Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut on arvioitava seuraavien perusteiden mukaan:

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat:

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun alueeseen Helsinki 1 kuuluvat asunnot, jotka sijaitsevat postinumeroalueella 00100, 00120, 00130, 00140, 00150, 00160, 00170, 00180, 00220 tai 00260.

Alueeseen Helsinki 2 kuuluvat asunnot, jotka sijaitsevat postinumeroalueella 00200, 00210, 00250, 00270, 00280, 00290, 00300, 00310, 00320, 00330, 00340, 00500, 00510, 00520, 00530, 00540, 00550, 00560, 00570, 00580, 00590, 00610, 00810, 00850 tai 00990.

Alueeseen Helsinki 3 kuuluvat asunnot, jotka sijaitsevat postinumeroalueella 00240, 00350, 00360, 00370, 00380, 00400, 00430, 00440, 00620, 00650, 00660, 00670, 00680, 00690, 00730, 00780, 00790, 00800, 00830, 00840 tai 00950.

Alueeseen Helsinki 4 kuuluvat asunnot, jotka sijaitsevat postinumeroalueella 00190, 00230, 00390, 00410, 00420, 00600, 00630, 00640, 00700, 00710, 00720, 00740, 00750, 00760, 00770, 00820, 00860, 00870, 00880, 00890, 00900, 00910, 00920, 00930, 00940, 00960, 00970 tai 00980.

Kehyskunnilla tarkoitetaan Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Riihimäen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntia.

Asunnon katsotaan kuuluvan siihen kuntaan tai postinumeroalueeseen, jossa se oli verovuoden ensimmäisenä päivänä.

Aravarajoituslaissa (1190/93) tarkoitettujen asuntojen luontoisetuarvo on 1 momentista poiketen enintään asunnosta perittävän vuokran määrä.

Tuloverolain 76 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun ulkomailla saadun asuntoedun arvo on asunnon käypä vuokra, kuitenkin enintään 50 prosenttia 1 momentin mukaisesta alueella Helsinki 2 sijaitsevan asunnon luontoisetuarvosta.

Jos matkatoimiston tai matkanjärjestäjän palveluksessa oleva palkansaaja, joka on työsopimuksen mukaan siirtovelvollinen, joutuu ulkomaantyöskentelyn aikana työnantajan määräyksestä vaihtamaan työskentelypaikkakuntaa ja asuntoa kalenterivuoden aikana, asuntoedun arvo lasketaan 25 m ² :n mukaan.

Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 2 §:ssä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 1,21 € neliömetriltä kuukaudessa.

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 4,76 € neliömetriltä kuukaudessa. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista, edun arvo on 3,26 € neliömetriltä kuukaudessa.

Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 0,90 € neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä.

Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon.

Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 147 € kuukaudessa. Uunilämmityshuoneessa edun raha-arvo on 51 € kuukaudessa.

Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima-allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan.

Verovelvollisella jo edellisen vuoden aikana käytössä olleen luontoisetuasunnon raha-arvo voi olla enintään 20 prosenttia korkeampi, kuin sille tuolloin määrätty arvo.

Jos asuntojen vuokratason on todettu kunnassa olevan edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja alhaisemman, voidaan näitä arvoja yleisesti kunnassa alentaa, kuitenkin enintään 20 prosentilla.

Vastaavasti voidaan edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja tai niiden tämän pykälän 1 momentin mukaisesti muutettuja arvoja alentaa asunnon kunnassa olevan sijaintipaikan perusteella, kuitenkin enintään 20 prosentilla.

Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo alueilla Helsinki 1–4, Espoo, Kauniainen ja Vantaa on 87 € ja muun Suomen alueella 57 € kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo alueilla Helsinki 1–4, Espoo, Kauniainen ja Vantaa on 57 € ja muun Suomen alueella 46 € kuukaudessa.

Ravintoedun arvo on 7,15 € ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 7,15 € ja enintään 11,30 €. Jos tämä määrä alittaa 7,15 € tai ylittää 11,30 €, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää.

Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytettyjen raaka-aineiden hankintakustannukset sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ruokailupaikan kanssa palkansaajan työpäivän aikaisen ruokailun järjestämisestä (sopimusruokailu), välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ruokailupaikalle suorittamaa määrää.

Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta 1 momentissa tarkoitetulle ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia.

Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta.

Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 5,36 € ateriaa kohden. Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 4,29 € ateriaa kohden.

Hotelli- ja ravintola-alan henkilökunnan ja lentohenkilöstön lennon aikana saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 6,08 € ateriaa kohden.

Enintään 11,30 euron nimellisarvoisen, muun kuin sopimusruokailuun liittyvän ruokailulipukkeen muodossa tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 7,15 €. Nimellisarvoltaan yli 11,30 euron ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa.

Ruokailulipukkeen muodossa tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn edun arvostaminen 1 momentin mukaisesti 75 prosenttiin nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin ja aterian kuljettamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työnantaja ei ole muulla tavoin järjestänyt ruokailua.

Ateriointiin ja aterian kuljettamisesta aiheutuneiden kustannusten maksamiseen tarkoitetulle kohdennetulle maksuvälineelle, jolta voidaan veloittaa maksutapahtuman yhteydessä aterian hinnan mukainen euromäärä, työnantajan lataama euromäärä arvostetaan 75 prosenttiin nimellisarvostaan, kuitenkin vähintään 7,15 euroon 3 momentissa tarkoitettua työssäolopäivää kohti. Edellytyksenä tälle on, että työnantajan ateriasta ja aterian kuljettamisesta aiheutuneista kustannuksista maksama euromäärä on vähintään 7,15 euroa ateriaa kohden ja enintään 11,30 euroa ateriaa kohden ja että maksuvälinettä käytettäessä työnantajan ja palkansaajan lataamien saldojen käyttö aterian maksamiseen voidaan eritellä. Muussa tapauksessa työnantajan lataama euromäärä arvostetaan nimellisarvoonsa.

Maksuvälineelle ladatun euromäärän arvostaminen 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edellyttää, että maksuvälineellä voidaan maksaa ainoastaan aterioita ja aterian kuljettamisesta aiheutuneita kustannuksia eikä sitä vastaan voida antaa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Jos nämä edellytykset eivät täyty, työnantajan lataama euromäärä arvostetaan nimellisarvoonsa.

Työnantaja voi ladata maksuvälineelle 1 momentissa tarkoitetulla tavalla arvostettuna enintään 11,30 euroa saldoa kutakin sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työnantaja ei ole muutoin järjestänyt ruokailua.

Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvo on 554 € kuukaudessa yhdessä huoneessa sekä 532 € kuukaudessa yhteishuoneessa.

Hotellissa tai sitä vastaavassa muussa majoitustilassa järjestetty täysihoito arvostetaan käypään arvoonsa.

Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun raha-arvo on 14,30 € päivää kohden tai enintään 322 € kuukaudessa.

Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti:

a) Ikäryhmä A (vuosina 2020–2022 käyttöönotetut autot)

Vapaa autoetu:

Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 270 eurolla tai 18 sentillä kilometriltä.

Auton käyttöetu:

Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä.

b) Ikäryhmä B (vuosina 2017–2019 käyttöönotetut autot)

Vapaa autoetu:

Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä.

Auton käyttöetu:

Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä.

c) Ikäryhmä C (ennen vuotta 2017 käyttöönotetut autot)

Vapaa autoetu:

Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä.

Auton käyttöetu:

Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 135 eurolla tai 9 sentillä kilometriltä.

Ulkomailla saatu autoetu (ennen vuotta 2008 käyttöönotetut autot)

Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä. Verotusta toimitettaessa autoedun arvoa voidaan korottaa, jos on ilmeistä, että autolla vuoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää 18  000 kilometriä.

Jos palkansaajan luontoisetuauto hänen työnsä vuoksi vaihtuu kuukauden aikana useita kertoja, perusarvo lasketaan sen auton mukaan, joka hänellä on ollut käytössään suurimman osan kuukaudesta.

Tämän päätöksen määräysten mukaisesti lasketusta autoedun verotusarvosta vähennetään tuloverolain 64 a §:n 1 momentin mukainen euromäärä jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jona etu on muodostunut sellaisen vuonna 2020 tai sen jälkeen Suomeen ensirekisteröidyn auton käyttämisestä, jonka autoverolain (777/2020) 10 §:n 1 momentissa tarkoitettu ajonaikainen hiilidioksidipäästö on 0 grammaa kilometriä kohden. Verotusarvosta vähennetään lisäksi tuloverolain 64 a §:n 3 momentin mukainen euromäärä jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jona etu on muodostunut sellaisen vuonna 2021 tai sen jälkeen Suomeen ensirekisteröidyn auton käyttämisestä, jonka ajonaikainen hiilidioksidipäästö on vähintään 1 ja enintään 100 grammaa kilometriä kohden.

Perusarvolla tarkoitetaan auton uushankintahinnasta laskettua prosenttiosuutta. Uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa uutena hankitun auton ostopäivänä voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä 3  400 eurolla. Kuitenkin, jos aikaisintaan vuonna 2015 ensimmäistä kertaa käyttöön otetun auton edellä tarkoitettua ostopäivän yleistä suositushintaa ei ole tiedossa tai auto on otettu ensimmäistä kertaa käyttöön ennen vuotta 2015, uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä 3  400 eurolla. Tästä hinnasta lasketaan 17 §:ssä mainittu prosenttiosuus. Saatu arvo pyöristetään lähinnä alempaan 10 euroon.

Ulkomailla saadun autoedun arvo määräytyy auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella 17 §:n mukaisesti. Vuoden 2007 jälkeen käyttöönotettujen autojen perusarvo lasketaan edellä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kuitenkin niin, että auton uushankintahinta on auton hankintamaan hinta mahdollisine veroineen vähennettynä 3 400 eurolla.

Jos luontoisetuautolla ajettujen työajojen määrä on kalenterivuoden aikana yli 30 000 kilometriä, tai palkansaaja joutuu vaihtamaan luontoisetuautoa 17 §:n 5 momentissa tarkoitetulla tavalla, edun perusarvo on 80 prosenttia edellä 17 ja 18 §:ssä tarkoitetusta perusarvosta.

Autoon hankitut lisävarusteet autopuhelinta ja tavanomaisia talvipyöriä lukuun ottamatta otetaan huomioon autoedun arvoa määrättäessä. Autopuhelimen arvona käytetään matkapuhelinedun arvoa.

Lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 850 €. Jos työnantajan lisävarusteista saama alennus ylittää tavanomaisen käteis- tms. alennuksen, lisävarusteiden arvona käytetään niiden yleistä suositushintaa.

Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton käyttövoimakulut.

Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta.

Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin.

Autoedun raha-arvoa on korotettava 465 eurolla kuukaudessa tai 31 sentillä kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja.

Edellä 17 §:ssä tarkoitetusta ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä.

Palkansaajan käyttäessä työnantajansa kustantamaa sähköä työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä luontoisetuauton lataamiseen ja suorittaessa itse auton muut mahdolliset käyttövoimakulut, autoedun raha-arvo vahvistetaan kuten auton käyttöedun arvo 17 §:ssä määrätyllä tavalla.

Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 20 € kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset.

Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20 € kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset.

Jos palkansaajalla on käytettävissä yksityisajoihinsa työnantajan omistama, leasing-sopimuksella hankkima tai muulla tavalla järjestämä ajoneuvolain (82/2021) 28 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu polkupyörä, verovelvollisen saama etu katsotaan polkupyöräeduksi.

Työnantajan omistamasta polkupyörästä muodostuvan edun raha-arvo kuukaudessa on 1/12 polkupyörän vuotuisten pääomakustannusten eli hankintahinnan osan ja pääoman koron sekä huolto-, korjaus- ja muiden käyttökustannusten euromäärästä. Hankintahinnan osan euromäärä lasketaan siten, että hankintahinta jaetaan viidellä käyttövuodella.

Työnantajan leasingsopimuksella hankkimasta tai muulla vastaavalla tavalla järjestämästä polkupyörästä muodostuvan edun raha-arvo kuukaudessa on leasing- tai muun maksun sekä työnantajan erikseen maksamien käyttökustannusten euromäärä kuukaudessa vähennettynä leasingyhtiölle tai muulle taholle maksettujen toimisto- ja käsittelykulujen euromäärällä.

Käyttökustannuksiin laskettavien työnantajan maksamien huolto- ja korjauskustannusten raha-arvo on 30 euroa kuukaudessa sähköavusteisen polkupyörän osalta ja 20 euroa kuukaudessa muun 1 momentissa määritellyn polkupyörän osalta.

Jos polkupyöräetu on osa liikkumispalvelupakettia, edun raha-arvo kuukaudessa on euromäärä, jonka vastaava etu maksaisi erikseen tarjottuna.

Polkupyörään kiinteästi kuuluvat, erikseen hankitut lisävarusteet kuten ajovalot, lukitus ja nastarenkaat sekä pyöräilykypärä otetaan huomioon polkupyöräedun arvoa laskettaessa lisäämällä lisävarusteiden arvo hankintahintaan.

Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa.

Tämän päätöksen mukaisesta edun raha-arvosta vähennetään työnantajan palkansaajalta perimä korvaus.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2022.

Päätöstä sovelletaan toimitettaessa ennakonpidätystä vuonna 2022 ja vuodelta 2022 toimitettavassa verotuksessa. Päätöstä sovelletaan joulukuussa 2022 saatuihin luontoisetuihin, vaikka luontoisetu katsottaisiin verovuoden 2023 tuloksi.