Tässä asetuksessa tarkoitetaan maanteiden pääväylillä liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaista maanteiden runkoverkkoa ja rautateiden pääväylillä ratalain (110/2007) mukaista rautateiden runkoverkkoa. Tätä asetusta sovelletaan näihin pääväyliin.

Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuja maanteitä ovat seuraavat valtion omistamat maanteiden pääväylät (liite 1):

Valtatie 1 Helsinki–Turku (tieosat 3–35)

Valtatie 2 Helsinki–Pori (tieosat 1–51)

Valtatie 3 Helsinki–Tampere–Jalasjärvi (tieosat 101/2 179 m–228)

Valtatie 3 Laihia–Vaasa (tieosat 246–252/3102 m)

Valtatie 4 Helsinki–Lahti–Jyväskylä–Oulu–Keminmaa–Rovaniemi–Inari (tieosat 102–426 ja 428–560)

Valtatie 5 Lusi–Mikkeli–Kuopio–Iisalmi–Kajaani (tieosat 113–306)

Valtatie 6 Koskenkylä–Kouvola–Imatra–Joensuu–Kajaani (tieosat 116–438/5 325 m)

Valtatie 7 Helsinki–Vaalimaa (tieosat 1–41)

Valtatie 8 Turku–Pori–Vaasa–Ytterjeppo–Kokkola–Oulu (tieosat 102/3 940 m–239 ja 301/1 358 m–439)

Valtatie 9 Turku–Tampere–Jyväskylä–Kuopio–Joensuu–Niirala (tieosat 101/3 963 m–325 ja 327–361)

Valtatie 12 Rauma–Tampere–Pälkäne–Tuulos–Lahti–Kouvola (tieosat 101–127 ja 201/125 m–232)

Valtatie 15 Kotka–Kouvola (tieosat 1/1 312 m–8)

Valtatie 18 Seinäjoki–Laihia (tieosat 1–10)

Valtatie 19 Jalasjärvi–Seinäjoki–Ytterjeppo (tieosat 1–23)

Valtatie 21 Tornio–Kilpisjärvi (tieosat 105–237)

Valtatie 25 Hanko–Mäntsälä (tieosat 2/200 m–36)

Valtatie 29 Keminmaa–Tornio (tieosat 1–3)

Kantatie 40 Turun kehätie (tieosat 1/1 970 m–6/2 312 m)

Kantatie 50 Kehä III (tieosat 3–8)

Seututie 103 Vuosaaren satamatie (tieosa 1)

Seututie 355 Merituulentie (tieosa 1/615 m–1/3 742 m)

Yhdystie 1851 Suikkilantie (tieosa 1/62 m–1/2 400 m)

Maanteiden pääväylät on määritelty tieosina, joilla tarkoitetaan liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) 108 a §:n tarkoittaman maantierekisterin mukaisia tieosia mukaan lukien niistä erkanevat ja niihin liittyvät rampit.

Ratalain (110/2007) 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuja ratoja ovat seuraavat rautateiden pääväylät (liite 2):

Helsinki asema–Turku satama

Turku asema–Toijala

Kerava asema–Vuosaari

Huopalahti–Havukoski

Helsinki asema–Riihimäki asema

Riihimäki asema–Tampere asema

Tampere asema–Seinäjoki asema

Seinäjoki asema–Vaasa

Seinäjoki asema–Oulu asema

Oulu asema–Kemi

Kemi–Rovaniemi

Kemi–Tornio-raja

Oulu asema–Vartius-raja

Tuomioja–Rautaruukki

Kokkola–Ykspihlaja

Helsinki asema–Lahti

Riihimäki asema–Lahti

Lahti–Kouvola asema

Kouvola asema–Kotka satama ja Kotka Mussalo

Juurikorpi–Hamina

Kouvola asema–Lappeenranta

Luumäki–Vainikkala asema

Lappeenranta–Joensuu asema

Imatra tavara–Imatrankoski-raja

Iisalmi–Ylivieska

Kouvola asema–Kuopio

Kuopio–Kontiomäki

Jyväskylä–Pieksämäki asema

Jyväskylä–Äänekoski

Tampere asema–Jyväskylä

Tampere asema–Rauma

Kokemäki–Tahkoluoto

Rautateiden pääväylät muodostuvat liikennepaikoista ja niiden välisistä radoista. Liikennepaikalla tarkoitetaan liikenteenohjausta ja matkustaja- ja tavaraliikennettä varten rajattua aluetta, jonka rataverkon haltija on nimennyt liikennepaikaksi rautatielain (304/2011) 32 §:n mukaisessa verkkoselostuksessa.

Tienpitäjän on huolehdittava maanteiden pääväylien riittävän palvelutason ylläpitämisestä huomioiden kunkin maantien liikenteellinen merkitys. Näihin pääväyliin kuuluvat tiet luokitellaan palvelutasoluokkiin I ja II niiden liikenteellisen merkityksen perusteella. Maanteiden luokittelu palvelutasoluokkiin esitetään asetuksen liitteessä 3.

Tason I pääväylillä tienpitäjän on turvattava pitkämatkaisen liikenteen hyvä ja tasainen matkanopeus. Nopeusrajoituksen on oltava vähintään 80 km/h. Moottoriteillä nopeusrajoituksen on oltava 120 km/h. Tason I pääväylillä on oltava turvallisia ohitusmahdollisuuksia säännöllisin välein. Tason I pääväylillä liittymien määrän on oltava rajoitettua. Liittymien on oltava sellaisia, että ne eivät merkittävästi haittaa pääsuunnan liikennettä.

Tason II pääväylillä tienpitäjän on turvattava alueelliset olosuhteet huomioon ottaen pitkämatkaiselle liikenteelle mahdollisimman tasainen matkanopeus. Nopeusrajoituksen on oltava vähintään 80 km/h. Jos pitkämatkaisen liikenteen määrä tiellä on vähäinen, voi tienpitäjä ottaa huomioon paikalliset olosuhteet ohitusmahdollisuuksien määrässä sekä liittymien ratkaisuissa ja niiden määrässä.

Tienpitäjä voi poiketa 2 ja 3 momentin mukaan edellytettävästä nopeusrajoituksen vähimmäistasosta liikenneturvallisuuteen, ympäristöön ja maankäyttöön liittyvien syiden takia, jos paikalliset olosuhteet sitä vaativat. Tienpitäjän on kuitenkin päätöstä tehdessään huomioitava pitkänmatkaisen liikenteen mahdollisimman ennakoitavan ja tasaisen matkanopeuden turvaaminen maanteiden pääväylillä. Tienpitäjä voi myös poiketa moottoriteillä 2 momentin mukaan edellytettävästä nopeusrajoituksesta vastaavilla perusteilla.

Erityisesti kaupunkialueilla tienpitäjän on sovitettava nopeusrajoitukset ja liikennealueiden ratkaisut paikallisiin olosuhteisiin ja kaupunkien maankäyttöön. Näillä alueilla tienpitäjä voi poiketa 2 ja 3 momentin mukaan edellytettävistä nopeusrajoituksen vähimmäistasoista siten kun 4 momentissa säädetään.

Rataverkon haltijan on huolehdittava rautateiden pääväylien riittävän palvelutason ylläpitämisestä huomioiden kunkin radan liikenteellinen merkitys. Rautateiden pääväylien rataosuudet luokitellaan henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen ratoihin niiden pääasiallisen liikenneprofiilin perusteella. Rataosuuksien liikenneprofiilit esitetään asetuksen liitteessä 4.

Rautateiden pääväylien henkilöliikenteen radoilla nopeuden on oltava vähintään 120 km/h.

Rautateiden pääväylien tavaraliikenteen radoilla nopeuden on oltava vähintään 80 km/h. Tavaraliikenteen radoilla akselipainon on oltava vähintään 22,5 tonnia.

Rautateiden pääväylillä on erityisesti huomioitava rataosuudet, jotka kuuluvat liikenneprofiililtaan sekä henkilö- että tavaraliikenteen ratoihin. Tällaisten rataosuuksien on lähtökohtaisesti täytettävä sekä henkilöliikenteen että tavaraliikenteen ratojen palvelutasojen vähimmäisvaatimukset.

Rataverkon haltija voi poiketa 2 ja 3 momentin mukaan edellytettävästä vähimmäisnopeudesta ja akselipainosta liikenneturvallisuuteen, ympäristöön ja maankäyttöön liittyvien paikallisten olosuhteiden sitä vaatiessa. Rataverkon haltijan on päätöstä tehdessään kuitenkin huomioitava liikenteen mahdollisimman ennakoitavan ja tasaisen matkanopeuden turvaaminen rautateiden pääväylillä.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.