Asian vireilletulo

Ruokavirasto (1.1.2019 alkaen Ruokavirasto, entinen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira) on 30.11.2017 perustanut rajoitusvyöhykkeen Iin kunnassa esiintyneen kalojen tarttuva verta muodostavan kudoksen kuolion (IHN-tauti) vuoksi.

Ruokaviraston määräämät taudin hävittämistoimenpiteet on suoritettu loppuun vyöhykkeellä sijaitsevissa pitopaikoissa, joissa tauti oli todettu. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö on asetuksellaan (1009/2013, muutos 776/2018) luokitellut alueen sellaiseksi, jolla toteutetaan IHN-taudin seurantaa ja rajoitetaan perkaamattomien kalojen siirtoja kyseisestä taudista vapaan aseman saavuttamiseksi.

Kuuleminen

Tämä päätös on tehty ilman kirjallista kuulemista hallintolain (434/2003) 34 §:n 2 momentin 5 kohdan nojalla, koska kuuleminen on ilmeisen tarpeetonta, koska päätöksellä kumotaan aiemmin voimassa olleita rajoituksia.

PÄÄTÖS JA PERUSTELUT

Päätös

Ruokavirasto lakkauttaa eläintautilain (441/2013) 33 §:n nojalla perustetun rajoitusvyöhykkeen taudin esiintymispaikan ympärillä olevalta alueelta Iin kunnassa. Rajoitusvyöhykkeellä noudatettaviksi määrätyt toimenpiteet lakkaavat tämän päätöksen voimaantulon myötä 15.7.2019.

Perustelut

Kalojen tarttuva vertamuodostavan kudoksen kuolio (IHN-tauti) on eläintautilain 5 §:ssä tarkoitettu helposti leviävä eläintauti. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa vastustettavista eläintaudeista ja niiden luokittelusta (843/2013) määritellään IHN-tauti helposti leviäväksi eläintaudiksi.

Eläintautilain 33 §:n mukaan päätöksen rajoitusvyöhykkeen perustamisesta ja lakkauttamisesta tekee Ruokavirasto.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa kaloissa, äyriäisissä ja nilviäisissä esiintyvien eläintautien vastustamisesta (1009/2013) säädetään tarkemmin rajoitusvyöhykealueella voimassa olevista kielloista, rajoituksista ja toimenpiteistä sekä rajoitusvyöhykkeen lakkauttamisesta.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1009/2013) 26 §:n mukaan rajoitusvyöhyke voidaan lakkauttaa, kun Ruokaviraston määräämät taudin hävittämistoimenpiteet on suoritettu loppuun niissä vyöhykkeellä sijaitsevissa pitopaikoissa, joissa tauti on todettu, ja tämän jälkeen:

1) rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevissa pitopaikoissa on tehty tarvittavat tutkimukset taudin varalta, ja niiden tulokset ovat olleet kielteiset; tai

2) rajoitusvyöhykkeellä ei ole viljelty taudille alttiita vesiviljelyeläimiä neljään vuoteen.

Ruokaviraston määräämät taudin hävittämistoimet on suoritettu loppuun vyöhykkeellä olleissa tartuntapitopaikoissa 3.1.2019. Tämän jälkeen rajoitusvyöhykkeelle kasvatukseen otetut kalat on tutkittu IHN:n varalta. Ruokavirastossa 12.7.2019 valmistuneissa tutkimuksissa näytteiksi lähetetyissä kaloissa ei ole todettu IHN-virusta. Lisäksi rajoitusvyöhykkeeltä on tutkittu luonnonvaraisia kaloja IHN-taudin varalta, eikä niissä ole todettu IHN-virusta.

TIEDOKSIANTO

Tämän päätöksen tiedoksiantoon ei sovelleta, mitä hallintolain (434/2003) 9 ja 10 luvussa säädetään hallintopäätöksen tiedoksiannosta. Tämä päätös tulee voimaan välittömästi sen antamisen jälkeen.

Päätös julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Valvontaviranomaisten on asianmukaisesti ja riittävällä tavalla tiedotettava päätöksestä alueen ja vyöhykkeen sijaintikunnissa. Päätöksestä tiedotetaan lisäksi erikseen niitä pitopaikoista vastuussa olevia toimijoita, jotka ovat valvontaviranomaisen tiedossa ja joita päätös koskee.

SOVELLETUT LAINKOHDAT

Eläintautilaki (441/2013) 1–6, 33–37, 84 ja 116 §

Maa- ja metsätalousministeriön asetus kaloissa, äyriäisissä ja nilviäisissä esiintyvien eläintautien vastustamisesta (1009/2013, muut. 776/2018) 1, 3, 7, 19–26 § ja liite 1

Maa- ja metsätalousministeriön asetus vastustettavista eläintaudeista ja niiden luokittelusta (843/2013) 1 ja 3 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Hallintolainkäyttölaki (586/1996) 4–7 ja 12 §

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Tätä päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, ellei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.