Viittomakielilain (359/2015) tavoitteiden toteutumisen arvioimista varten ja suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja perusoikeuksien edistämiseksi on oikeusministeriön yhteydessä viittomakieliasioiden neuvottelukunta.

Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään kuusi muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta on henkilökohtainen varajäsen. Jos neuvottelukunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauden, oikeusministeriö nimeää hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen.

Neuvottelukunta koostuu ministeriöiden, muiden viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan edustajista.

Neuvottelukunnassa on kansalaisyhteiskunnan edustajia suomalaista viittomakieltä käyttävien järjestöistä ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien järjestöistä.

Neuvottelukunta voi kutsua pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita sekä tarpeen mukaan kuulla myös muita asiantuntijoita.

Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan tai, jos tämä on estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta.

Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä.

Neuvottelukunnalla on pääsihteeri, jonka oikeusministeriö määrää. Neuvottelukunnalla voi olla myös muita sihteereitä.

Neuvottelukunta laatii toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen vuosittain. Neuvottelukunta päättää muista toimintansa järjestämistä koskevista menettelytavoistaan. Neuvottelukunnalla voi olla jaostoja asioiden valmistelua varten.

Asiat päätetään jäsenten yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Jos äänet menevät tasan, asian ratkaisee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2020.