Sen lisäksi, mitä rakennusten suunnittelusta ja rakentamisesta muutoin säädetään tai määrätään, tätä asetusta sovelletaan myönnettäessä tukea maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain (28/2014), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011) tai kolttalain (253/1995) nojalla uudisrakentamiseen, siihen verrattavaan laajennukseen tai laajaan peruskorjaukseen.

Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta säädetään ympäristönsuojelulaissa (527/2014) ja eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1250/2014).

Rakennettavien tuotantopiha-alueiden ja eläinten jaloittelualueiden pinta-ala, rakennekerrokset ja alueille tulevien pintavesien johtaminen on esitettävä rakennussuunnitelmassa.

Virtsan erottamisen sekä virtsan ja lietteen säiliöön johtamisen toteuttamistapa on esitettävä rakennussuunnitelmassa.

Lantavarastojen vähimmäistilavuudesta eläinpaikkaa kohden säädetään eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:ssä ja liitteessä 1.

Lantavaraston tilavuus on mitoitettava vastaamaan vähintään koko maatilan eläinpaikkamäärän tarvetta. Mikäli mitoituksessa huomioidaan samana laidunkautena laitumelle jäävä nautojen lanta, on nautojen laidunnus esitettävä rakennussuunnitelmassa.

Osa vaadittavasta lantavarastotilavuudesta voidaan korvata sopimuksella järjestetyllä lannanluovutuksella muille maatiloille tai yrityksille. Maatilalla on kuitenkin aina oltava lantavarasto, jonka tilavuus vastaa vähintään 20 prosenttia vaadittavasta lantavarastotilavuudesta.

Eläinsuojan sosiaalitilojen käymäläjätevesiä, samoin kuin eläinten lääkityksen takia tai terveydellisistä syistä hävitettäviä jätevesiä ja maitoa ei saa johtaa lietelantalaan tai virtsasäiliöön.

Siipikarjarakennusten pesu- ja desinfiointivedet tulee johtaa vesitiiviiseen umpisäiliöön, jonka tilavuus on vähintään viisi kuutiometriä.

Eläinten pitopaikan lattia, lantakourut ja lantakanavat on oltava rakenteeltaan vesitiiviitä. Vaadittava tiiveys voidaan saavuttaa pintarakenteessa esimerkiksi teräsbetonilla tai alusrakenteessa yhtenäisellä vesitiiviillä kalvorakenteella, jonka päälle mahdollisesti kertyvä neste johdetaan lietelantalaan tai virtsasäiliöön. Eläintilan ja lietelantalan tai virtsasäiliön välinen putki on varustettava puhdistettavalla hajulukolla.

Kuivalantala on oltava pohja- ja reunaseinämärakenteeltaan vesitiivis ja reunaseinämien korkeus on oltava vähintään 500 millimetriä. Kuivalantala on oltava katettu kiinteällä vesikattorakenteella ja lantalan pohjarakenne on tehtävä teräsbetonirakenteisena. Kuivalantalan ajoluiskan korkeus on oltava vähintään 200 millimetriä lantalan pohjatasosta. Ajoluiskan ulkopuolella on oltava vähintään ajoluiskan levyinen ja vähintään viiden metrin pituinen teräsbetonirakenteinen tai asfalttipäällystetty kuormauslaatta.

Kuivalantalan ohjeellinen varastointitilavuus saadaan kertomalla lantalan pohjapinta-ala seinämäkorkeudella, johon on lisätty yksi metri.

Kuivalantalan rakenteet on oltava sellaisia, että ne kestävät lantakaasujen ja kosteuden aiheuttamat rasitukset sekä rakenteisiin kohdistuvat lumi- ja tuulikuormat.

Lietelantala ja virtsasäiliö on oltava rakenteeltaan vesitiiviitä. Jos lietelantala tai virtsasäiliö sijoitetaan eläintilan alle, se saa avautua eläintilaan vain hajulukon kautta.

Teräsbetonirakenteinen lietelantala ja virtsasäiliö on mitoitettava sisäpuoliselle kuormitukselle ilman ulkopuolisen maan vastapainetta. Kalvoallasrakenteisessa lietelantalassa on oltava sekoitus- ja pumppauskohdalla kalvoa mekaaniselta rasitukselta suojaava teräsbetonirakenteinen pohjalaatta.

Lietelantala ja virtsasäiliö on aidattava ihmisten ja eläinten putoamisriskin varalta. Suoja-aidan silmäkoko tai lautarako saa pystysuunnassa olla enintään 100 millimetriä ja aidan korkeus on oltava maasta mitattuna vähintään 1 500 millimetriä. Teräsverkkoisen aidan vaakalankajako saa olla enintään 150 millimetriä. Suoja-aidan porttien on oltava saranoituja ja lukkosalvalla varustettuja. Portin ulkopuolella on oltava kestävä ja hyvin näkyvä varoituskyltti kaasuvaarasta. Suoja-aita on mitoitettava vähintään 0,5 kN/m vaaka- ja pystykuormalle.

Säilörehuvarasto on oltava rakenteeltaan vesitiivis ja muotoiltu siten, ettei puristeneste valu varaston ulkopuolelle. Säilörehuvarasto on rakennettava siten, että kertyvä neste johtuu keräilykaivoon. Säilörehuvaraston yhteydessä on oltava vähintään viiden kuutiometrin kokoinen puristenesteen keräilykaivo, josta neste pumpataan tai johdetaan putkella vesitiiviiseen puristenestesäiliöön, lietelantalaan tai virtsasäiliöön. Rakennussuunnitelmassa on osoitettava, minne puristeneste keräilykaivosta johdetaan.

Säilörehuvaraston sisäänajoaukon ulkopuolella on oltava vähintään aukon levyinen ja vähintään viiden metrin pituinen teräsbetoni- tai asfalttirakenteinen kippauslaatta.

Jaloittelualueen pohja on oltava rakenteeltaan vesitiivis. Vaadittava tiiveys voidaan saavuttaa pintarakenteessa esimerkiksi teräsbetonilla tai alusrakenteessa yhtenäisellä vesitiiviillä kalvorakenteella, jonka päälle mahdollisesti kertyvä neste johdetaan lantavesien keräilykaivoon.

Jaloittelualueen yhteydessä on oltava vähintään viiden kuutiometrin kokoinen lantavesien keräilykaivo, josta neste pumpataan tai johdetaan putkella vesitiiviiseen varastosäiliöön, lietelantalaan tai virtsasäiliöön. Rakennussuunnitelmassa on osoitettava, minne lantavedet keräilykaivosta johdetaan.

Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä maaliskuuta 2019.

Tällä asetuksella kumotaan maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksen (6/2002) mukainen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen liite 12.