Tätä asetusta sovelletaan hakijan hakeutuessa lukiolain (714/2018) 19 §:n 2 momentissa tarkoitetussa valtakunnallisessa hakumenettelyssä lukiokoulutukseen. Tätä asetusta sovelletaan myös lukiolain 19 §:n 3 momentissa tarkoitetussa jatkuvassa haussa hakijan hakeutuessa suorittamaan lukiolain 10 §:n mukaista nuorille tarkoitettua oppimäärää.

Opiskelija otetaan suorittamaan lukiolain 10 §:n mukaista oppimäärää.

Koulutuksen järjestäjä voi päättää, että hakukohteen yhteydessä opiskelijoille voidaan tarjota mahdollisuutta myös ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitetun ammatillisen koulutuksen suorittamiseen.

Jos koulutukseen hakeutuvia on enemmän kuin täytettäviä opiskelupaikkoja, opiskelijat otetaan lukioon perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun perusopetuksen päättötodistuksen äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen kielen, vieraiden kielten, uskonnon tai elämänkatsomustiedon, historian, yhteiskuntaopin, matematiikan, fysiikan, kemian, biologian, terveystiedon ja maantiedon arvosanojen aritmeettisen keskiarvon osoittamassa järjestyksessä. Valinnaisaineiden erillisiä arvosanoja ei huomioida keskiarvoa laskettaessa lukuun ottamatta A2- ja B2-kielten valinnaisia arvosanoja. Keskiarvo lasketaan kahden desimaalin tarkkuudella. Jos hakija on perusopetuksen päättötodistuksen saamisen jälkeen korottanut arvosanoja, otetaan korotetut arvosanat huomioon, jos niistä on opetuksen järjestäjän antama todistus.

Otettaessa opiskelijoita 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin hakukohteisiin, voidaan 1 momentissa tarkoitettua keskiarvoa laskettaessa ottaa huomioon painotettujen oppiaineiden arvosanat koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.

Jos samalla koulutuksen järjestäjällä on useita oppilaitoksia, sovelletaan 3 §:ssä mainittuja perusteita erikseen kunkin oppilaitoksen osalta.

Opiskelijat otetaan erikseen suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen koulutukseen.

Hakijan lukiokoulutuksen suorittamiseen tarvittavien riittävien edellytysten varmistamiseksi koulutuksen järjestäjä voi asettaa alimman hyväksytyn keskiarvon rajan, jolla hakija voidaan ottaa opiskelijaksi.

Koulutuksen järjestäjä voi ottaa osan opiskelijoista sellaisista hakijoista, joilla ei ole perusopetuslaissa tarkoitetun perusopetuksen päättötodistusta. Opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä säädetään lukiolain 21 §:ssä. Jos hakija on suorittanut lukiolain 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun sellaisen ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden lukiokoulutusta vastaaviin opintoihin, koulutuksen järjestäjän tulee arvioida hakijan opetuskielen hallinta ja muut edellytykset suoriutua lukio-opinnoista. Hakijaa ei voida ottaa opiskelijaksi, jos hänellä ei ole riittävää valmiutta hakukohteen opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen ja ymmärtämiseen.

Tämä asetuksen 3 §:ssä säädetystä poiketen opiskelijavalintaan sovelletaan, mitä 1 momentissa säädetään, jos hakija on perusopetuslain 17 a §:ssä tarkoitetun erityistä tukea koskevan päätöksen nojalla opiskellut opetussuunnitelman perusteiden mukaan yksilöllistetyn oppimäärän mukaisia opintoja matematiikassa ja äidinkielessä, ja hänellä on perusopetuksen päättötodistuksessa tästä merkintä edellä mainituissa oppiaineissa.

Jos koulutuksen järjestäjä järjestää pääsy- tai soveltuvuuskokeen, kokeeseen on kutsuttava kaikki hakukohteeseen hakeneet hakijat. Opiskelijaksi ei voida ottaa hakijaa, joka ei osallistu pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen. Koulutuksen järjestäjän on tiedotettava hakijoille etukäteen, minkälaisista osista pääsy- tai soveltuvuuskoe muodostuu ja miten kokeen eri osat pisteytetään.

Koulutuksen järjestäjä voi ottaa huomioon myös hakijan muun koulutuksen, harrastukset tai muita lisänäyttöjä.

Pääsy- ja soveltuvuuskokeista sekä 8 §:ssä tarkoitetuista lisänäytöistä voidaan antaa yhteensä 0–10 valintapistettä. Koulutuksen järjestäjä voi asettaa pääsy- ja soveltuvuuskokeesta sekä lisänäytöistä vaaditun alimman hyväksytyn pisterajan, jolla hakija voidaan ottaa opiskelijaksi.

Tätä asetusta sovelletaan myös valittaessa opiskelijoita International Baccalaeureate -tutkintoon johtaviin opintoihin.

Koulutuksen järjestäjä voi selvittää hakijoiden opetuskielen hallinnan riittävyyden. Jos koulutuksen järjestäjä arvioi, ettei hakijan kielitaito ole opinnoista suoriutumiseksi riittävä, hakijaa ei voida valita koulutukseen.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2022.

Tällä asetuksella kumotaan opetusministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa (856/2006).

Tätä asetusta sovelletaan 1 päivänä elokuuta 2022 tai sen jälkeen alkavaan koulutukseen. Ennen mainittua ajankohtaa alkavaan koulutukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.