Tätä asetusta sovelletaan myönnettäessä investointitukea investointeihin maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) sekä kolttalain (253/1995) mukaisesti.

Rakentamis- ja laiteinvestoinnin hyväksyttävinä kustannuksina käytettävät yksikkökustannukset määritetään tämän asetuksen liitteessä.

Silloin kun yksikkökustannus on annettu, hyväksyttävinä enimmäiskustannuksina käytetään yksikkökustannusten ja tässä asetuksessa tarkoitettujen korotusten summaa.

Eläintilan, siihen liittyvän yhteistoimintatilan ja rehunkäsittelytilan enimmäiskustannus määräytyy liitteen kohdan 1.2. tilakohtaisen enimmäisyksikkökustannuksen ja liitteen kohdan 1.1. mitoituksen mukaisesti lisättynä tässä asetuksessa tarkoitetuilla korotuksilla. Eläintilojen laitteiden yksikkökustannukset ovat liitteen kohdassa 1.3.

Muiden tilojen, rakennelmien ja laitteistojen enimmäiskustannukset määräytyvät liitteen kohdan 1.2. ja 1.3. yksikkökustannusten perusteella lisättynä tässä asetuksessa tarkoitetuilla korotuksilla.

Tuotantotilojen yksikköhinnat sisältävät parret, karsinat, häkit, juottojärjestelmät, lannanpoistojärjestelmät ja vastaavat kiinteästi asennettavat kalusteet ja järjestelmät sekä toiminnassa tarvittavat talotekniset järjestelmät. Tuotantotilojen yksikköhintoihin eivät sisälly liitteen kohdassa 1.3. erikseen hinnoitellut laitteistot eivätkä siirreltävät ja irtaimena käytettävät kalusteet ja järjestelmät.

Yksikkökustannukset sisältävät rakennussuunnittelukustannukset, kuten arkkitehtuuri-, rakenne- ja muun tarpeellisen erikoissuunnittelun sekä pääsuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan työstä aiheutuvat kustannukset.

Rakentamisinvestointia koskevan kustannusarvion ja rakennusselostuksen on oltava rakennussuunnittelijan tai muun rakentamistalouteen riittävästi perehtyneen rakennusalan asiantuntijan laatima.

Kustannusarvio ja rakennusselostus on laadittava maatalouden rakennetuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (240/2015) 23 §:ssä tarkoitetun rakennussuunnitelman ja 24 §:ssä tarkoitetun salaojitussuunnitelman tietojen perusteella. Kustannusarvio ja rakennusselostus on laadittava rakennusosakohtaisesti rakentamisessa yleisesti käytettävän nimikkeistön mukaisesti.

Kustannusarvion ja rakennusselostuksen tulee sisältää kaikki rakennukselle suunnitellun toiminnan kannalta välttämättömät toimintainvestoinnit ja tekniset järjestelmät. Pääpiirustuksissa ja kustannusarviossa tulee esittää hyväksyttävien yksikkökustannusten määrittämisessä käytettävät laskentayksiköt. Tuotannon volyymiä kuvaavat tunnusluvut, kuten eläinmäärät ja laajuustiedot on esitettävä liitteen tunnuslukujen mukaisesti.

Mikäli rakennukseen sisältyy tiloja tai toimintainvestointeja, joille ei haeta rahoitustukea, näiden tilojen kustannukset tulee eritellä kustannusarviossa.

Kustannusarviossa tulee eritellä 4 §:n 1 momentin mukaisten tuotantotoiminnalle välttämättömien kiinteiden ja muiden koneiden ja laitteiden kustannukset. Rakennusosan kustannukset saadaan laskemalla yhteen siinä olevien rakenteiden osien tarvike- ja työkustannukset.

Kustannusarviossa on eriteltävä 4 §:n 2 momentissa tarkoitetut suunnittelukustannukset.

Kustannukset on esitettävä tuen hakuajan kustannustason mukaan.

Kustannukset ilmoitetaan arvonlisäverottomina, paitsi asuintilojen kustannukset ilmoitetaan arvonlisäverollisina.

Jos tilalla on voimassa sitoumus luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta, voidaan eläinkohtaista yksikkökustannusta korottaa tämän asetuksen liitteen kohdan 1.2. eläintilojen ja toimintojen yksikkökustannuksista ilmenevällä tavalla.

Korjausrakentamisessa korjaustaso määritetään vertaamalla korjauksen kustannuksia vastaavan uudisrakentamisen rakennusosittain laskettaviin kustannuksiin.

Korjausrakentamisen hyväksyttävä yksikkökustannus voi olla enintään 75 prosenttia vastaavan uudisrakentamisen yksikkökustannuksesta.

Korjausrakentamisen hyväksyttävien yksikkökustannusten enimmäismäärä voidaan korottaa enintään 100 prosenttiin, jos rakennukseen liittyvien erityisten rakennustapojen tai muiden kulttuurihistoriallisten tai rakennustaiteellisten arvojen vuoksi korjauksessa käytetään niiden vaatimia materiaaleja tai työtapoja.

Liitteen hyväksyttävien yksikkökustannusten enimmäismääriä voidaan korottaa kymmenellä prosentilla Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueella ja viidellä prosentilla muissa Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueen kunnissa sekä Kuusamossa, Taivalkoskella, Pudasjärvellä ja Suomussalmella.

Lisäksi yksikkökustannusten enimmäismäärää voidaan korottaa kymmenellä prosentilla niissä saarissa, joihin ei ole kiinteää tieyhteyttä.

Rakennusinvestoinnin hyväksyttävään kustannukseen voidaan lisätä enintään liitteen mukainen liiketoimintasuunnitelman yksikkökustannuksen suuruinen kustannus, jos liiketoimintasuunnitelma on esitettävä maatalouden rakennetuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 17 §:n mukaan.

Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä tammikuuta 2018.

Tätä asetusta sovelletaan 16 päivänä tammikuuta 2018 tai sen jälkeen vireille tulleeseen tuen myöntämistä koskevaan hakemukseen.

Tällä asetuksella kumotaan rakentamisinvestointien hyväksyttävistä yksikkökustannuksista annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (1559/2016).