Tässä asetuksessa säädetään valtion kiinteistövarallisuuden hankinnasta, kiinteistövarallisuuden vuokraamisesta tasavallan presidentin kanslian, valtioneuvoston kanslian, ministeriön, muun valtion viraston tai laitoksen taikka valtion talousarvion ulkopuolisen rahaston käyttöön ja valtion kiinteistövarallisuuden vuokraamisesta ulkopuolisille sekä valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta, hoidosta, käytöstä ja rekisteröinnistä.

Valtion kiinteistövarallisuuden hankinta kuuluu Senaatti-kiinteistöille, Puolustuskiinteistöille ja Metsähallitukselle. Jos haltijavirastolla on kuitenkin perusteltu tarve hankkia valtion kiinteistövarallisuutta, sen on ennen hankintaa selvitettävä toimivaltaisen valtion liikelaitoksen kanssa:

Haltijaviraston, Senaatti-kiinteistöjen, Puolustuskiinteistöjen, Metsähallituksen ja valtion talousarvion ulkopuolisen rahaston on viipymättä ilmoitettava sen hallintaan ja valtion omistukseen tullut kiinteistövarallisuus rekisteröitäväksi lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, osakerekistereihin sekä muihin rekistereihin, joihin se lain mukaan on rekisteröitävä, valtion nimiin ja hallinnassaan olevaksi.

Ennen kuin virasto tai laitos päättää toimitilan vuokraamisesta käyttöönsä, sen on selvitettävä Senaatti-kiinteistöjen kanssa:

1) mahdollisuudet käyttää valtion omistamaa tai ulkopuoliselta vuokrattua toimitilaa;

2) vuokraamisen vuoksi vapautuvan valtion omistaman tai ulkopuoliselta vuokratun toimitilan käyttö ja vapautumisesta aiheutuvat kustannukset;

3) vuokrattavan valtion omistaman toimitilan käyttö- ja tarvittavat investointikustannukset.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen Puolustusvoimat tekee 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetut selvitykset Puolustuskiinteistöjen kanssa.

Investoinnin vuokravaikutus tulee yksilöidä laskelmassa, josta ilmenee miltä osin investoinnissa on kyse vuokranantajan vastuulla olevasta peruskorjauksesta ja miltä osin peruskorjaustason ylittävästä perusparantamisesta. Laskelmassa on esitettävä myös uusinvestoinnin kustannukset.

Viraston tai laitoksen käyttöönsä tarvitsema toimitila vuokrataan valtion kiinteistövarallisuudesta tai, jos on olemassa perusteltu syy, valtiolle ulkopuoliselta vuokratusta kiinteistövarallisuudesta.

Jos valtion omistama toimitila tai ulkopuoliselta vuokrattu toimitila ei kuitenkaan vastaa viraston tai laitoksen mukaan sen käyttötarvetta, virasto tai laitos voi sen estämättä, mitä 4 momentissa säädetään, selvittää Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustusvoimat Puolustuskiinteistöjen kanssa vaihtoehtoiset ratkaisut toimitiloiksi. Vaihtoehtoisia tapoja selvitettäessä on arvioitava niiden käytön tarkoituksenmukaisuus ja niistä aiheutuvat kustannukset. Arvioinnissa on otettava huomioon taloudelliset ja toiminnalliset tekijät, tilankäytön tehokkuus sekä muut mahdolliset erityiset tekijät.

Vuokrauksesta on päätöksenteon tueksi laadittava laskelma, jossa yksilöidään pääomakustannukset, pääoman erilliskustannukset ja ylläpitokustannukset.

Jos viraston tai laitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen taikka Puolustusvoimien ja Puolustuskiinteistöjen arviot valtion kokonaisetua parhaalla tavalla vastaavasta vaihtoehdosta toteuttaa toimitilan vuokraus poikkeavat toisistaan, virastoa tai laitosta ohjaavan ministeriön on pyydettävä asiasta valtiovarainministeriön lausunto. Valtiovarainministeriön lausunnossa on arvioitava, kuinka vaihtoehdot toteuttavat valtion kokonaisetua.