2018

1213/2018 Valtioneuvoston asetus öljyvahinkovastuuasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

muutetaan öljyvahinkovastuuasetuksen ( 852/1996 ) 1–3, 7–12 ja 14–16 §, sellaisina kuin niistä ovat 3, 10 ja 16 § osaksi asetuksessa 316/1999, seuraavasti:
1 §

Merilain (674/1994) 10 luvun 10 §:ssä tarkoitetun vakuutuksen tai muun vakuuden hyväksyy ja saman pykälän 3 momentissa tarkoitetun todistuksen antaa Liikenne- ja viestintävirasto. Todistusta haetaan Liikenne- ja viestintävirastolta sen vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella.
2 §

Jos vastuu muusta kuin valtion omistamasta aluksesta halutaan kattaa vakuutuksella, on todistusta koskevaan hakemukseen liitettävä vakuutuksen antajan antama selvitys, josta on ilmettävä:

 1) 

että vakuutus kattaa merilain 10 luvun 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun vastuun; ja

 2) 

että vakuutus voi todistuksen voimassaoloaikana lakata olemasta voimassa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona kirjallinen ilmoitus voimassaolon lakkaamisesta on tullut Liikenne- ja viestintävirastolle, paitsi jos todistus on toimitettu Liikenne- ja viestintävirastolle tai alukselle on annettu uusi todistus.

Jos omistaja on kattanut vastuunsa muulla rahavakuudella kuin vakuutuksella, on hakemukseen liitettävä luotettava selvitys siitä, että vakuus vastaavasti täyttää 1 momentin 2 kohdassa mainitut ehdot.
3 §

Liikenne- ja viestintäviraston on ennen 1 §:ssä tarkoitetun vakuutuksen hyväksymistä hankittava siitä Finanssivalvonnan lausunto. Lausuntoa ei kuitenkaan tarvitse pyytää, jos on ilmeistä, että vakuutuksenantaja on luotettava ja vastuukykyinen.

Jos on syytä epäillä, ettei vakuutuksen antaja kykene vastaamaan velvoitteistaan, voidaan se ottaa huomioon vakuutuksen riittävyyttä tai hyväksyttävyyttä harkittaessa.
7 §

Jos ulkomaista alusta ei ole rekisteröity sopimusvaltiossa eikä se ole vieraan valtion omistama, merilain 10 luvun 11 §:n 2 momentissa tarkoitetun todistuksen antaa Liikenne- ja viestintävirasto hyväksyttyään mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitetun vakuutuksen tai vakuuden.
8 §

Edellä 7 §:ssä tarkoitettua todistusta on haettava Liikenne- ja viestintävirastolta viimeistään 30 päivää ennen kuin aluksen odotetaan saapuvan suomalaiseen satamaan tai muuhun Suomen vesialueella sijaitsevaan maihintulopaikkaan.

Hakemus on laadittava suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi ja siinä on mainittava:

 1) 

aluksen nimi, tunnuskirjaimet, kansallisuus ja kotipaikka;

 2) 

aluksen omistajan nimi sekä paikka, jossa hän harjoittaa pääasiallista toimintaansa;

 3) 

aluksen vastuuta koskevan vakuuden laatu, jos vastuuta ei ole katettu vakuutuksella; ja

 4) 

vakuutuksen myöntäjän tai muun vakuuden antajan nimi ja paikka, jossa hän harjoittaa pääasiallista toimintaansa, sekä paikka, jossa vakuutus on myönnetty tai rahavakuus asetettu.

Jos hakemus on laadittu englanniksi, voidaan tarvittaessa pyytää tai laatia hakijan kustannuksella suomen- tai ruotsinkielinen käännös.
9 §

Jos omistajan vastuu on katettu vakuutuksella, 8 §:ssä tarkoitettuun hakemukseen on liitettävä vakuutuksen antajan antama selvitys, josta ilmenee:

 1) 

että vakuutus kattaa merilain 10 luvun 11 §:n 1 momentissa tarkoitetun vastuun; ja

 2) 

että vakuutus voi lakata olemasta voimassa todistuksen voimassaoloaikana aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona kirjallinen ilmoitus voimassaolon lakkaamisesta on tullut Liikenne- ja viestintävirastolle, paitsi jos todistus on toimitettu Liikenne- ja viestintävirastolle tai annettu uusi todistus.

Jos omistaja on kattanut vastuunsa muulla rahavakuudella kuin vakuutuksella, on hakemukseen liitettävä selvitys siitä, että vakuus vastaavasti täyttää 1 momentissa mainitut ehdot.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu selvitys on laadittava suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Jos selvitys on laadittu englanniksi, voidaan tarvittaessa pyytää tai laatia hakijan kustannuksella suomen- tai ruotsinkielinen käännös.
10 §

Liikenne- ja viestintäviraston on hankittava 7–9 §:ssä tarkoitetusta vakuutuksesta Finanssivalvonnan lausunto. Lausuntoa ei kuitenkaan tarvitse pyytää, jos on ilmeistä, että vakuutuksenantaja on luotettava ja vastuukykyinen.

Jos on syytä epäillä, ettei vakuutuksen antaja kykene vastaamaan velvoitteistaan, voidaan se ottaa huomioon vakuutuksen riittävyyttä tai hyväksyttävyyttä harkittaessa.
11 §

Edellä 7 §:ssä tarkoitettu todistus laaditaan Liikenne- ja viestintäviraston vahvistaman kaavan mukaiselle lomakkeelle.

Liikenne- ja viestintävirasto lähettää annetun todistuksen aluksen omistajalle tai hänen asiamiehelleen.
12 §

Liikenne- ja viestintävirasto voi määrätä, että 7 §:ssä tarkoitetulle alukselle toisessa sopimusvaltiossa annettu todistus voidaan rinnastaa Liikenne- ja viestintäviraston saman pykälän nojalla antamaan todistukseen.
14 §

Liikenne- ja viestintäviraston on säilytettävä kappale suomalaisille aluksille ja 7 §:n nojalla ulkomaisille aluksille annetuista todistuksista.
15 §

Liikenne- ja viestintävirasto valvoo, että velvollisuus ottaa lainmukainen vakuutus ja ylläpitää sitä tai asettaa vakuus tulee täytetyksi ja että merilain 10 luvun 10 tai 11 §:ssä tarkoitettu todistus pidetään mukana aluksessa. Liikenne- ja viestintävirastolla on oikeus tarvittaessa saada virka-apua Tullilta.
16 §

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta antaa tarvittaessa asianomainen ministeriö.

Tarkemmat määräykset ulkomaista alusta koskevasta vakuutuksesta tai vakuudesta sekä 15 §:ssä tarkoitetusta valvonnasta antaa kuitenkin Liikenne- ja viestintävirasto. Liikenne- ja viestintäviraston on ennen vakuutusta koskevien määräysten antamista hankittava Finanssivalvonnan lausunto.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2018

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Lainsäädäntöjohtaja Silja Ruokola