan, jos se havaitsee, ettei eläkelaitos 22 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa ole tehnyt päätöstä selvitystilaan asettamisesta.

Finanssivalvonnan on selvitystilaan asettamisen sijasta poistettava eläkelaitos rekisteristä, jos eläkelaitoksen varat eivät riitä selvityskulujen maksamiseen tai varojen määrästä ei saada tietoa eikä osakas, velkoja tai muu ilmoita ottavansa vastatakseen selvitysmenettelyn kuluista.

Selvitysmiehen on viipymättä haettava julkinen haaste eläkelaitoksen velkojille selvitystilassa olevan laitoksen kustannuksella. Muutoin noudatetaan, mitä haasteesta säädetään julkisesta haasteesta annetussa laissa (729/2003).

Selvitystilassa olevan eläkelaitoksen saatava osakkaalta voidaan vaatia maksettavaksi välittömästi, jos eläkelaitokselta puuttuu käteisiä varoja sen selvitysmenettelystä johtuvia ja eläkelaitoksen juoksevia hallintokuluja varten. Maksettavaksi vaadittava määrä ei saa ylittää edellä tarkoitettuihin kuluihin tarvittavaa määrää.

Eläkelaitoksen velkojille haetun 24 §:ssä tarkoitetun julkisen haasteen määräpäivän jälkeen selvitysmiehen on maksettava kaikki tiedossa oleva velka eläkelaitoksen jäljellä olevilla varoilla. Jos velka on riitainen tai erääntymätön tai jos sitä ei muusta syystä voida maksaa, maksamiseen tarvittavat varat on pantava erilleen.

Jos eläkelaitokselle jää varoja sen jälkeen, kun se on suorittanut velkansa ja täyttänyt kaikki muutkin sitoumuksensa, varat käytetään eläkelaitoksen säännöissä määrätyllä tavalla.

Jos joku tahtoo moittia 13 luvun 33 §:ssä tarkoitettua selvitysmiehen lopputilitystä tai tämän luvun 26 §:ssä tarkoitettua jakoa, kanne eläkelaitosta vastaan on pantava vireille eläkelaitoksen kotipaikan käräjäoikeudessa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun eläkekassan lopputilitys on esitetty 13 luvun 33 §:n 2 momentissa tarkoitetussa kassankokouksessa tai kun eläkesäätiön lopputilitys on 13 luvun 33 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla kuulutettu.

Tätä lukua sovelletaan eläkelaitoksen selvitystilaan, kun eläkelaitos asetetaan selvitystilaan muusta syystä kuin 12 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla perusteella laitoksen luovutettua koko vakuutuskantansa.

Selvitystilamenettelyssä selvitetään eläkelaitoksen varallisuusasema ja pyritään luovuttamaan vakuutuskanta sekä sitä vastaavat varat toiselle 1 luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetulle eläkelaitokselle tai työeläkevakuutusyhtiölle, vakuutuskannan luovutuksen jälkeen suoritetaan laitoksen velat ja jaetaan jäljelle jäävä omaisuus sekä puretaan eläkelaitos.

Selvitystilassa olevan eläkelaitoksen vakuutuskannan luovuttamiseen ei sovelleta 12 lukua. Selvitystilassa olevan eläkelaitoksen vakuutuskannan luovuttamiseen sovelletaan kuitenkin, mitä 12 luvun 2 §:ssä, 3 §:n 2 momentissa, 5 §:n 1–5 ja 7–10 kohdassa sekä 6–10 ja 16–21 §:ssä säädetään.

Finanssivalvonta voi, jollei vakuutettuja etuuksia vaaranneta, pidentää 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua määräaikaa enintään vuodeksi ja hakemuksesta antaa mainitun momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa päätöksessä määräämiinsä ehdoin suostumuksen toiminnan jatkamiseen enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Eläkesäätiön asettamisesta selvitystilaan päättää eläkesäätiön hallitus.

Eläkekassan asettamisesta selvitystilaan päättää kassankokous.

Selvitystilassa olevan eläkekassan kassankokoukseen sovelletaan kassankokousta koskevia säännöksiä, jollei tämä luvun säännöksistä muuta johdu.

Hallituksen on viipymättä kutsuttava kassankokous koolle 2 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa. Jos Finanssivalvonta on myöntänyt mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetun luvan, hallituksen on kutsuttava kassankokous koolle viipymättä Finanssivalvonnan myöntämän määräajan päätyttyä.

Sen lisäksi, mitä eläkekassan säännöissä määrätään, kutsu on lähetettävä kirjallisena jokaiselle osakkaalle. Hallituksen on annettava tieto kutsusta kassankokoukseen Finanssivalvonnalle.

Finanssivalvonnan tulee asettaa eläkelaitos selvitystilaan, jos se havaitsee, ettei eläkelaitos ole 2 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa tehnyt päätöstä selvitystilaan asettamisesta tai mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitettua hakemusta. Finanssivalvonnan on tehtävä tästä merkintä rekisteriin.

Selvitystila alkaa, kun sitä koskeva eläkesäätiön hallituksen tai eläkekassan kassankokouksen päätös taikka Finanssivalvonnan päätös on tehty.

Selvitystilassa olevan eläkelaitoksen nimeen on lisättävä sana "selvitystilassa".

Kun eläkesäätiön hallitus tai eläkekassan kassankokous tekee päätöksen selvitystilasta, on samalla valittava vähintään yksi selvitysmies hallituksen ja toimitusjohtajan tilalle. Finanssivalvonnalla on oikeus määrätä yksi selvitysmies edellä tarkoitetun selvitysmiehen lisäksi.

Jollei selvitystilassa olevalla eläkelaitoksella ole rekisteriin merkittyä toimikelpoista selvitysmiestä, Finanssivalvonnan on omasta aloitteestaan tai hakemuksesta määrättävä selvitysmies. Määräämistä voi hakea se, jonka oikeus voi riippua siitä, että eläkelaitoksella on edustaja.

Kun Finanssivalvonta määrää eläkelaitoksen selvitystilaan, se määrää vähintään yhden selvitysmiehen ja tekee tästä merkinnän eläkesäätiö- ja vakuutuskassarekisteriin.

Selvitysmiehen on ilmoitettava selvitystilaan asettamista sekä selvitysmiehen valintaa koskeva päätös Finanssivalvonnalle rekisteriin merkittäväksi.

Selvitysmies hoitaa eläkelaitoksen asioita selvitystilan aikana. Selvitysmiehen toimikausi jatkuu toistaiseksi. Selvitysmieheen sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään hallituksesta ja hallituksen jäsenestä, jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu. Selvitysmiehen asettamisella peruutetaan 4 luvun 18 §:ssä tarkoitetut muulle nimetylle henkilölle annetut edustusoikeudet.

Selvitystilan aikana eläkelaitoksen nimen kirjoittaa selvitysmies tai, jos heitä on useita, selvitysmiehet yhdessä, jollei selvitysmiehiä asetettaessa ole toisin päätetty.

Selvitysmiehelle maksetaan Finanssivalvonnan hyväksymä palkkio ja kustannusten korvaus eläkelaitoksen varoista. Jos eläkelaitoksen varat eivät riitä palkkion ja kustannusten maksamiseen, puuttuva osa maksetaan ennen muita velkoja niistä varoista, jotka eläkelaitokselta peritään Finanssivalvonnan kustannusten korvaamiseksi.

Selvitysmiehen on ilmoitettava selvitystilaa koskevasta päätöksestä Virallisessa lehdessä ja annettava tieto ilmoituksesta ainakin yhdessä eläkelaitoksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai eläkelaitoksen internetsivuilla.

Lisäksi selvitysmiehen on ilmoitettava selvitystilan vaikutuksista eläkkeisiin ja muihin etuuksiin eläkelaitoksen internetsivuilla ja viipymättä lähetettävä ilmoitus kirjallisesti sitä pyytävälle vakuutetulle, eläkkeen- ja muun etuudensaajalle sekä edunsaajalle.

Selvitysmiehen on säännöllisesti tiedotettava velkojille selvitystilan edistymisestä Finanssivalvonnan erikseen määräämällä tavalla.

Selvitysmiehen on viipymättä haettava julkinen haaste eläkelaitoksen velkojille selvitystilassa olevan laitoksen kustannuksella.

Julkisessa haasteessa on mainittava, että eläkelaitoksessa vakuutettujen, eläkkeen- ja muun etuudensaajien taikka edunsaajien ei tarvitse ilmoittaa saataviaan selvitystilassa eikä niiden 31 §:ssä tarkoitettua etuoikeutta tarvitse vaatia. Muutoin noudatetaan, mitä haasteesta säädetään julkisesta haasteesta annetussa laissa.

Selvitysmiehen on toimitettava ilmoitus julkisesta haasteesta eläkelaitoksen tunnetuille velkojille. Ilmoituksessa on mainittava noudatettavat määräajat, seuraamukset niiden laiminlyönnistä, toimielin tai viranomainen, joka on toimivaltainen ottamaan vastaan saatavia koskevat ilmoitukset tai huomautukset, sekä se, onko velkojan vaadittava saatavaa, joka on etuoikeutettu tai jonka vakuutena on esinevakuus.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei sovelleta eläkelaitoksessa vakuutettuihin, eläkkeen- tai muun etuuden saajiin taikka edunsaajiin.

Velkojan on ilmoitettava 13 §:ssä tarkoitetulle toimielimelle tai viranomaiselle saatavan laji, sen syntymisaika ja määrä. Lisäksi velkojan on ilmoitettava, vetoaako hän saatavan osalta etuoikeuteen, esinevakuuteen tai omistuksenpidätysehtoon, sekä se, mitä omaisuutta hänen vakuutensa koskee. Selvitysmiehelle on toimitettava jäljennökset mahdollisista todisteena olevista asiakirjoista.

Kun eläkelaitos on asetettu selvitystilaan, selvitysmiehen on viipymättä laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus siltä selvitystilaa edeltävältä ajalta, jolta tilinpäätöstä ja toimintakertomusta ei vielä ole laadittu. Tilinpäätökselle on tehtävä tilintarkastus. Jos edelliseltä tilikaudelta ei ole laadittu tilinpäätöstä ja toimintakertomusta, on tältä tilikaudelta annettava erillinen tilinpäätös ja toimintakertomus. Hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on kohtuullista palkkiota vastaan myötävaikutettava tilinpäätöksen laatimiseen.

Kassankokous on mahdollisimman pian kutsuttava koolle käsittelemään ne tilinpäätökset ja toimintakertomukset, joita sille ei vielä ole esitetty.

Selvitysmiehen on laadittava kultakin tilikaudelta tilinpäätös ja toimintakertomus. Eläkekassan tilinpäätös ja toimintakertomus on esitettävä varsinaisen kassankokouksen hyväksyttäviksi neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Jollei selvitystilaa ole kahden vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä saatettu loppuun, selvitysmiehen on samalla ilmoitettava, mistä syystä se on viivästynyt. Tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta on viipymättä annettava jäljennös Finanssivalvonnalle.

Tilintarkastajien tehtävä ei lakkaa eläkelaitoksen joutuessa selvitystilaan. Selvitystilan aikana noudatetaan 5 luvun säännöksiä tilintarkastuksesta ja erityisestä tarkastuksesta, jollei jäljempänä toisin säädetä. Tilintarkastuskertomuksen tulee sisältää lausuma siitä, onko selvitystilaa tilintarkastajien mielestä tarpeettomasti pitkitetty ja onko selvitysmies muuten toiminut asianmukaisesti.

Eläkekassan selvitystilassa selvitysmiehen tulee pyrkiä niin pian kuin mahdollista saamaan aikaan sopimus vakuutuskannan tai sen osan luovuttamisesta yhden tai useamman 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetun eläkelaitoksen tai työeläkevakuutusyhtiön kanssa. Vakuutuskanta tai sen osa voidaan luovuttaa eläkekassaan sen estämättä, mitä mainitun luvun 3 §:ssä toimintapiiristä säädetään.

Luovutettaessa vakuutuskanta eläkekassaan tai työeläkevakuutusyhtiöön vakuutuskanta voidaan jakaa myös muutoin kuin osakaskohtaisia vakuutuskantoja vastaaviin osiin.

Eläkesäätiöön voidaan luovuttaa vain osakaskohtainen vakuutuskanta. Edellytyksenä luovutukselle on, että työnantaja, jonka vakuutuskantaa luovutetaan, täyttää vastaanottavan eläkesäätiön toimintapiiriä koskevat vaatimukset ja että työnantaja liittyy vastaanottavaan eläkesäätiön osakkaaksi.

Eläkesäätiön selvitystilassa selvitysmiehen tulee pyrkiä niin pian kuin mahdollista saamaan aikaan sopimus vakuutuskannan tai sen osakaskohtaisen osan luovuttamisesta yhden tai useamman 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetun eläkelaitoksen tai työeläkevakuutusyhtiön kanssa.

Vakuutuskanta tai sen osakaskohtainen osa voidaan luovuttaa 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun eläkelaitokseen vain, jos työnantaja, jonka vakuutuskantaa luovutetaan, täyttää vastaanottavan eläkelaitoksen toimintapiiriä koskevat vaatimukset ja työnantaja liittyy vastaanottavaan eläkelaitokseen osakkaaksi.

Selvitystilassa olevan eläkelaitoksen omaisuus, joka on tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa vaatimuksen kohteena tai jota koskeva tuomioistuimen päätös ei ole lainvoimainen, voidaan vakuutuskantaa luovutettaessa erottaa sitä vastaavista varoista. Lisäksi vakuutuskantaa vastaavista varoista voidaan erottaa asiasta aiheutuvista tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut ja kohtuulliset selvitysmenettelykulut.

Jos vakuutuskantaa vastaavina varoina luovutettavaa omaisuutta on 1 momentissa tarkoitetun erottamisen vuoksi 20 §:ssä tarkoitettua määrää vähemmän, vastaanottavalle 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetulle eläkelaitokselle tai työeläkevakuutusyhtiölle luovutettavaa omaisuutta voidaan täydentää siten kuin työtekijän eläkelain 185 §:n 2 momentissa säädetään.

Jos eläkelaitoksessa on omaisuutta 1 momentissa tarkoitettujen tuomioistuimen päätösten tultua lainvoimaisiksi, omaisuus on käytettävä ensisijaisesti varojen palauttamiseen niille työntekijän eläkelain 185 §:ssä tarkoitetuille eläkelaitoksille, jotka ovat täydentäneet vakuutuskantaa vastaavina varoina luovutettavaa omaisuutta. Omaisuus on jaettava edellä tarkoitettujen eläkelaitosten kesken niiden osuuksien suhteessa, joilla ne ovat osallistuneet vakuutuskantaa vastaavina varoina luovutettavan omaisuuden täydentämiseen.

Luovutettaessa vakuutuskanta 17 tai 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla vastaanottavalle eläkelaitokselle on siirrettävä omaisuutta siirtyvää vastuuvelkaa ja siihen sisältyvää 21 tai 22 §:ssä tarkoitettua siirtyvää vakavaraisuuspääomaa vastaava määrä.

Siirrettävä omaisuus arvostetaan käypään arvoon. Siirrettävän vakavaraisuuspääoman tulee muodostua eristä, jotka vastaanottava eläkelaitos tai työeläkevakuutusyhtiö voi lukea vakavaraisuuspääomaansa.

Kun eläkelaitos on asetettu tai Finanssivalvonta on määrännyt eläkelaitoksen selvitystilaan 2 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetulla perusteella, eläkekassan vakuutuskannan vastaanottajalle on siirrettävä 7 luvun 5 §:ssä tarkoitettua vakavaraisuuspääomaa vähintään tämän luvun 28 §:n 1 momentissa tarkoitettua selvitystilaan asettamishetken vakavaraisuusrajaa vastaava määrä ja eläkesäätiön vakuutuskannan vastaanottajalle on siirrettävä vakavaraisuuspääomaa vähintään vakuutuskannan luovutushetkellä laskettua vakavaraisuusrajaa vastaava määrä.

Jos eläkekassan vakavaraisuuspääoma vakuutuskannan luovutushetkellä on suurempi kuin selvitystilaan asettamishetken vakavaraisuusrajaa vastaava määrä, vakavaraisuuspääoma siirretään kokonaisuudessaan vakuutuskannan vastaanottajalle. Jos eläkesäätiön vakavaraisuuspääoma on vakuutuskannan luovutushetkellä suurempi kuin vakuutuskannan luovutushetken vakavaraisuusraja, vakavaraisuuspääoma siirretään kokonaisuudessaan vakuutuskannan vastaanottajalle. Vakuutuskannan vastaanottajalle siirretään vakavaraisuuspääomaa kuitenkin enintään 12 luvun 12 §:n 1 momentin nojalla annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa säädettyä prosenttiosuutta käyttäen laskettu määrä. Edellä mainittuna prosenttiosuutena käytetään sitä prosenttiosuutta, joka on voimassa, kun sopimus vakuutuskannan luovuttamisesta tehdään.

Kun eläkelaitos on asetettu selvitystilaan muulla kuin 2 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdan mukaisella perusteella, vakuutuskannan vastaanottajalle on luovutettava 7 luvun 5 §:ssä tarkoitettua vakavaraisuuspääomaa 12 luvun 12 §:n 1 momentin nojalla annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa säädettyä prosenttiosuutta käyttäen laskettu määrä. Edellä mainittuna prosenttiosuutena käytetään sitä prosenttiosuutta, joka on voimassa, kun sopimus vakuutuskannan luovuttamisesta tehdään.

Jos luovuttavasta eläkelaitoksesta työeläkevakuutusyhtiöön siirtyvän vakavaraisuuspääoman määrä muodostuisi suuremmaksi kuin luovutettavaa vakuutuskantaa vastaava osuus vakavaraisuuspääomasta, eläkelaitoksesta luovutetaan luovutettavaa vakuutuskantaa vastaava osuus, ja osakkaan on täydennettävä siirtyvää vakavaraisuuspääomaa siten, että se vastaa 1 momentissa säädettyä määrää.

Selvitystilassa olevan eläkelaitoksen tulee jatkaa vakuutustoimintaa vakuutuskannan luovuttamiseen asti vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä vakuutettujen etujen turvaamiseksi.

Eläkekassan osakkaan tulee viipymättä järjestää 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettu eläketurva, joka on ansaittu eläkekassan selvitystilaan asettamisen jälkeen tehdystä työstä, muussa kuin edellä tarkoitetussa eläkekassassa.

Selvitystilassa oleva eläkekassa ei saa vakuuttaa uusia henkilöitä.

Selvitystilassa oleva eläkelaitos voi liiallista riskinottoa välttäen jatkaa sijoitustoimintaa siten kuin 8 luvussa sekä eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta annetussa laissa asiasta säädetään.

Selvitystilassa olevaan eläkelaitokseen, joka on luovuttanut koko vakuutuskantansa ja sitä vastaavat varat 19 §:n 1 momentissa tarkoitettua omaisuutta lukuun ottamatta, ei sovelleta 4 luvun 22–24 §:ää riskienhallinnasta, riski- ja vakavaraisuusarviosta ja sisäisestä valvonnasta, mainitun luvun 26 §:ää vastuullisesta vakuutusmatemaatikosta, mainitun luvun 27 §:ää poikkeusoloihin varautumisesta, 10 lukua sulautumisesta eikä 11 lukua jakautumisesta.

Eläkelaitoksen, joka on työntekijän eläkelaissa tarkoitettu yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos tai viimeinen eläkelaitos tai yrittäjän eläkelaissa tarkoitettu toimivaltainen eläkelaitos, on annettava päätös eläkettä tai muuta etuutta koskevaan hakemukseen, joka on tehty selvitystilan aikana tai sitä ennen.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun eläkelaitoksen on suoritettava eläke tai muu etuus, joka on erääntynyt maksettavaksi selvitystilan aikana tai sitä ennen.

Selvitystilassa olevaan eläkelaitokseen sovelletaan, mitä työntekijän eläkelain 12 luvussa ja yrittäjän eläkelain 11 luvussa säädetään eläkelaitosten välisestä kustannustenjaosta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu suunnitelma on toimitettava Finanssivalvonnalle hyväksyttäväksi.

Selvitystilaan asettamisen jälkeen on laskettava selvitystilaan asettamishetken mukainen eläkekassan 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettu vastuuvelka, mainitun luvun 5 §:ssä tarkoitettu vakavaraisuuspääoma ja selvitystilaan asettamishetken mukainen mainitun luvun 6 §:ssä tarkoitettu vakavaraisuusraja. Jos eläkekassan vakavaraisuus alittaa edellä tarkoitetun vakavaraisuusrajan, eläkekassan osakkaan on maksettava kassalle vakuutusmaksua vakavaraisuuspääoman kartuttamiseksi edellä tarkoitettuun vakavaraisuusrajaan saakka.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu vakuutusmaksu määräytyy osakkaan eläkekassassa sinä tilikautena, jona kassa on asetettu selvitystilaan, vakuuttamien ennakonpidätyksen alaisen palkan ja luontaisetujen raha-arvon mukaisessa suhteessa kaikkien eläkekassassa edellä tarkoitettuna tilikautena vakuutettujen ennakonpidätyksen alaisesta palkkasummasta luontaisetujen raha-arvo mukaan luettuna. Velvollisuus suorittaa 1 momentissa tarkoitettua vakuutusmaksua on myös osakkaalla, joka on eronnut tai erotettu eläkekassasta sen tilikauden aikana, jona kassa on asetettu selvitystilaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu vakuutusmaksu on määrättävä viipymättä selvitystilaan asettamisen jälkeen. Selvitystilan asettamisen jälkeen tapahtuvalla eläkekassan varojen arvonmuutoksella ei ole vaikutusta osakkaan maksuvelvollisuuden määrään.

Eläkesäätiön osakkaan vastuu 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetuista vakuutusmaksuista jatkuu, vaikka eläkesäätiö on asetettu selvitystilaan. Selvitystilaan asettamisen jälkeen tapahtuva eläkesäätiön varojen arvonmuutos huomioidaan laskettaessa osakkaan mainitussa pykälässä tarkoitettua vakuutusmaksun määrää.

Eläkesäätiön osakkaan vastuu säätiötä kohtaan päättyy, kun vakuutuskanta on luovutettu 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla ja kaikki eläkesäätiön velat on maksettu tai niistä on asetettu hyväksyttävä vakuus ja eläkesäätiö on purkautunut.

Selvitystilassa olevan eläkelaitoksen saatava osakkaalta voidaan irtisanoa maksettavaksi välittömästi irtisanomisen jälkeen, jos eläkelaitokselta puuttuu käteisiä varoja sen selvitysmenettelystä johtuvia 27 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja kuluja varten. Eläkelaitoksen saatava osakkaalta voidaan irtisanoa myös niitä eläkkeitä ja etuuksia varten, jotka eläkelaitoksen on 26 §:n mukaan suoritettava. Irtisanottava määrä ei tällöin saa ylittää 26 §:ssä ja 27 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin suorituksiin tarvittavaa määrää.

Kun 17 tai 18 §:ssä tarkoitettu sopimus vakuutuskannan luovuttamisesta on tehty, voidaan sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, selvitystilassa olevan eläkelaitoksen saatava osakkaalta irtisanoa maksettavaksi kuuden kuukauden kuluttua irtisanomisesta, vaikka pidemmästä irtisanomisajasta olisi sovittu.

Selvitystilassa olevassa eläkelaitoksessa vakuutetuilla, eläkkeen- ja muiden etuuksien saajilla sekä edunsaajilla on osuudestaan 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun vastuuvelkaan keskenään samanlainen etuoikeus eläkelaitoksen omaisuuteen kuin irtaimen pantin haltijalla on pantattuun omaisuuteen.

Edellä 1 momentissa säädetty etuoikeus ei heikennä käteispantin eikä omaisuuteen myönnetyn kiinnityksen haltijan oikeutta eikä estä suorittamasta 27 §:n 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitettuja velkoja selvitystilan aikana.

Eläkelaitoksen velkojille haetun 12 §:ssä tarkoitetun julkisen haasteen määräpäivän jälkeen selvitysmiehen on maksettava kaikki tiedossa oleva velka eläkelaitoksen jäljellä olevilla varoilla sen jälkeen, kun eläkelaitoksen vakuutuskanta on luovutettu 17 ja 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla ja vakavaraispääomaa siirretty vastaanottavalla vakuutuslaitokselle 21 tai 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Jos velka on riitainen tai erääntymätön tai jos sitä ei muusta syystä voida maksaa, tarpeelliset varat on pantava erilleen.

Jos eläkelaitokselle jää varoja sen jälkeen, kun se on suorittanut velkansa ja täyttänyt kaikki muutkin sitoumuksensa, varat käytetään eläkelaitoksen säännöissä määrätyllä tavalla.

Suoritettuaan tehtävänsä selvitysmiehen tulee ilman aiheetonta viivytystä antaa lopputilitys hallinnostaan laatimalla kertomus koko selvitysmenettelystä. Kertomukseen tulee sisältyä selostus eläkelaitoksen vakuutuskannan luovuttamisesta ja omaisuuden jaosta. Kertomukseen on liitettävä tilinpäätökset, toimintakertomukset ja tilintarkastuskertomukset selvitystilan ajalta. Kertomus liitteineen on annettava tilintarkastajille, joiden tulee kuukauden kuluessa antaa lopputilitystä ja selvitystilan aikaista hallintoa koskeva tilintarkastuskertomus. Lopputilitys on toimitettava Finanssivalvonnalle siten kuin 6 luvun 13 §:ssä säädetään.

Jos eläkekassassa on 1 momentissa tarkoitettujen toimien jälkeen jäljellä osakkaita tai vakuutettuja, selvitysmiehen on viivytyksettä kutsuttava kassankokous koolle tarkastamaan lopputilitys. Kokouskutsusta ja kokousasiakirjoista, niiden nähtävänä pitämisestä ja lähettämisestä on voimassa, mitä 3 luvun 10 ja 12–14 §:ssä säädetään. Tällöin lopputilitykseen sovelletaan, mitä tilinpäätöksestä säädetään.

Eläkesäätiön selvitysmiehen on viivytyksettä 1 momentissa tarkoitettujen toimien jälkeen kuulutettava lopputilityksestä eläkesäätiön kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä.

Jos joku tahtoo moittia 32 §:ssä tarkoitettua jakoa tai 33 §:ssä tarkoitettua selvitysmiehen lopputilitystä, kanne eläkelaitosta vastaan on pantava vireille eläkelaitoksen kotipaikan käräjäoikeudessa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun eläkesäätiön lopputilityksestä on 33 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla kuulutettu tai kun eläkekassan lopputilitys on esitetty 33 §:n 2 momentissa tarkoitetussa kassankokouksessa.

Vakuutuskannan vastaanottaneen eläkelaitoksen on ilmoitettava vastuun siirrosta eläkkeen- ja muun etuuden saajalle viimeistään vakuutuskannan siirron jälkeen tapahtuvan ensimmäisen etuuden maksun yhteydessä.

Eläkesäätiö katsotaan puretuksi, kun lopputilitys on annettu Finanssivalvonnalle. Eläkekassa katsotaan puretuksi, kun selvitysmies on esittänyt lopputilityksen kassankokoukselle. Selvitysmiehen on viipymättä ilmoitettava eläkekassan purkamisesta Finanssivalvonnalle. Jos kassankokousta ei voida osakkaiden ja vakuutettujen puuttumisen vuoksi järjestää, eläkekassa katsotaan puretuksi, kun lopputilitys on annettu Finanssivalvonnalle.

Finanssivalvonnan on tehtävä eläkelaitoksen purkamisesta merkintä eläkesäätiö- ja vakuutuskassarekisteriin sekä ilmoitettava asiasta Patentti- ja rekisterihallitukselle kaupparekisteriin tehtävää merkintää varten. Eläkelaitos on poistettu eläkesäätiö- ja vakuutuskassarekisteristä, kun päätös sen purkamisesta on merkitty mainittuun rekisteriin.

Lopputilitys, tilikirjat, eläkelaitoksen hallintoelinten kokouspöytäkirjat sekä muut eläkelaitoksen toimintaan olennaisesti liittyvät asiakirjat on säilytettävä Finanssivalvonnan hyväksymällä tavalla kymmenen vuotta sen jälkeen, kun merkintä eläkelaitoksen purkamisesta on tehty Finanssivalvonnan rekisteriin.

Purettu eläkelaitos ei voi purkautumisen jälkeen hankkia oikeuksia eikä tehdä sitoumuksia. Eläkelaitoksen puolesta sen purkautumisen jälkeen tehdystä oikeustoimesta vastaavat toimesta päättäneet ja tekijät yhteisvastuullisesti. Selvitysmies voi kuitenkin ryhtyä toimenpiteeseen selvitystoimen aloittamiseksi tai hakea eläkelaitoksen asettamista konkurssiin. Eläkelaitoksen kanssa sen purkautumisen jälkeen tehdyn sopimuksen vastapuoli voi luopua sopimuksesta, jos hän ei tiennyt purkautumisesta.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, eläkekassan osakkaat, joilla oli vähintään yksi kymmenesosa lopputilityksen käsitelleessä kassankokouksessa edustetusta äänimäärästä, voivat vaatia selvitysmiestä kutsumaan kassankokouksen koolle käsittelemään 15 luvun 6 §:ssä tarkoitetun kanteen nostamista. Jos selvitysmies ei kutsu kassankokousta koolle, Finanssivalvonta kutsuu kassankokouksen siten kuin 3 luvun 11 §:n 2 momentissa säädetään. Kanne on nostettava vuoden kuluessa lopputilityksen esittämisestä.

Haasteen ja muun tiedoksiannon toimittamiseen purkautuneelle eläkelaitokselle sovelletaan, mitä 17 luvun 3 §:n 2 momentissa säädetään.

Selvitystilaa on jatkettava, jos eläkelaitoksen purkamisen jälkeen ilmaantuu uusia varoja, eläkelaitosta vastaan nostetaan kanne tai muutoin tarvitaan selvitystoimenpiteitä. Selvitysmiehen on viipymättä tehtävä selvitystilan jatkamisesta ilmoitus Finanssivalvonnalle rekisteröimistä varten. Eläkekassassa kutsu jatketun selvitystilan ensimmäiseen kassankokoukseen on toimitettava eläkekassan sääntöjen mukaisesti. Lisäksi kirjallinen kutsu on lähetettävä jokaiselle osakkaalle, jonka osoite on eläkelaitoksen tiedossa. Jos selvitystä jatkettaessa eläkelaitoksella ei ole toimikelpoista selvitysmiestä, Finanssivalvonnan on määrättävä hakemuksesta väliaikainen selvitysmies sen mukaan kuin 8 §:n 2 momentissa säädetään.

Jos eläkelaitoksen rekisteristä poistamisen jälkeen tarvitaan selvitystoimia, Finanssivalvonnan on määrättävä eläkelaitos selvitystilaan sen hakemuksesta, jonka oikeutta asia koskee. Jos eläkelaitokselle tulevien uusien varojen määrä on vähäinen, Finanssivalvonta voi määrätä ne tilitettäväksi valtiolle tai käytettäväksi eläkelaitoksen toimintaan läheisesti liittyvään käyttötarkoitukseen ilman selvitysmenettelyä. Jos selvitysmenettelyn jatkamista ei ole katsottava muusta syystä kuin uusien varojen vähäisyyden vuoksi tarpeelliseksi, selvitysmiehet voivat suorittaa asiassa tarvittavat toimenpiteet. Selvitysmiehen on laadittava toimenpiteistään selvitys ja toimitettava se osakkaille sekä muille jako-osuuteen oikeutetuille.

Selvitystilaa ei kuitenkaan jatketa 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, jos eläkelaitoksen varat eivät riitä selvityskulujen suorittamiseen tai varojen määrästä ei saada tietoa, eikä osakas, velkoja tai muu ilmoita ottavansa vastatakseen selvitysmenettelyn kustannuksista.

Jos eläkesäätiö selvitystilan aikana täyttää 2 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetut vaatimukset, selvitysmiehen on kutsuttava eläkesäätiön osakkaat koolle päättämään, jatketaanko vakuutustoimintaa. Osakkaat voivat, tilintarkastajan annettua asiasta lausuntonsa, yksimielisesti päättää selvitystilan lopettamisesta ja vakuutustoiminnan jatkamisesta.

Kun päätös selvitystilan lopettamisesta ja eläkesäätiön toiminnan jatkamisesta on tehty, eläkesäätiölle on valittava hallitus eläkesäätiön säännöissä määrätyllä tavalla. Selvitysmiehen tehtävä päättyy, kun hallitus on valittu. Selvitysmiehen on annettava toiminnastaan 33 §:ssä tarkoitettu lopputilitys.

Hallituksen on viipymättä tehtävä ilmoitus selvitystilan lopettamista koskevasta päätöksestä Finanssivalvonnalle rekisteriin merkittäväksi. Ilmoitukseen on liitettävä 1 momentissa tarkoitettu tilintarkastajan lausunto. Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä edellä tarkoitetun ilmoituksen sisällöstä.

Eläkelaitoksen omaisuus voidaan luovuttaa konkurssiin vain hallituksen tai, jos eläkelaitos on selvitystilassa, vain selvitysmiehen päätöksen perusteella.

Konkurssin aikana eläkelaitosta edustavat konkurssivelallisena hallitus ja toimitusjohtaja taikka ennen konkurssin alkamista valitut selvitysmiehet. Konkurssin aikana voidaan valita uusia hallituksen jäseniä tai uusia selvitysmiehiä.

Konkurssissa olevan eläkelaitoksen nimeen on lisättävä sana "konkurssitilassa".

Tuomioistuimen on, jos Finanssivalvonta tekee siitä esityksen, määrättävä pesänhoitajaksi myös yksi Finanssivalvonnan ehdottama henkilö.

Mitä 13 luvun 26 §:ssä säädetään eläkettä ja muuta etuutta koskevien päätösten antamisesta ja eläkkeiden ja muiden etuuksien suorittamisesta, sovelletaan myös, jos eläkettä tai muuta etuutta on haettu eläkelaitoksen konkurssin aikana tai sitä ennen.

Konkurssissa olevaan eläkelaitokseen sovelletaan, mitä työntekijän eläkelain 12 luvussa ja yrittäjän eläkelain 11 luvussa säädetään eläkelaitosten välisestä kustannustenjaosta.

Eläkelaitoksessa vakuutetuilla, eläkkeensaajilla ja muiden etuuksien saajilla sekä edunsaajilla on osuudestaan 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun vastuuvelkaan keskenään samanlainen etuoikeus konkurssiin asetetun eläkelaitoksen omaisuuteen kuin irtaimen pantin haltijalla on pantattuun omaisuuteen. Edellä tarkoitettujen vakuutettujen, eläkkeen- tai muiden etuuksien saajien taikka edunsaajien ei tarvitse valvoa saataviaan eläkelaitoksen konkurssissa eikä niiden etuoikeutta tarvitse vaatia.

Edellä 1 momentissa säädetty etuoikeus ei heikennä käteispantin eikä omaisuuteen myönnetyn kiinnityksen haltijan oikeutta eikä estä suorittamasta konkurssilain (120/2004) 16 luvun 2 §:ssä tarkoitettuja velkoja.

Konkurssissa olevan eläkelaitoksen saatava osakkaalta voidaan irtisanoa maksettavaksi välittömästi irtisanomisen jälkeen, jos eläkelaitokselta puuttuu käteisiä varoja sen konkurssimenettelystä johtuvia kuluja varten. Eläkelaitoksen saatava osakkaalta voidaan irtisanoa myös niitä eläkkeitä ja etuuksia varten, jotka eläkelaitoksen on 2 §:n mukaan suoritettava. Irtisanottava määrä ei tällöin saa ylittää edellä tarkoitettuihin suorituksiin tarvittavaa määrää.

Konkurssitilassa olevan eläkelaitoksen tulee jatkaa vakuutustoimintaa vakuutuskannan luovuttamiseen asti vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä vakuutettujen etujen turvaamiseksi.

Eläkelaitoksen osakkaan tulee viipymättä järjestää 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettu eläketurva, joka on ansaittu konkurssiin asettamisen jälkeen tehdystä työstä, muussa kuin edellä tarkoitetussa eläkelaitoksessa.

Konkurssin aikana eläkelaitos ei saa vakuuttaa uusia henkilöitä.

Mitä 13 luvun 24 §:ssä säädetään, sovelletaan myös konkurssissa olevan eläkelaitoksen sijoitustoiminnan harjoittamiseen.

Jos eläkekassan konkurssiin asettamishetkellä sen vakavaraisuuspääoma on pienempi kuin konkurssiin asettamishetken vakavaraisuusraja, eläkekassan osakkaan on maksettava eläkekassalle vakuutusmaksua vakavaraisuuspääoman kartuttamiseksi vakavaraisuusrajaan saakka. Vakuutusmaksu on määrättävä viipymättä konkurssiin asettamisen jälkeen. Konkurssiin asettamisen jälkeen tapahtuvalla eläkekassan varojen arvonmuutoksella ei ole vaikutusta osakkaan maksuvelvollisuuden määrään.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu vakuutusmaksu määräytyy osakkaan eläkekassassa sinä tilikautena, jona kassa on asetettu konkurssiin, vakuuttamien ennakonpidätyksen alaisten palkkojen ja luontaisetujen raha-arvon mukaisessa suhteessa kaikkien eläkekassassa edellä tarkoitettuna tilikautena vakuutettujen ennakonpidätyksen alaisten palkkojen ja luontaisetujen raha-arvosta. Velvollisuus suorittaa 1 momentissa tarkoitettu vakuutusmaksu on myös osakkaalla, joka on eronnut tai erotettu eläkekassasta sen tilikauden aikana, jona kassa on asetettu konkurssiin.

Jos konkurssiin asetettava eläkekassa on selvitystilassa, eläkekassan osakkaan vastuu eläkekassaa kohtaan määräytyy selvitystilaan asettamishetken mukaan siten kuin 13 luvun 28 §:ssä säädetään.

Eläkesäätiön osakas on vastuussa 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetuista vakuutusmaksuista eläkesäätiölle myös sen konkurssin aikana. Konkurssiin asettamisen jälkeen tapahtuva eläkesäätiön varojen arvonmuutos otetaan huomioon laskettaessa osakkaan mainitussa pykälässä tarkoitettua vakuutusmaksun määrää.

Jos eläkesäätiön osakas on maksukyvytön, eläkesäätiön muut osakkaat vastaavat yhteisesti maksukyvyttömän osakkaan 1 momentissa tarkoitetuista vakuutusmaksuista. Vastuu maksukyvyttömän osakkaan velvoitteista jakautuu muiden osakkaiden kesken eläkesäätiön säännöissä määrätyllä tavalla.

Eläkesäätiön osakkaan vastuu säätiötä kohtaan päättyy, kun vakuutuskanta on luovutettu 13 luvun 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla ja kaikki eläkesäätiön velat on maksettu tai niistä on asetettu hyväksyttävä vakuus ja eläkesäätiö on purkautunut.

Konkurssiin asetetun eläkelaitoksen vakuutuskannan luovuttamiseen ei sovelleta 12 lukua. Konkurssiin asetetun eläkelaitoksen vakuutuskannan luovuttamiseen sovelletaan kuitenkin, mitä 12 luvun 2 §:ssä, 3 §:n 2 momentissa, 5 §:n 2 momentin 1–5 ja 7–10 kohdassa, 6 ja 16 §:ssä, 17 §:n 1 momentissa sekä 18–21 §:ssä säädetään. Lisäksi konkurssiin asetetun eläkelaitoksen vakuutuskannan luovuttamiseen sovelletaan, mitä 13 luvun 17–19 §:ssä säädetään.

Kun konkurssiin asetetun eläkelaitoksen vakuutuskanta luovutetaan, vastaanottavalle vakuutuslaitokselle on siirrettävä omaisuutta määrä, joka vastaa luovutettavan vakuutuskannan osuutta luovuttavan eläkelaitoksen vastuuvelan katteesta.

Jos konkurssiin asetetussa eläkekassassa, jonka vakuutuskanta luovutetaan, on vastuuvelan katteen ylittävää vakavaraisuuspääomaa, vastaanottavalle vakuutuslaitokselle luovutetaan 2 momentissa tarkoitetun osuuden lisäksi luovutettavaa vakuutuskantaa vastaava osuus luovuttavan eläkekassan vakavaraisuuspääomasta, kuitenkin enintään määrä, joka vastaa luovutettavan vakuutuskannan osuutta siitä vakavaraisuusrajasta, joka on laskettu luovuttavan eläkekassan konkurssiin asettamishetkellä tai sitä edeltävällä selvitystilaan asettamishetkellä.

Luovuttavasta eläkesäätiöstä, joka on asetettu konkurssiin, on siirrettävä vastaanottavalle vakuutuslaitokselle 2 momentissa tarkoitetun osuuden lisäksi luovutettavaa vakuutuskantaa vastaava osuus siitä vakavaraisuuspääomasta, joka vastaa vakuutuskannan luovutushetken vakavaraisuusrajaa. Jos luovuttavan eläkesäätiön vakavaraisuuspääoma vakuutuskannan luovutushetkellä alittaa edellä tarkoitettua vakavaraisuusrajaa vastaavan määrän ja eläkesäätiön kaikki osakkaat on asetettu konkurssiin, vastaanottavalle vakuutuslaitokselle on siirrettävä 1 momentissa tarkoitetun osuuden lisäksi luovutettavaa vakuutuskantaa vastaava osuus siitä vakavaraisuuspääomasta, joka eläkesäätiössä on luovutushetkellä.

Mitä 13 luvun 25 §:ssä säädetään, sovelletaan myös konkurssissa olevaan eläkelaitoksen, joka on luovuttanut koko vakuutuskantansa.

Jos konkurssin päättyessä omaisuutta ei ole jäljellä, eläkelaitos katsotaan purkautuneeksi, kun lopputilitys konkurssissa on hyväksytty. Purkamisesta pesänhoitajan on viivytyksettä tehtävä ilmoitus Oikeusrekisterikeskukselle, josta tieto välitetään Finanssivalvonnalle. Finanssivalvonnan on tehtävä eläkelaitoksen purkamisesta merkintä eläkesäätiö- ja vakuutuskassarekisteriin. Eläkelaitos on poistettu eläkesäätiö- ja vakuutuskassarekisteristä, kun päätös siitä on merkitty mainittuun rekisteriin.

Finanssivalvonta valvoo, että konkurssiin asetettu eläkelaitos noudattaa eläkelaitostoimintaan sovellettavaa lainsäädäntöä ja eläkelaitoksen sääntöjä. Konkurssipesien hallintoa valvoo konkurssiasiamies.

Finanssivalvonnan ja konkurssiasiamiehen on oltava tarkoituksenmukaisessa yhteistyössä keskenään.

Finanssivalvonnalla ja konkurssiasiamiehellä on salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus luovuttaa toisilleen tietoja, jotka ovat välttämättömiä niiden tässä pykälässä tarkoitettujen tehtävien hoitamista varten.

Hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään 4 luvun 1 §:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut eläkelaitokselle.

Hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava myös vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten tätä lakia tai eläkelaitoksen sääntöjä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut eläkelaitokselle, osakkaalle tai muulle henkilölle.

Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla tätä lakia muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla 1 luvussa tarkoitettuja periaatteita tai 4 luvun 1 §:ssä säädettyä huolellisuusvelvoitetta tai jos vahinko on aiheutettu rikkomalla eläkelaitoksen sääntöjä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita toimineensa huolellisesti. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu eläkelaitoksen lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella.

Eläkekassan osakkaan on korvattava vahinko, jonka hän on myötävaikuttamalla tämän lain tai eläkekassan sääntöjen rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut eläkekassalle, toiselle osakkaalle tai muulle henkilölle.

Eläkekassan kassankokouksen puheenjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään tätä lakia tai eläkekassan sääntöjä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut eläkekassalle, osakkaalle tai muulle henkilölle.

Mitä 1 momentissa säädetään kassankokouksen puheenjohtajan vahingonkorvausvelvollisuudesta, sovelletaan myös edustajiston kokouksen puheenjohtajaan.

Vahingonkorvauksen sovittelusta ja korvausvastuun jakaantumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/1974) 2 ja 6 luvussa säädetään.

Vahingonkorvauskanteen nostamisesta eläkelaitoksen lukuun 1–3 §:n perusteella päättää eläkekassassa kassankokous ja eläkesäätiössä hallitus. Eläkekassan hallituksella on kuitenkin oikeus päättää rangaistavaan tekoon perustuvan korvauskanteen nostamisesta.

Eläkekassan kassankokouksen päätös vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenelle, edustajiston jäsenelle tai toimitusjohtajalle taikka kanteen nostamassa jättämisestä ei ole sitova, jos kassankokoukselle ei ole annettu olennaisesti oikeita ja riittäviä tietoja korvausvelvollisuuden perusteena olevasta päätöksestä tai toimenpiteestä. Päätös vastuuvapauden myöntämisestä ei sido eläkelaitoksen selvitysmiestä tai konkurssipesää, jos eläkelaitos asetetaan selvitystilaan tai konkurssiin hakemuksesta tai Finanssivalvonnan määräyksestä, joka tehdään kahden vuoden kuluessa päätöksestä.

Mitä 1 momentissa säädetään kanteen nostamisesta eläkelaitoksen lukuun, sovelletaan myös vahingonkorvauskanteen nostamiseen eläkelaitoksen lukuun edustajiston jäsentä vastaan.

Eläkekassalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta. Kannetta ajavat osakkaat vastaavat itse oikeudenkäyntikuluista, mutta heillä on oikeus saada niistä korvaus eläkekassalta, jos oikeudenkäynnillä saatavat varat siihen riittävät.

Jos korvausvelvollinen on saanut kassankokouksen päätöksellä vastuuvapauden, kanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa kassankokouksen päätöksestä. Jos samassa kassankokouksessa on vaadittu ja kannatettu 5 luvun 6 §:n mukaista erityisen tarkastuksen toimittamista, kanne voidaan kuitenkin nostaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tarkastuksesta annettu lausunto on esitetty kassankokouksessa tai hakemus tarkastajan määräämiseksi on hylätty.

Jos eläkelaitoksen lukuun ajettavan kanteen nostamisen määräaika on kulunut loppuun, 6 §:n 3 momentissa tarkoitettua kannetta ei voida nostaa sen jälkeen, kun kuukausi on kulunut konkurssissa toimitetusta valvonnasta.

Eläkelaitoksen oikeutta vahingonkorvaukseen voidaan muuten eläkelaitoksen säännöissä rajoittaa vain kaikkien osakkaiden suostumuksella.

Eläkelaitoksen säännöissä ei voida rajoittaa osakkaan tai muun henkilön tämän luvun mukaista oikeutta vahingonkorvaukseen tai kanteen ajamiseen.

Eläkelaitosrikkomuksesta tuomitaan myös se, joka törkeästä huolimattomuudesta menettelee 1 momentin 3–9 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Rangaistus 17 luvun 4 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava mainitun lain 40 luvun 5 §:n mukaan tai jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Sen estämättä, mitä oikeudenkäymiskaaren 10 luvussa säädetään riita-asiain oikeuspaikasta, 15 luvun 5 ja 6 §:ssä tarkoitettua korvauskannetta saa ajaa eläkelaitoksen kotipaikan käräjäoikeudessa. Sama tuomioistuin voi käsitellä myös rikokseen perustuvan korvausvaatimuksen.

Välimiesmenettelyssä voidaan ratkaista vain riita-asia 15 luvun mukaisesta vahingonkorvausvelvollisuudesta. Eläkelaitoksen säännöissä voi olla määräys, jonka mukaan edellä tarkoitettu riita-asia ratkaistaan välimiesmenettelyssä. Tällaisella määräyksellä on sama vaikutus kuin välityssopimuksella.

Välitystuomio on ilmoitettava Finanssivalvonnalle eläkesäätiö- ja vakuutuskassarekisteriin merkittäväksi.

Haaste ja muu tiedoksianto katsotaan toimitetuksi eläkelaitokselle, kun se on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai muulle henkilölle, jolla on yksin tai yhdessä toisen kanssa oikeus tämän lain nojalla edustaa eläkelaitosta.

Jollei ketään 1 momentissa tarkoitetuista eläkelaitoksen edustajista ole merkitty eläkesäätiö- ja vakuutuskassarekisteriin, tiedoksianto voidaan toimittaa luovuttamalla asiakirjat jollekulle eläkelaitoksen palveluksessa olevalle tai, jos tällaista henkilöä ei tavata, eläkelaitoksen kotipaikan poliisiviranomaiselle noudattaen lisäksi, mitä oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 7 §:n 2–4 momentissa säädetään.

Joka eläkelaitoksen tai sen toimintaan liittyviä palveluita tuottavan yhteisön palveluksessa tai sen toimielimen jäsenenä tai varajäsenenä tai eläkelaitoksen antaman toimeksiannon perusteella tehtävää suorittaessaan taikka vakuutusalan lautakunnan tai vastaavan toimielimen palveluksessa tai jäsenenä tai asiantuntijana toimeksiannon perusteella taikka 5 tai 6 §:n nojalla on saanut tietää eläkelaitoksen, osakkaan, edunsaajan tai jonkun muun taloudellisesta asemasta tai liikesalaisuudesta taikka jonkun terveydentilaa tai muita henkilökohtaisia oloja koskevan seikan, ei saa tätä ilmaista sivulliselle, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan tiedon ilmaisemiseen tai jollei laissa muuta säädetä.

Eläkelaitos saa luovuttaa 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ainoastaan sellaisia tietoja, jotka ovat välttämättömiä mainitussa momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi.

Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.