1 luku Yleiset säännökset

1 § Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan Ruokaviraston valtuuttamien tarkastajien suorittamiin viljelystarkastuksiin, Ruokaviraston valtuuttamien näytteenottajien suorittamaan näytteenottoon siemeneristä sekä niitä koskevaan viranomaisvalvontaan. Tätä asetusta sovelletaan seuraavien kasvilajien siementuotannossa tehtäviin viljelystarkastuksiin, näytteenottoon sekä niiden valvontaan:

viljakasvit;

öljy- ja kuitukasvit;

nurmi- ja rehukasvit

juurikkaat; ja

vihanneskasvit.

2 luku Näytteenottoa koskevat säännökset

2 § Näytteenottajat

Näytteenottajien on oltava:

omaan lukuunsa työskenteleviä, luonnollisia henkilöitä;

henkilöitä, jotka on palkannut luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka toimintaan ei sisälly siementuotantoa, siemenviljelyä, siementen käsittelyä, tai siementen markkinoille saattamista; tai

henkilöitä, jotka on palkannut luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka toimintaan sisältyy siementuotantoa, siemenviljelyä, siementen käsittelyä tai siementen markkinoille saattamista.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa näytteenottaja saa ottaa siemennäytteitä ainoastaan työnantajansa lukuun pakatuista siemeneristä, jollei hänen työnantajansa, sertifiointia hakevan tarkastuttajan ja Ruokaviraston välillä ole toisin sovittu.

3 § Näytteen ottaminen

Näytteenottajan tulee ottaa näyte valmiiksi kunnostetusta, sertifioitavasta siemenerästä Ruokaviraston ohjeiden mukaan ja kansainvälisen siementarkastusjärjestön (ISTA) menetelmiä noudattaen. Kun näytteet otetaan automaattisella näytteenottimella, tulee laitteiden ja asennuksen olla Ruokaviraston hyväksymiä ja näytteenotossa on noudatettava Ruokaviraston ohjeita.

Siemenerä on merkittävä niin, että voidaan tunnistaa ne erät, joista näytteenottaja on ottanut näytteen. Näytteenottajan on kirjattava näytteen tiedot Ruokaviraston vahvistamaan näytteenottopöytäkirjaan.

4 § Näytteenoton valvonta

Ruokaviraston on tarkastettava kasvilajeittain vähintään 5 prosenttia näytteenottajien käsin tai kairalla ottamista näytteistä kansainvälisten menetelmien mukaisesti. Ruokavirasto osoittaa ne siemenerät joista valvontanäytteet otetaan. Ruokaviraston tulee verrata valvontanäytteen tuloksia näytteenottajan ottamaan näytteeseen.

Siemenerä voidaan hylätä, mikäli se ei täytä siemenelle siemenlain ja hukkakauran torjunnasta annetun lain (185/2002) nojalla annettuja vaatimuksia.

Tarkastuttaja maksaa tästä valvonnasta aiheutuvat kustannukset.

3 luku Viljelystarkastusten suorittaminen

5 § Tarkastajan tekemät viljelystarkastukset

Ruokavirasto määrittää tarkastajan oikeudet tarkastaa eri kasvilajien ja siemenluokkien viljelyksiä.

Mikäli tarkastaja on siemenliikkeen palveluksessa, voi tarkastaja Ruokaviraston valvonnassa tarkastaa viljelyksiä, joilla tuotetaan perussiemenluokkien jälkeisiä sukupolvia. Mikäli tarkastaja on siemenliikkeen palveluksessa, voi tarkastaja tarkastaa vain työnantajansa tarkastuttamia viljelyksiä.

6 § Viljelystarkastusten valvonta

Ruokaviraston on tarkastettava vähintään 5 prosenttia viljelyksistä, jotka siemenliikkeen palveluksessa oleva tarkastaja on tarkastanut. Ruokavirasto osoittaa ne viljelykset, joille valvontatarkastukset tehdään. Viljelys voidaan valvontatarkastuksen perusteella hylätä, mikäli se ei täytä siemenviljelykselle siemenlain ja hukkakauran torjunnasta annetun lain nojalla annettuja vaatimuksia.

Ruokavirasto ottaa näytteen viralliseen kenttäkoetarkastukseen lajikeaitouden tutkimiseksi tai tarvittaessa laboratoriossa tehtävään lajikeaitoustutkimukseen vähintään 5 prosentista niiden tarkastettujen viljelyksien sadoista, jotka on tarkastanut siemenliikkeen palveluksessa oleva tarkastaja.

Tarkastuttaja maksaa tästä valvonnasta aiheutuvat kustannukset.

4 luku Erinäiset säädökset

7 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä kesäkuuta 2020.

Tällä asetuksella kumotaan maa- ja metsätalousministeriön asetus viranomaisen valvomasta näytteenotosta ja laboratoriotarkastuksesta kylvösiementuotannossa (29/05).