2017

713/2017 Puolustusministeriön asetus vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta puolustushallinnossa

Puolustusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 3 §:n 4 momentin nojalla:

 1 luku Yleisiä säännöksiä
1 § Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005), jäljempänä kemikaaliturvallisuuslaki, tarkoitettujen vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja varastointiin liittyvistä päätös-, ilmoitus- ja hallintomenettelyistä sekä valvonnasta maanpuolustuksen kannalta erityissuojattavissa kohteissa sekä sotilaallisissa harjoituksissa, harjoitusalueilla ja rauhanturvaoperaatioissa.
2 § Soveltamisalan rajoituksia

Tätä asetusta ei sovelleta Puolustusvoimien sotilaalliseen toimintaan tarkoitettuihin räjähteisiin, joista säädetään puolustusministeriön asetuksessa 772/2009.
3 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

 1) 

terveydelle vaarallisella kemikaalilla kemikaalia, joka aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamista ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus) mukaisesti kemikaalin terveysvaaraominaisuuksien vuoksi luokitellaan vaaralliseksi kemikaaliksi;

 2) 

ympäristölle vaarallisella kemikaalilla kemikaalia, joka CLP-asetuksen mukaisesti kemikaalin ympäristövaaraominaisuuksien vuoksi luokitellaan vaaralliseksi kemikaaliksi;

 3) 

fysikaalista vaaraa aiheuttavalla (palo- ja räjähdysvaarallinen) kemikaalilla kemikaalia, joka CLP-asetuksen mukaisesti kemikaalin fysikaalisten vaaraominaisuuksien vuoksi luokitellaan vaaralliseksi kemikaaliksi sekä muuta palavaa nestettä, jonka leimahduspiste on enintään 100 °C;

 4) 

jakeluasemalla paikkaa, jolta luovutetaan palavaa nestettä pääasiassa moottoriajoneuvon tai moottoriveneen polttonestesäiliöön. Jakeluasemaan kuuluu sen toimintaan kiinteästi liittyvät rakennukset ja alueet.
4 § Puolustushallinnon toimijat

Puolustusministeriölle kuuluu vaarallisia kemikaaleja koskevien asioiden ylin johto ja ohjaus. Pääesikunta johtaa ja valvoo vaarallisia kemikaaleja koskevia asioita Puolustusvoimissa ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto huolehtii kemikaaliturvallisuuslaissa Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle säädetyistä vaarallisia kemikaaleja koskevista tehtävistä, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Puolustushaaraesikunnat, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta, Puolustusvoimien tutkimuslaitos ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen keskusyksikkö hoitavat kemikaaliturvallisuuslaissa toiminnanharjoittajalle säädettyjä tehtäviä.

Puolustusvoimien palotarkastustoiminnasta valtakunnan turvallisuuden vuoksi salassa pidettävissä kohteissa annetun puolustusministeriön asetuksen (363/2008) mukaiset Puolustusvoimien palotarkastajat huolehtivat kemikaaliturvallisuuslaissa pelastusviranomaiselle säädetyistä tehtävistä pois lukien ulkoiseen pelastussuunnitteluun liittyvistä tehtävistä, joita hoitaa alueen pelastustoimen pelastusviranomainen.
5 § Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen viranomaiselle ja yksityiselle

Salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta toiselle viranomaiselle tai yksityiselle säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laista (621/1999). Kansainvälisen tietoturvaluokituksen omaavan tiedon osalta on noudatettava kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annettua lakia (588/2004) ja Suomea sitovia kansainvälisiä tietoturvallisuusvelvoitteita.
2 luku Vaarallisten kemikaalien laajamittainen ja vähäinen teollinen käsittely ja varastointi sekä niihin liittyvät velvollisuudet
6 § Laajamittainen teollinen käsittely ja varastointi

Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi on laajamittaista, jos:

 1) 

tuotantolaitoksessa on yhtä vaarallista kemikaalia vähintään liitteen I osan 2 taulukon sarakkeessa 2 ilmaistu vähimmäismäärä tai keskenään samaan luokkaan kuuluvia kemikaaleja vähintään liitteen I osan 1 taulukon sarakkeessa 2 ilmaistu vähimmäismäärä;

 2) 

tuotantolaitoksen terveydelle vaarallisten kemikaalien 2 momentissa tarkoitettu suhdelukujen summa on yhtä suuri tai suurempi kuin 1;

 3) 

tuotantolaitoksen ympäristölle vaarallisten kemikaalien suhdelukujen summa on yhtä suuri tai suurempi kuin 1; tai

 4) 

tuotantolaitoksen fysikaalista vaaraa aiheuttavien (palo- ja räjähdysvaarallinen) kemikaalien suhdelukujen summa on yhtä suuri tai suurempi kuin 1.

Suhdelukujen summa s määritetään seuraavasti: s = q1/Q1+ q2/Q2...qn/Qn, jossa

q tarkoittaa laitoksessa olevan 1 momentin 2, 3 tai 4 kohdassa tarkoitetun vaarallisen kemikaalin määrää ja Q vastaavaa liitteen I osan 1 tai 2 taulukon sarakkeessa 2 ilmaistua vähimmäismäärää.

Tuotantolaitoksessa olevia Puolustusvoimien sotilaalliseen toimintaan tarkoitettuja räjähteitä ei huomioida 6 §:n mukaisessa laskennassa.
7 § Vähäinen teollinen käsittely ja varastointi

Muu vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi kuin 6 §:ssä määritelty on vähäistä.

Jakeluaseman harjoittamaa vaarallisten kemikaalien varastointia on aina pidettävä vähäisenä.

Vähäinen teollinen käsittely ja varastointi on ilmoituksenvaraista, jos:

 1) 

tuotantolaitoksessa on yhtä vaarallista kemikaalia vähintään liitteen I osan 2 taulukon sarakkeessa 1 ilmaistu vähimmäismäärä tai keskenään samaan luokkaan kuuluvia kemikaaleja vähintään liitteen I osan 1 taulukon sarakkeessa 1 ilmaistu vähimmäismäärä. Polttoaineiden osalta vähimmäismäärät luetaan valmiutta tehostettaessa tai kohotettaessa liitteen I osan 1 taulukon sarakkeesta 2;

 2) 

tuotantolaitoksen terveydelle vaarallisten kemikaalien suhdelukujen summa on yhtä suuri tai suurempi kuin 1;

 3) 

tuotantolaitoksen ympäristölle vaarallisten kemikaalien suhdelukujen summa on yhtä suuri tai suurempi kuin 1; tai

 4) 

tuotantolaitoksen fysikaalista vaaraa aiheuttavien (palo- ja räjähdysvaarallinen) kemikaalien suhdelukujen summa on yhtä suuri tai suurempi kuin 1.

Suhdelukujen summa määritetään 6 §:n 2 momentin mukaisesti siten, että Q tarkoittaa vastaavaa liitteen I osan 1 tai 2 taulukon sarakkeessa 1 ilmaistua vähimmäismäärää. Suhdelukujen summa määritetään 6 §:n 2 momentin mukaisesti siten, että Q tarkoittaa vastaavaa liitteen I osan 1 tai 2 taulukon sarakkeessa 2 ilmaistua vähimmäismäärää, mikäli kyse on polttoaineista valmiutta kohotettaessa tai tehostettaessa.

Tuotantolaitoksessa olevia Puolustusvoimien sotilaalliseen toimintaan tarkoitettuja räjähteitä ei huomioida 7 §:n 3 momentin mukaisessa laskennassa.
8 § Velvollisuus laatia toimintaperiaateasiakirja

Toiminnanharjoittajan tulee laatia kemikaaliturvallisuuslain 30 §:ssä tarkoitettu toimintaperiaateasiakirja, jos:

 1) 

tuotantolaitoksessa on yhtä vaarallista kemikaalia vähintään liitteen I osan 2 taulukon sarakkeessa 3 ilmaistu vähimmäismäärä tai keskenään samaan luokkaan kuuluvia kemikaaleja vähintään liitteen I osan1 taulukon sarakkeessa 3 ilmaistu vähimmäismäärä;

 2) 

tuotantolaitoksen terveydelle vaarallisten kemikaalien suhdelukujen summa on yhtä suuri tai suurempi kuin 1;

 3) 

tuotantolaitoksen ympäristölle vaarallisten kemikaalien suhdelukujen summa on yhtä suuri tai suurempi kuin 1; tai

 4) 

tuotantolaitoksen fysikaalista vaaraa aiheuttavien (palo- ja räjähdysvaarallinen) kemikaalien suhdelukujen summa on yhtä suuri tai suurempi kuin 1.

Suhdelukujen summa määritetään 6 §:n 2 momentin mukaisesti siten, että Q tarkoittaa vastaavaa liitteen I osan 1 tai 2 taulukon sarakkeessa 3 ilmaistua vähimmäismäärää.

Toimintaperiaateasiakirjan laadintavelvoitetta määritettäessä tulee ottaa huomioon tuotantolaitoksen alueella olevat Puolustusvoimien sotilaalliseen toimintaan tarkoitetut räjähteet.
9 § Velvollisuus laatia turvallisuusselvitys

Toiminnanharjoittajan tulee laatia kemikaaliturvallisuuslain 30 §:ssä tarkoitettu turvallisuusselvitys, jos:

 1) 

tuotantolaitoksessa on yhtä vaarallista kemikaalia vähintään liitteen I osan 2 taulukon sarakkeessa 4 ilmaistu vähimmäismäärä tai keskenään samaan luokkaan kuuluvia kemikaaleja vähintään liitteen I osan 1 taulukon sarakkeessa 4 ilmaistu vähimmäismäärä;

 2) 

tuotantolaitoksen terveydelle vaarallisten kemikaalien suhdelukujen summa on yhtä suuri tai suurempi kuin 1;

 3) 

tuotantolaitoksen ympäristölle vaarallisten kemikaalien suhdelukujen summa on yhtä suuri tai suurempi kuin 1; tai

 4) 

tuotantolaitoksen fysikaalista vaaraa aiheuttavien (palo- ja räjähdysvaarallinen) kemikaalien suhdelukujen summa on yhtä suuri tai suurempi kuin 1.

Suhdelukujen summa määritetään 6 §:n 2 momentin mukaisesti siten, että Q tarkoittaa vastaavaa liitteen I osan 1 tai 2 taulukon sarakkeessa 4 ilmaistua vähimmäismäärää.

Turvallisuusselvityksen laadintavelvoitetta määritettäessä tulee ottaa huomioon tuotantolaitoksen alueella olevat Puolustusvoimien sotilaalliseen toimintaan tarkoitetut räjähteet.
3 luku Laajamittainen teollinen käsittely ja varastointi Laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia koskeva päätösmenettely
10 § Laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia koskeva rakentamisen toteutuspäätös

Pääesikunta päättää uuden tuotantolaitoksen tai laitoksen rakentamisesta ja sijoittamisesta (rakentamisen toteutuspäätös), mikäli kyse on laajamittaisesta teollisesta käsittelystä ja varastoinnista. Pääesikunnan on hankittava ennen edellä mainitun päätöksen tekemistä Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston lausunto.

Päätöstä ei saa tehdä jos Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston lausunto puuttuu, tai jos sen mukaan perustettava tuotantolaitos tai laitos ei täytä vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksille kemikaaliturvallisuuslaissa, vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista puolustushallinnossa annetussa asetuksessa (712/2017) tai muussa säädöksessä asetettuja vaatimuksia.

Toiminnanharjoittajan on haettava rakentamisen toteutuspäätöstä Pääesikunnalta.

Pääesikunta tekee aina tässä pykälässä tarkoitetun päätöksen, jos tuotantolaitos tai laitos on tarkoitus rakentaa tai perustaa maanpuolustuksen kannalta erityissuojattavaan kohteeseen, harjoitusalueelle tai rauhanturvaoperaatioon.
11 § Laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia koskevaa rakentamisen toteutuspäätöstä varten toimitettavat tiedot

Hakemuksessa esitettävistä toiminnanharjoittajaa ja harjoitettavaa toimintaa koskevista yleistiedoista, vaarojen ja riskien tunnistamista ja tuotantolaitoksen sijoittamista koskevista selvityksistä sekä tuotantolaitoksen toteutusperiaatteista säädetään liitteen II kohdassa 1–14.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto voi edellyttää, että liitteen II kohdassa 15–20 tarkoitetut selvitykset toimitetaan Pääesikunnalle ennen rakentamisen toteutuspäätöksen tekemistä. Muussa tapauksessa selvitykset on toimitettava haettaessa 14 §:ssä säädettyä käyttöpäätöstä.
12 § Rakentamisen toteutuspäätös

Päätöksessä on mainittava:

 1) 

minkälaista teollista käsittelyä ja varastointia päätös koskee;

 2) 

paikka, jossa tuotantolaitos sijaitsee;

 3) 

tiedot niistä vaarallisista kemikaaleista, joita päätös koskee;

 4) 

kemikaalien enimmäismäärät tuotantolaitteistossa ja varastossa rakennuksittain tai tiloittain;

 5) 

miten ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) mukainen arviointi on otettu huomioon;

 6) 

räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (576/2003) mukainen tilaluokitus;

 7) 

miten kemikaaliturvallisuuslain 18 §:n vaatimukset on otettu päätöksessä huomioon;

 8) 

muut turvallisuuden vuoksi mahdollisesti annetut lisämääräykset ja asetetut ehdot.

Päätökseen on liitettävä tarpeelliset selvitykset.
13 § Rakentamisen toteutuspäätöksestä tiedottaminen

Rakentamisen toteutuspäätös on toimitettava puolustusministeriölle tiedoksi.

Pääesikunnan on toimitettava tarvittaessa tieto rakentamisen toteutuspäätöksestä aluehallintovirastolle, pelastusviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
14 § Laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia koskeva käyttöpäätös

Pääesikunta päättää laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavan uuden tuotantolaitoksen tai laitoksen ottamisesta käyttöön (käyttöpäätös). Pääesikunnan on hankittava ennen edellä mainitun päätöksen tekemistä Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston lausunto.

Toiminnanharjoittajan on haettava käyttöpäätöstä Pääesikunnalta. Käyttöpäätöstä koskevan hakemuksen on sisällettävä 11 §:ssä säädetyt tiedot. Mikäli tiedot eivät ole muuttuneet, voidaan mainittuihin tietoihin myös ainoastaan viitata.

Käyttöpäätöstä ei saa tehdä jos Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston lausunto puuttuu, käyttöönottotarkastusta ei ole tehty tai jos edellä mainitun lausunnon tai käyttöönottotarkastuksen mukaan perustettava tuotantolaitos tai laitos ei täytä kemikaaliturvallisuuslaissa, vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista puolustushallinnossa annetussa puolustusministeriön asetuksessa tai muussa säädöksessä asetettuja vaatimuksia.
15 § Käyttöönottotarkastus

Toiminnanharjoittajan on haettava Pääesikunnan teknilliseltä tarkastusosastolta käyttöönottotarkastuksen suorittamista. Käyttöönottotarkastusta koskeva hakemus sisältyy käyttöpäätöstä koskevaan hakemukseen.

Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston on tarkastettava tuotantolaitos tai sen osa ennen sen käyttöönottoa. Tarkastuskertomus liitetään 14 § tarkoitettuun lausuntoon.
16 § Käyttöpäätöksen tiedottaminen

Käyttöpäätös on toimitettava puolustusministeriölle tiedoksi.

Pääesikunnan on tarvittaessa toimitettava tieto käyttöpäätöksestä aluehallintovirastolle, pelastusviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
17 § Käytönvalvoja

Kemikaaliturvallisuuslain 29 §:ssä tarkoitettuna vastuuhenkilönä vaarallisia kemikaaleja laajamittaisesti käsittelevissä ja varastoivissa tuotantolaitoksissa toimii käytönvalvoja. Tuotantolaitoksessa voi olla useita käytönvalvojia.

Käytönvalvojalta vaaditaan, että hänellä on kokemusta vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista. Käytönvalvojan on lisäksi tunnettava riittävällä tavalla tuotantolaitoksessa käsiteltävien ja varastoitavien vaarallisten kemikaalien ominaisuudet ja niihin liittyvät vaaratekijät sekä tuotantolaitoksen laitteiden ja laitteistojen turvallinen toiminta. Käytönvalvojan on myös hallittava vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointia koskevat säännökset. Käytönvalvojan on osoitettava osaamisensa Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston järjestämällä kokeella.

Toiminnanharjoittaja nimeää käytönvalvojan ja hänelle varahenkilön. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että käytönvalvojalla on riittävät edellytykset hoitaa tehtävänsä. Toiminnanharjoittajalla tulee olla ajan tasalla oleva luettelo nimeämistään käytönvalvojista.
Toimintaperiaatteet onnettomuuksien ehkäisemiseksi
18 § Toimintaperiaateasiakirja

Toimintaperiaateasiakirjan laatimisessa on noudatettava liitteessä III säädettyjä vaatimuksia ottaen huomioon tuotantolaitoksessa esiintyvä suuronnettomuus- ja muu onnettomuusvaara.

Toimintaperiaateasiakirja tai yhteenveto asiakirjasta liitetään 11 §:ssä tarkoitettuun hakemukseen. Käyttöönottotarkastuksen yhteydessä toiminnanharjoittajan tulee esittää asiakirja ja osoittaa, miten siinä esitettyjen toimintaperiaatteiden noudattamisesta on huolehdittu.

Toiminnanharjoittajan tulee tarkistaa toimintaperiaateasiakirja 48 ja 49 §:ssä tarkoitettujen sellaisten muutosten johdosta, joilla voi olla merkittäviä seurauksia suuronnettomuuksiin liittyvien vaarojen suhteen. Toimintaperiaateasiakirja tulee kuitenkin tarkistaa ja saattaa ajan tasalle vähintään joka viides vuosi.
19 § Turvallisuusselvitys

Turvallisuusselvitys tulee toimittaa Pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle riittävän ajoissa ennen toiminnan aloittamista tai ennen kemikaaleihin, niiden luokitukseen tai määriin liittyviä muutoksia, joiden johdosta tuotantolaitoksen toiminnan laajuus kasvaa niin, että toiminta edellyttää turvallisuusselvityksen.

Toiminnanharjoittajan tulee turvallisuusselvityksessä esittää:

 1) 

tarpeelliset tiedot toimintaperiaatteiden toteuttamiseksi tarvittavasta organisaatiosta ja turvallisuusjohtamisjärjestelmästä liitteen III mukaisesti;

 2) 

selvitys siitä, että tuotantolaitoksessa on tunnistettu suuronnettomuuden vaarat sekä ryhdytty tarpeellisiin toimiin niiden ehkäisemiseksi ja tällaisten onnettomuuksien ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle aiheuttamien seurauksien rajoittamiseksi;

 3) 

selvitys siitä, että kemikaaliturvallisuuslaissa ja sen nojalla annetussa puolustusministeriön asetuksessa vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista puolustushallinnossa säädetyt turvallisuusvaatimukset on otettu huomioon;

 4) 

selvitys siitä, että sisäinen pelastussuunnitelma on laadittu;

 5) 

riittävät tiedot ulkoisen pelastussuunnitelman laatimista varten;

 6) 

riittävät tiedot tuotantolaitoksen sijoittamista ja ympärillä olevan maan käytön suunnittelua varten.

Turvallisuusselvityksen sisällöstä säädetään liitteessä IV.
20 § Turvallisuusselvityksen käsittely

Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston on ilmoitettava toiminnanharjoittajalle turvallisuusselvitystä koskevat johtopäätöksensä.

Ennen johtopäätösten ilmoittamista Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston tulee varata tarvittaessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja pelastusviranomaiselle mahdollisuus esittää mielipiteensä turvallisuusselvityksestä.

Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston on toimitettava tarvittaessa turvallisuusselvitystä koskevat johtopäätökset tiedoksi aluehallintovirastolle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja pelastusviranomaiselle.
21 § Turvallisuusselvityksen tarkistaminen

Toiminnanharjoittajan tulee tarkistaa turvallisuusselvitys ja saattaa se ajan tasalle, jos:

 1) 

tuotantolaitoksessa on tapahtunut suuronnettomuus tai toiminnassa on tapahtunut suuronnettomuuksien vaaraa lisäävä muutos;

 2) 

tarkistaminen on tarpeen, jotta voidaan ottaa huomioon turvallisuustekniikassa, vaarojen arvioinnissa ja teknisessä tietämyksessä tapahtunut kehitys;

 3) 

onnettomuus- ja vaaratilanteiden selvittelyssä on ilmennyt huomioon otettavia seikkoja;

 4) 

toiminnanharjoittaja muuttuu;

 5) 

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto sitä pyytää.

Turvallisuusselvitys tulee kuitenkin tarkistaa ja saattaa ajan tasalle vähintään joka viides vuosi. Tarkistettu selvitys tulee toimittaa Pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle viipymättä.

Tarkistetun turvallisuusselvityksen käsittelyssä noudatetaan, mitä 20 §:ssä säädetään.

Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että pelastusviranomaisella on käytettävissään ajan tasalla olevat tarvittavat tiedot turvallisuusselvityksestä.
Pelastussuunnitelmat
22 § Sisäinen pelastussuunnitelma

Toiminnanharjoittajan laatima, tuotantolaitosta koskeva sisäinen pelastussuunnitelma tulee toimittaa Puolustusvoimien palotarkastajalle riittävän ajoissa ennen toiminnan aloittamista.

Pelastussuunnitelma on laadittava ottaen huomioon seuraavat tavoitteet:

 1) 

onnettomuudet rajataan ja hallitaan niiden seurauksien minimoimiseksi sekä ihmisten terveydelle, ympäristölle ja omaisuudelle aiheutuvien vahinkojen rajoittamiseksi;

 2) 

toteutetaan tarvittavat toimenpiteet ihmisten terveyden ja ympäristön suojaamiseksi onnettomuuksien seurauksilta;

 3) 

annetaan tarpeelliset tiedot väestölle ja asiasta vastaaville alueen viranomaisille ja laitoksille;

 4) 

varaudutaan onnettomuuden jälkien korjaamiseen ja ympäristön puhdistamiseen.

Pelastussuunnitelmassa on oltava arvio onnettomuuksista tuotantolaitoksen ulkopuolelle aiheutuvista vaikutuksista ja liitteessä V tarkoitetut tiedot.

Pelastussuunnitelma tulee laatia kuullen tuotantolaitoksessa työskentelevää henkilökuntaa, mukaan lukien alueella työskentelevät pitkäaikaiset alihankkijat, ja ottaen huomioon alueen pelastustoimen järjestelyt.

Puolustusvoimien palotarkastaja tarkastaa sisäisen pelastussuunnitelman ja toimittaa sitä koskevat johtopäätöksensä Pääesikunnalle. Puolustusvoimien palotarkastaja voi tarvittaessa ennen pelastussuunnitelmaa koskevien johtopäätösten ilmoittamista pyytää lausuntoa pelastusviranomaiselta. Johtopäätökset esitetään 14 §:ssä tarkoitetussa päätöksessä.
23 § Sisäisen pelastussuunnitelman tarkistaminen ja päivittäminen

Toiminnanharjoittajan tulee tarkistaa pelastussuunnitelma vähintään kolmen vuoden väliajoin ja aina tarpeen vaatiessa korjata ja ajanmukaistaa se. Tarkistamisessa on otettava huomioon tuotantolaitoksessa ja pelastustoimen järjestelyissä tapahtuneet muutokset, teknisen tietämyksen lisääntyminen ja tiedon lisääntyminen toimenpiteistä, jotka suuronnettomuuksien torjumisessa on toteutettava.

Päivitetty suunnitelma tulee toimittaa Puolustusvoimien palotarkastajalle ja Pääesikunnalle.
24 § Sisäisen pelastussuunnitelman mukaiset harjoitukset

Toiminnanharjoittajan on laadittava suunnitelma sisäistä pelastussuunnitelmaa koskevien harjoitusten järjestämiseksi.

Toiminnanharjoittajan on järjestettävä harjoituksia säännöllisesti sisäisen pelastussuunnitelman toimivuuden varmistamiseksi.
25 § Ulkoinen pelastussuunnitelma

Pelastusviranomaisen velvollisuudesta laatia ulkoinen pelastussuunnitelma säädetään pelastuslaissa (379/2011).

Toiminnanharjoittajan on toimitettava pelastusviranomaiselle ja aluehallintoviranomaiselle turvallisuusselvityksestä ja sisäisestä pelastussuunnitelmasta tarvittavat tiedot ulkoisen pelastussuunnitelman laatimista varten heti, kun ne on laadittu tai päivitetty.
Muita velvoitteita
26 § Toiminnanharjoittajien yhteistoiminta onnettomuuksien ehkäisemiseksi

Jos tuotantolaitokset sijaitsevat samalla alueella ja ne muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden tai ne sijaitsevat niin lähellä toisiaan, että tuotantolaitoksessa tapahtuvasta onnettomuudesta voi aiheutua vahinkoa toisen tuotantolaitoksen alueella, toiminnanharjoittajien on toimittava yhteistoiminnassa suuronnettomuuksien torjumiseksi ja onnettomuuksien leviämisen estämiseksi salassapitosäännökset huomioon ottaen.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tuotantolaitosten tulee:

 1) 

antaa alueen toisille tuotantolaitoksille tiedot mahdollisista suuronnettomuus- ja muista onnettomuusvaaroista tuotantolaitoksellaan;

 2) 

ottaa huomioon muiden tuotantolaitosten aiheuttamat suuronnettomuus- ja muut onnettomuusvaarat toimintaperiaatteissaan, turvallisuusjohtamisjärjestelmässään, turvallisuusselvityksessään, sisäisessä pelastussuunnitelmassaan ja muissa selvityksissään;

 3) 

tehdä yhteistyötä yleisölle tiedottamisessa ja tietojen toimittamisessa pelastusviranomaiselle ulkoisen pelastussuunnitelman laatimista varten;

 4) 

laatia yhteiset periaatteet, jotka koskevat kaikkiin alueella oleviin, 1 momentissa tarkoitettuihin toiminnanharjoittajiin vaikuttavien asioiden, kuten kulunvalvonnan, alueen liikenteen, toiminnanharjoittajien keskinäisen viestinnän tai yhteisten pelastusharjoitusten järjestämistä taikka pelastusharjoitusten yhteensovittamista.
27 § Suuronnettomuuden vaaran kannalta tärkeät alueet

Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston on määriteltävä rakentamisen toteutus- ja käyttöpäätöstä koskevassa hakemuksessa, turvallisuusselvityksessä, toimintaperiaateasiakirjassa ja tarkastuksessa saamiensa tietojen perusteella alueet, joissa suuronnettomuuden vaara voi kasvaa tai suuronnettomuuden seuraukset saattavat lisääntyä tuotantolaitoksen maantieteellisen sijainnin ja toisten tuotantolaitosten läheisyyden sekä niissä olevien vaarallisten kemikaalien takia.

Pääesikunta ilmoittaa edellä 1 momentissa määritellyt alueet Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle.

Edellä 1 momentin mukaan määritellyillä alueilla sijaitsevien tuotantolaitosten on otettava toiminnassaan huomioon 2  §:n säännökset yhteistoiminnasta.
28 § Varastoalueen vahvistamisen hakeminen

Kemikaaliturvallisuuslain 33 §:n mukaiseksi varastoalueeksi vahvistamista koskevassa hakemuksessa on selvitettävä:

 1) 

varastoalueen ja sen lähiympäristön kaavoitus ja liikennejärjestelyt;

 2) 

varastoalueen ja yhteiskäyttöön tarkoitettujen laitteistojen ja varusteiden omistussuhteet;

 3) 

varastoalueelle varastoitaviksi suunnitellut kemikaalit ja niiden enimmäismäärät luokittain;

 4) 

alueen maapohjan soveltuvuus varastoalueeksi;

 5) 

yhteiskäytössä olevien täyttö- ja tyhjennyslaitteistojen, siirtoputkistojen ja muiden yhteiskäytössä olevien laitteiden ja varusteiden toteutus ja rakenne sekä miten niiden käyttö, kunnossapito ja huolto on järjestetty;

 6) 

toimenpiteet palontorjunnan, muun vahingontorjunnan ja varastoalueen pelastustoiminnan järjestämiseksi.
29 § Päätös varastoalueeksi vahvistamisesta

Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston tulee selvittää varastoalueeksi suunnitellun alueen sijainnin, liikennejärjestelyjen, maapohjan, yhteiskäytössä olevien siirtoputkistojen sekä täyttö- ja tyhjennyslaitteistojen ja niiden käyttöjärjestelyjen ja huolto- ja kunnossapitotoimien soveltuvuus varastoalueen toimintaan samoin kuin alueen kulunvalvonnan, palontorjunnan ja onnettomuuksiin varautumisen riittävyys ottaen huomioon alueelle suunniteltu toiminta ja sen laajuus.

Ennen kuin alue vahvistetaan varastoalueeksi, Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston on tarvittaessa pyydettävä asiasta aluehallintoviraston, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja pelastusviranomaisen lausunto.
Tarkastussuunnitelma ja -ohjelma
30 § Tarkastussuunnitelma

Sen lisäksi, mitä kemikaaliturvallisuuslain 27 §:ssä säädetään, tarkastussuunnitelmasta tulee ilmetä ainakin seuraavat seikat:

 1) 

luettelo tuotantolaitoksista;

 2) 

luettelo dominovaikutuksen aiheuttavista tuotantolaitosryhmistä, joihin liittyy onnettomuuden leviämisen vaara;

 3) 

luettelo tuotantolaitoksista, joissa erityiset ulkoiset riskien tai vaarojen lähteet voivat lisätä suuronnettomuuden riskejä tai seuraamuksia;

 4) 

määräaikaisia tarkastuksia koskevat menettelyt;

 5) 

muita kuin määräaikaisia tarkastuksia koskevat menettelyt;

 6) 

eri tarkastusviranomaisten välistä yhteistyötä koskevat menettelyt.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto laatii tarkastussuunnitelman. Tarkastussuunnitelma on toimitettava tiedoksi puolustusministeriölle. Tarkastussuunnitelma on tarkistettava säännöllisesti.
31 § Tarkastusohjelman mukaiset tarkastukset

Kemikaaliturvallisuuslain 27 §:ssä tarkoitetun tarkastusohjelman mukaiset tarkastukset tehdään seuraavin määräajoin:

 1) 

tuotantolaitokset, joilta edellytetään turvallisuusselvitys tai toimintaperiaateasiakirja, vähintään kerran kolmessa vuodessa;

 2) 

muut laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavat tuotantolaitokset sekä varastoalueet vähintään kerran viidessä vuodessa.
32 § Tarkastustiheydestä poikkeaminen

Edellä 31 §:n 1 momentissa säädettyjä tarkastusten määrävälejä voidaan pidentää tuotantolaitoksen suuronnettomuuksien vaaran järjestelmällisen arvioinnin perusteella. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon tuotantolaitoksen mahdolliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön ja se, että Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto on voinut varmistua tuotantolaitoksen teknisestä turvallisuudesta, toimintaperiaatteista ja johtamisjärjestelmistä sekä niiden toimivuudesta.

Tarkastusten määrävälejä voidaan myös lyhentää, jos se turvallisuuden varmistamiseksi on tarpeellista. Jos tarkastuksessa havaitaan vakava laiminlyönti tai vaaratilanne, uusi tarkastus on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua.

Tarkastus on tehtävä myös, kun on tarpeen tutkia vakavia valituksia, vakavia onnettomuuksia ja läheltä piti -tilanteita, vaaratilanteita ja vaatimusten laiminlyöntejä.

Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettu tarkastus voidaan korvata tuotantolaitokseen tehtävän tarkastuksen sijasta toiminnanharjoittajan toimittamien raporttien, selvitysten tai seurantatietojen tarkastuksella.
33 § Tarkastuksen sisältö

Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston on tarkastettava tuotantolaitoksen tekninen toteutus, toimintaperiaatteet ja johtamisjärjestelmät käyttöönottotarkastuksessa sekä säännöllisesti tarkastusohjelman mukaisesti.

Tarkastuksessa toiminnanharjoittajan tulee osoittaa, että:

 1) 

turvallisuusselvityksessä, hakemuksessa, ilmoituksessa ja muussa Pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle toimitetussa selvityksessä esitetyt tiedot vastaavat tuotantolaitoksessa vallitsevaa tilannetta;

 2) 

tuotantolaitokselle annetussa päätöksessä asetettuja ehtoja noudatetaan;

 3) 

tuotantolaitoksessa tehdyt muutokset on toteutettu säännösten mukaisesti;

 4) 

toimintaperiaatteita onnettomuuksien ehkäisemiseksi noudatetaan;

 5) 

tuotantolaitoksessa harjoitetut toiminnat huomioon ottaen on toteutettu riittävät toimenpiteet onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi;

 6) 

onnettomuuksien seurausten rajoittamiseen on varauduttu riittävästi tuotantolaitoksen alueella ja sen ulkopuolella;

 7) 

tuotantolaitos täyttää myös muut kemikaaliturvallisuuslain, vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista puolustushallinnossa annetun puolustusministeriön asetuksen tai muun säädöksen vaatimukset.
34 § Tarkastuskertomus

Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston on laadittava kunkin tarkastuksen jälkeen kahden kuukauden kuluessa tarkastuskertomus, josta tulee käydä ilmi tarkastetut kohteet, tarkastuksen pääkohdat sekä havaitut puutteet.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto toimittaa tarkastuskertomuksen toiminnanharjoittajalle. Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston on raportoitava vuosittain Pääesikunnalle ja puolustusministeriölle suoritetuista tarkastuksista, todetuista puutteista ja korjaavista toimenpiteistä.
4 luku Vähäinen teollinen käsittely ja varastointi
35 § Ilmoitus vähäisestä toiminnasta

Ilmoitus edellä 7 §:ssä tarkoitetusta vaarallisten kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista tehdään Puolustusvoimien palotarkastajalle.

Ilmoituksessa on selvitettävä:

 1) 

toiminnanharjoittajan nimi, kotipaikka ja yhteystiedot;

 2) 

tuotantolaitoksen sijainti;

 3) 

alueen vedenottamot, tärkeät ja muut vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet sekä maaperän laatu;

 4) 

tuotantolaitoksessa käsiteltävät ja varastoitavat fysikaalista vaaraa aiheuttavat (palo- ja räjähdysvaarallinen) kemikaalit sekä terveydelle tai ympäristölle vaaralliset kemikaalit;

 5) 

4 kohdassa tarkoitettujen kemikaalien käyttölaitteissa sekä varastossa kerrallaan olevat suurimmat määrät;

 6) 

toiminnan suunniteltu aloittamisajankohta.

Ilmoitukseen on liitettävä:

 1) 

selvitys vaarallisten kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin liittyvistä vaaroista ja onnettomuusriskeistä;

 2) 

käyttöturvallisuustiedotteet tai vastaavat tiedot pääasiallisista käsiteltävistä ja varastoitavista kemikaaleista;

 3) 

pääpiirteittäinen selostus siitä, miten teollinen käsittely ja varastointi on suunniteltu tapahtuvaksi;

 4) 

selvitys palontorjunnan järjestelyistä, mahdollisen vuodon hallinnasta ja muista onnettomuuksien varalta suunnitelluista toimenpiteistä;

 5) 

räjähdyssuojausasiakirja.
36 § Ilmoitus tilapäisestä vähäisestä toiminnasta

Tilapäisellä käsittelyllä tai varastoinnilla tarkoitetaan enintään kuusi kuukautta kestävää kemikaalin teollista käsittelyä ja varastointia.

Ilmoitus tilapäisestä vähäisestä toiminnasta tehdään Puolustusvoimien palotarkastajalle.

Tilapäistä vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä tai varastointia koskevassa ilmoituksessa on selvitettävä:

 1) 

toiminnanharjoittajan nimi, kotipaikka ja yhteystiedot;

 2) 

kohde, jossa toimintaa aiotaan harjoittaa;

 3) 

alueen vedenottamot, tärkeät ja muut vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet sekä maaperän laatu, jos se on käsiteltävien tai varastoitavien kemikaalien kannalta oleellista;

 4) 

kohteessa käsiteltävät ja varastoitavat vaaralliset kemikaalit sekä niiden enimmäismäärät;

 5) 

ajankohta, jona toimintaa aiotaan harjoittaa.

Ilmoitukseen on liitettävä:

 1) 

selvitys vaarallisten kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin liittyvistä vaaroista ja onnettomuusriskeistä;

 2) 

käyttöturvallisuustiedotteet tai vastaavat tiedot pääasiallisista käsiteltävistä ja varastoitavista kemikaaleista;

 3) 

pääpiirteittäinen selostus siitä, miten kemikaalien käsittely ja varastointi on suunniteltu tapahtuvaksi;

 4) 

selvitys palontorjunnan järjestelyistä, mahdollisen vuodon hallinnasta ja muista onnettomuuksien varalta suunnitelluista toimenpiteistä.
37 § Ilmoituksesta tehtävä päätös

Puolustusvoimien palotarkastajan on tehtävä 35 ja 36 §:n nojalla saamansa ilmoituksen perusteella vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia koskeva päätös.

Päätöksessä on mainittava:

 1) 

minkälaista toimintaa päätös koskee;

 2) 

paikka, jossa laitos sijaitsee;

 3) 

tiedot niistä vaarallisista kemikaaleista, joita päätös koskee;

 4) 

kemikaalien enimmäismäärät laitteistossa ja varastossa;

 5) 

toimintaa koskevat ehdot.

Päätökseen on liitettävä tarpeelliset selvitykset.

Puolustusvoimien palotarkastajan tulee toimittaa päätös tarvittaessa tiedoksi aluehallintovirastolle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
38 § Käyttöönottotarkastus

Puolustusvoimien palotarkastaja tarkastaa 35 §:ssä tarkoitetun vähäistä teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavan tuotantolaitoksen ennen 37 §:ssä tarkoitetun päätöksen tekemistä.

Kemikaaliturvallisuuslain 27 a §:n 2 momentissa tarkoitetussa tarkastuksessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota tuotantolaitoksen turvalliseen käyttöön, laitoksen rakenteiden, laitteistojen ja varusteiden huoltoon ja kunnossapitoon, henkilöstön koulutukseen ja opastukseen sekä onnettomuuksien ehkäisyyn ja pelastustoiminnan organisointiin.

Tarkastuksesta on laadittava tarkastuskertomus , josta käyvät ilmi tuotantolaitoksessa mahdollisesti havaitut puutteet sekä tarvittavat toimenpiteet niiden korjaamiseksi. Tarkastuskertomus on liitettävä 37 § tarkoittamaan päätökseen.

Toiminnanharjoittajan on annettava asetetussa määräajassa selvitys tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaamisesta.
39 § Tilapäisen toiminnan käyttöönottotarkastus

Edellä 36 §:ssä tarkoitettua tilapäistä toimintaa koskevassa käyttöönottotarkastuksessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota laitoksen turvalliseen käyttöön, henkilöstön opastukseen sekä onnettomuuksien ehkäisyyn ja pelastustoiminnan organisointiin.

Tarkastuksesta on laadittava tarkastuskertomus, josta käyvät ilmi mahdollisesti havaitut puutteet sekä toimenpiteet niiden korjaamiseksi.

Toiminnanharjoittajan on annettava asetetussa määräajassa selvitys tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaamisesta.
40 § Toiminnanvalvoja

Toiminnanharjoittajan on nimettävä toiminnanvalvoja ja tälle varahenkilö, jos teollinen käsittely ja varastointi on vähäistä muttei laajamittaista. Toiminnanvalvojan tehtävänä on huolehtia siitä, että tuotantolaitoksessa toimitaan vaarallisia kemikaaleja koskevien säännösten ja 37 §:n päätöksen mukaisesti.

Toiminnanvalvojalta vaaditaan, että hänellä on kokemusta vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista. Toiminnanvalvojan on lisäksi tunnettava riittävällä tavalla tuotantolaitoksessa käsiteltävien ja varastoitavien vaarallisten kemikaalien ominaisuudet ja niihin liittyvät vaaratekijät sekä tuotantolaitoksen laitteiden ja laitteistojen turvallinen toiminta. Toiminnanvalvojan on myös hallittava vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointia koskevat säännökset.

Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että toiminnanvalvojan on riittävät edellytykset hoitaa tehtävänsä. Toiminnanharjoittajalla tulee olla ajan tasalla oleva luettelo nimeämistään toiminnanvalvojista.
41 § Öljylämmityslaitteiston käyttöönotto

Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava Puolustusvoimien palotarkastajalle myös sellaisen sumutuspolttimella varustetun öljylämmityslaitteiston käyttöönotosta, joka ei ole edellyttänyt 35 §:n mukaista ilmoitusta. Puolustusvoimien palotarkastajan on tarkastettava öljylämmityslaitteisto kolmen kuukauden kuluessa käyttöönotosta.
42 § Valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset

Puolustusvoimien palotarkastajan tulee tarkastaa suunnitelmallisesti, järjestelmällisesti ja määräajoin 35 §:ssä tarkoitettu vähäistä teollista käsittelyä tai varastointia harjoittava tuotantolaitos. Tarkastukset sisällytetään pelastuslain 83 §:n mukaiseen tarkastukseen. Tarkastuksessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota tuotantolaitoksen turvalliseen käyttöön, laitoksen rakenteiden, laitteistojen ja varusteiden huoltoon ja kunnossapitoon, henkilöstön koulutukseen ja opastukseen sekä onnettomuuksien ehkäisyyn ja pelastustoiminnan organisointiin.

Tarkastuksesta on laadittava tarkastuskertomus , josta käyvät ilmi tuotantolaitoksessa mahdollisesti havaitut puutteet sekä tarvittavat toimenpiteet niiden korjaamiseksi.

Toiminnanharjoittajan on annettava asetetussa määräajassa selvitys tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaamisesta Puolustusvoimien palotarkastajalle.
5 luku Varastosäiliöt
43 § Rakennetarkastus

Palavan nesteen ja syttyvän kaasun kiinteäksi varastosäiliöksi tarkoitettua säiliötä ei saa ottaa käyttöön ennen kuin Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto on todennut tarkastuslaitoksen suorittaman tarkastuksen (rakennetarkastus) perusteella säiliön olevan rakenteeltaan säännösten mukainen.

Säiliölle, jonka tilavuus on 1 000 m 3 tai enemmän, on tehtävä rakennetarkastuksen lisäksi rakennusaikainen tarkastus asennus- ja hitsaustöiden alkuvaiheessa. Tarkastuksen tekee Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto tai sen osoittama tarkastaja.

Rakennetarkastuksesta on laadittava pöytäkirja, joka on annettava tarkastuksen tilanneelle valmistajalle tai maahantuojalle. Valmistajan tai maahantuojan on toimitettava pöytäkirja säiliön tilaajalle.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto voi hyväksyä maahan tuodun varastosäiliön rakennetarkastukseksi tai sen osiksi asianmukaisesti ulkomailla suoritetut rakennetarkastukseen liittyvät toimenpiteet, jos näistä esitetään hyväksyttävissä oleva todistus.

Rakennetarkastusta ei tarvitse tehdä säiliölle, joiden vaatimustenmukaisuus on osoitettu painelaitteista annettujen säännösten mukaisesti.
44 § Sarjavalmisteisten säiliöiden rakennetarkastus

Jos valmistettavat tai maahan tuotavat enintään 100 m 3 suuruiset palavan kaasun tai palavan nesteen varastosäiliöt ovat rakenteeltaan ja pinnoitukseltaan samanlaisia, rakennetarkastus voidaan suorittaa sarjatarkastuksena. Sarjatarkastuksessa tarkastuslaitos, Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto tai sen osoittama tarkastaja tarkastaa sarjan ensimmäisen säiliön ja sen jälkeen yhden säiliön kahdestakymmenestä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen säiliöiden valmistajan tulee nimetä valmistuksen valvoja, joka valvoo säiliöiden valmistusta ja huolehtii siitä, että säiliöt rakennetaan säännösten mukaisesti. Lisäksi valmistuksen valvoja huolehtii siitä, että valmistaja tai maahantuoja tekee sarjan muille kuin 1 momentin mukaisesti tarkastetuille säiliöille rakennetarkastuksen. Valvojan tulee olla säiliöiden valmistajan palveluksessa.

Määräysten mukaisiksi todettuihin säiliöihin kiinnitetään valmistuksen valvojan valvonnassa kilvet, joissa on säiliömerkintöjen lisäksi tarkastuslaitoksen tai Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston merkintä.

Mitä tässä pykälässä säädetään, ei koske painelaitteista annettujen säännösten mukaisia säiliöitä.
45 § Valmistuksen ja asennuksen valvonta

Palavan kaasun ja palavan nesteen yli 100 m 3 suuruisen varastosäiliön valmistajan on nimettävä erityinen vastuuhenkilö, jonka tulee:

1) 

varmistua ennen säiliön rakennustöiden aloittamista siitä, että säiliön perustus on rakennettu ja tarkastettu säännösten mukaisesti;

 2) 

valvoa rakennustyötä ja huolehtia siitä, että säiliö rakennetaan ja tarkastetaan säännösten mukaisesti;

 3) 

huolehtia siitä, että säiliön rakenneaineet ja niitä koskevat ainestodistukset on mahdollista luotettavasti yhdistää toisiinsa myös säiliön rakentamisen jälkeen.

Edellä 1 momentissa tarkoitetulla vastuuhenkilöllä tulee olla tehtävien hoitamisessa tarvittava asiantuntemus ja kokemus sekä tarvittavat valtuudet.

Säiliön valmistajan tulee antaa säiliön tilaajalle kirjallinen todistus siitä, että säiliö on rakennettu ja tarkastettu säännösten mukaisesti. Todistuksen allekirjoittaa 1 momentissa tarkoitettu vastuuhenkilö. Vastuuhenkilön tulee lisäksi huolehtia siitä, että tilaajalle luovutetaan säiliön rakennepiirustukset, rakentamis- ja tarkastusasiakirjat, perustusta ja sen tarkastusta koskevat asiakirjat sekä säiliölle tilaajan kanssa yhteistyössä laadittu huolto- ja tarkastussuunnitelma.

Palavan nesteen ja palavan kaasun yli 100 m 3 suuruisen varastosäiliön korjaustöiden ja oleellisten rakenteellisten muutostöiden osalta on soveltuvin osin voimassa, mitä tässä pykälässä säädetään.

Aiemmin muualla saman tai toisen toiminnanharjoittajan käytössä olleiden, uuteen paikkaan siirrettyjen palavan nesteen säiliöiden osalta on soveltuvin osin voimassa, mitä tässä pykälässä säädetään. Toiminnanharjoittajan on varmistettava, että säiliön rakenne ja kunto ovat sellaiset, että palavan nesteen varastointi säiliössä voi tapahtua turvallisesti.
46 § Perustuksen tarkistaminen

Varastosäiliön perustus on tarkastettava ennen säiliön asennustyön aloittamista;

Tarkastuksen suorittaa Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto tai sen osoittama tarkastaja.
6 luku Toiminnan muutokset
47 § Päätös muutoksesta ja tarkastukset

Vaarallisen kemikaalin laajamittaista teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavan toiminnanharjoittajan on haettava uutta päätöstä, jos muutos on tuotantolaitoksen rakentamiseen rinnastettava laajennus tai muu tällainen muutos.

Päätösmenettelyyn ja tarkastuksiin sovelletaan, mitä 3 luvussa säädetään.
48 § Muutosilmoitukset

Muista kuin 47 §:ssä tarkoitetuista merkittävistä toiminnan muutoksista on vaarallisen kemikaalin laajamittaista teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavan toiminnanharjoittajan tehtävä kohtuullisessa määräajassa ennen muutosta kirjallinen ilmoitus Pääesikunnalle ja Pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja toiminnan muutoksia ovat:

 1) 

vaarallisten kemikaalien määrän merkittävä kasvu tuotantolaitoksessa;

 2) 

käsiteltävien tai varastoitavien vaarallisten kemikaalien tai niiden ominaisuuksien tai olomuodon merkittävä muutos;

 3) 

valmistusmenetelmän tai käsittelytavan merkittävä muutos;

 4) 

muu muutos, joka saattaa vaikuttaa merkittävästi onnettomuusriskiin.

Vaarallisten kemikaalien 7 §:n 3 momentin mukaisen ilmoitusrajan ylittävää vähäistä käsittelyä ja varastointia harjoittavan toiminnanharjoittajan on tehtävä edellä 2 momentissa tarkoitettuja toiminnan muutoksia koskeva ilmoitus Puolustusvoimien palotarkastajalle.

Tässä pykälässä tarkoitettuun ilmoitukseen on liitettävä tarvittavat laajennusta tai muuta muutosta sekä sen turvallisuusvaikutuksia koskevat selvitykset.
49 § Toiminnanharjoittajan vaihtumista koskeva ilmoitus

Kemikaaliturvallisuuslain 134 §:ssä tarkoitettuun ilmoitukseen on liitettävä seuraavat tiedot:

 1) 

uuden toiminnanharjoittajan nimi, kotipaikka sekä yhteystiedot;

 2) 

tuotantolaitoksen sijaintipaikkakunta ja käyntiosoite;

 3) 

tuotantolaitoksesta vastaavan henkilön nimi ja asema;

 4) 

vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointia koskevat päätökset, jotka uudelle toiminnanharjoittajalle halutaan siirtää

Ilmoituksen lähettää vanha toiminnanharjoittaja.
50 § Teollisen käsittelyn ja varastoinnin lopettamista tai keskeyttämistä koskeva ilmoitus

Jos vaarallisen kemikaalin teollinen käsittely tai varastointi lopetetaan kokonaan, taikka tuotantolaitoksen jokin osa poistetaan käytöstä, toiminnanharjoittajan on liitettävä lopettamista koskevaan ilmoitukseen suunnitelma kemikaaliturvallisuuslain 133 §:n 1 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamiseksi.

Jos teollinen käsittely tai varastointi keskeytetään vuotta pidemmäksi ajaksi, toiminnanharjoittajan on liitettävä keskeytystä koskevaan ilmoitukseen tiedot siitä, miten toiminnanharjoittaja varmistaa, että keskeyttäminen ja myöhemmin tapahtuva toiminnan uudelleen käynnistäminen tapahtuvat turvallisesti.
7 luku Vaarallisten kemikaalien säilytys
51 § Yleiset periaatteet

Sen lisäksi, mitä kemikaaliturvallisuuslain 35 §:ssä säädetään, kemikaalia hallussaan pitävän tulee noudattaa tässä luvussa säädettyä.

Vaarallisten kemikaalien säilytysmäärät on pidettävä mahdollisimman pieninä.

Välittömästi myrkylliset kemikaalit (kategoria 1–3) tulee säilyttää lukitussa tilassa tai muutoin siten, etteivät asiaankuulumattomat saa niitä haltuunsa.

Terveydelle ja ympäristölle vaaralliset kemikaalit on säilytettävä erillään elintarvikkeista.

Palavat nesteet, aerosolit (kategoria 1–2) ja syttyvät kaasut tulee säilyttää erillään sytytyslähteistä sekä siten, etteivät ne pääse kuumenemaan vaarallisesti. Säilytyspaikoilla on oltava tarkoituksenmukaiset alkusammutusvälineet.

Palavat nesteet tulee ensisijaisesti säilyttää erillisessä, oman paloteknisen osaston muodostavassa varastotilassa tai -huoneessa taikka muusta toiminnasta erillisessä huoltotilassa tai vastaavassa.

Nestekaasun ja muiden ilmaa raskaampien syttyvien kaasujen säilytys on kielletty rakennusten kellari- ja ullakkotiloissa. Nestekaasun säilytys on myös kielletty ajoneuvojen, veneiden ja niihin rinnastettavien tilojen sellaisissa sisätiloissa, joissa ihmisiä yöpyy.
52 § Vaarallisten kemikaalien säilytys hoitolaitoksissa, majoitus-, työpaikka- ja kokoontumistiloissa sekä yleisötilaisuuksissa

Hoitolaitoksissa, majoitus-, työpaikka- ja kokoontumistiloissa ja muissa niihin verrattavissa tiloissa sekä suurissa yleisötilaisuuksissa saa säilyttää ainoastaan toiminnan harjoittamisen kannalta tarpeellisia määriä kemikaaleja.

Lisäksi 1 momentissa mainituissa tiloissa saa olla niissä työskentelevien, majoittuvien, hoidettavien taikka vastaavien henkilöiden henkilökohtaiseen käyttöön tarvittavia kemikaaleja.
8 luku Erinäisiä säännöksiä
53 § Määräajat kemikaalin luokituksen muuttumisesta johtuville toimenpiteille

Jos kemikaali luokitellaan vaaralliseksi tai kemikaalin luokitus muuttuu toiminnan aloittamisen jälkeen, kemikaalin teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavan toiminnanharjoittajan on vuoden kuluessa luokituspäätöksen voimaantulosta haettava päätös tai tehtävä ilmoitus sen mukaan kuin kemikaaliturvallisuuslaissa ja tässä asetuksessa säädetään.

Jos kemikaali luokitellaan vaaralliseksi tai kemikaalin luokitus muuttuu toiminnan aloittamisen jälkeen siten, että toiminnan laajuus kasvaa tai 18 tai 19 §:n mukaisia velvoitteita koskevat rajat ylittyvät, määräajat toiminnanharjoittajalle kemikaaliturvallisuuslaissa ja tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden täyttämiseksi laskettuna luokituspäätöksen voimaantulosta ovat seuraavat:

 1) 

vuosi 18 §:ssä tarkoitetun toimintaperiaateasiakirjan laatimiseksi;

 2) 

vuosi 19 §:ssä tarkoitetun turvallisuusselvityksen laatimiseksi;

 3) 

vuosi 22 §:ssä tarkoitetun sisäisen pelastussuunnitelman laatimiseksi;

 4) 

kolme kuukautta 48 §:ssä tai 49 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tekemiseksi.
54 § Onnettomuudesta ilmoittaminen valvontaviranomaiselle

Jos teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavassa tuotantolaitoksessa sattuneesta onnettomuudesta on seurauksena kuolema, vakava loukkaantuminen taikka muu kuin vähäinen omaisuus- tai ympäristövahinko, toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava siitä Pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle, Puolustusvoimien palotarkastajalle ja puolustusministeriölle.

Kemikaaliturvallisuuslain 98 §:ssä tarkoitetussa onnettomuuden johdosta tehtävässä ilmoituksessa on esitettävä:

 1) 

kuvaus onnettomuustilanteesta ja olosuhteista onnettomuuden sattuessa;

 2) 

tiedot onnettomuudessa osallisina olleista kemikaaleista ja mahdollisen päästön määrästä;

 3) 

selvitys onnettomuuden vaikutuksista tai odotettavissa olevista vaikutuksista ihmisten terveyteen, ympäristöön ja omaisuuteen;

 4) 

kuvaus pelastus- ja torjuntatoimenpiteistä, joihin on ryhdytty onnettomuuden takia;

 5) 

arvio onnettomuuden syistä tai syytekijöistä;

 6) 

selvitys siitä, mihin toimenpiteisiin toiminnanharjoittaja aikoo ryhtyä onnettomuudesta aiheutuvien pitkäaikaisvaikutusten ehkäisemiseksi ja vastaavien onnettomuuksien toistumisen ehkäisemiseksi.

Jos toiminnanharjoittajan tekemä myöhempi tutkimus paljastaa uusia seikkoja 2 momentissa tarkoitetussa selvityksessä ilmoitetuista asioista tai niistä tehdyistä johtopäätöksistä, toiminnanharjoittajan tulee saattaa selvitys ajan tasalle.

Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava vastaavasti vähäisessä teollisessa käsittelyssä tai varastoinnissa sattuneesta onnettomuudesta Pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle ja Puolustusvoimien palotarkastajalle. Onnettomuutta koskevasta selvityksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä 2–4 momentissa säädetään.
9 luku Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
55 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä marraskuuta 2017.
56 § Ennen asetuksen voimaantuloa nimetyt käytönvalvojat

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa nimetty käytönvalvoja voi jatkaa 17 §:ssä tarkoitettuna käytönvalvojana.
57 § Ennen asetuksen voimaantuloa aloitettua vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä ja varastointia koskevat toimintaperiaatteet

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloitetusta vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista on laadittava 8 §:ssä tarkoitettu toimintaperiaateasiakirja tai päivitettävä se tämän asetuksen mukaiseksi kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.
58 § Ennen asetuksen voimaantuloa aloitetun toiminnan turvallisuusselvitykset

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloitetusta vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista on tehtävä 9 §:ssä tarkoitettu turvallisuusselvitys:

 1) 

vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta, jos tuotantolaitokseen sovellettiin tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita turvallisuusselvityksen tekemistä koskevia säännöksiä, jollei turvallisuusselvitystä oltu toimitettu Pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle ja se täyttää 19 §:ssä säädetyt vaatimukset;

 2) 

vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta, jos tuotantolaitokseen ei sovellettu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita turvallisuusselvityksen tekemistä koskevia säännöksiä.
59 § Vireillä olevien asioiden käsittely

Tämän asetuksen voimaan tullessa Pääesikunnassa, Pääesikunnan teknillisessä tarkastusosastossa tai Puolustusvoimien palotarkastajan käsiteltävänä oleva, tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla vireille pantu asia käsitellään ja ratkaistaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.
60 § Ennen asetuksen voimaantuloa tehtyjen päätösten voimassaolo

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehdyt vaarallisten kemikaalien laajamittaista ja vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia koskevat luvat ja päätökset jäävät voimaan.

Vaarallisten kemikaalien 6 §:n mukaista laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavan toiminnanharjoittajan on asetuksen tultua voimaan haettava uutta käyttöpäätöstä kuuden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Kaikilla asetuksen voimaantullessa olemassa olevilla tuotantolaitoksilla on oltava tämän asetuksen mukainen käyttöpäätös seitsemän vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

Vaarallisten kemikaalien 7 §:n 3 momentin mukaista vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavan toiminnan-harjoittajan on asetuksen tultua voimaan tehtävä Puolustusvoimien palotarkastajalle 35 ja 36 §:n mukainen ilmoitus. Kaikilla asetuksen voimaantullessa olemassa olevilla tuotantolaitoksilla on oltava tämän asetuksen mukainen Puolustusvoimien palotarkastajan tekemä päätös kolmen vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2017.

Puolustusministeri Jussi Niinistö Esittelijä Timo Tuurihalme

Liite I

PÄÄTÖKSEN- JA ILMOITUKSENVARAISUUDEN JA SUURONNETTOMUUSVAARAN TORJUNTAA KOSKEVIEN VELVOITTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN

1. Tässä liitteessä esitetään päätöksen- ja ilmoituksenvaraisuuden ja suuronnettomuusvaaran torjuntaa koskevien velvoitteiden määräytyminen.

2. Tässä liitteessä olevassa 1 osassa lueteltuun vaarakategoriaan kuuluvia vaarallisia aineita koskevat 1 osan sarakkeessa 1–4 säädetyt soveltamisen vähimmäismäärät. Mikäli aine tai seos kuuluu tässä liitteessä olevan 1 osan soveltamisalaan ja se on lueteltu myös 2 osassa, sitä koskevat 2 osan sarakkeessa 1–4 säädetyt soveltamisen vähimmäismäärät.

3. Aineet ja seokset on luokiteltu CLP-asetuksen mukaisesti.

4. Seoksia käsitellään samalla tavalla kuin puhtaita aineita edellyttäen, että niiden pitoisuudet ovat pitoisuusrajoissa, jotka on vahvistettu seosten ominaisuuksien perusteella CLP-asetuksessa tai sen viimeisimmässä tekniikan kehityksen huomioon ottavassa teknisessä mukautuksessa, ellei ole erityisesti annettu prosentuaalista koostumusta tai muuta määrittelyä.

5. Jäljempänä esitetyt vähimmäismäärät on määritetty tuotantolaitosta kohti.

6. Liitettä sovellettaessa otetaan huomioon korkeimmat millä tahansa hetkellä kyseessä olevassa paikassa esiintyvät tai mahdollisesti esiintyvät kemikaalimäärät. Tällöin tulee ottaa huomioon myös määrät, joita voidaan olettaa muodostuvan teollisen prosessin hallinnan menettämisen seurauksena. Sellaisia vaarallisia kemikaaleja, joita on tuotantolaitoksessa vain enintään 2 prosenttia määrätystä vähimmäismäärästä, ei oteta lukuun sovellettaessa sarakkeita 3 ja 4, jos niiden sijaintipaikka tuotantolaitoksen tiloissa on sellainen, etteivät ne voi käynnistää tapahtumasarjaa, joka johtaa suuronnettomuuteen tuotantolaitoksen muissa osissa.

7. Jos tuotantolaitoksessa on tai voi olla vaarallisia kemikaaleja, joita CLP-asetus ei koske, esimerkiksi jätteet, mutta joilla kuitenkin on tai voi olla tuotantolaitoksen olosuhteissa vastaavanlaisia ominaisuuksia suuronnettomuuden mahdollisuuden kannalta, luokitellaan ne väliaikaisesti mainituissa asetuksissa esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

8. Vaarallisiin aineisiin ja seoksiin, jotka ominaisuuksiensa perusteella voidaan luokitella useampaan kuin yhteen luokkaan, sovelletaan alinta vähimmäismäärää. Sovellettaessa asetuksen 4, 5, 6 ja 7 §:n yhteenlaskusääntöä on aina käytettävä sitä alinta soveltamisen vähimmäismäärää tai jokaista em. pykälissä tarkoitettua kategoriaa, joka vastaa kyseistä luokitusta.

9. Asetuksen 4, 5, 6 ja 7 §:n mukaista suhdelukujen summaa s laskettaessa terveydelle vaarallisiin kemikaaleihin luetaan liitteen I mukaisesti:

a) kemikaaliluokat H1–H3;

b) sellaiset 2 osassa luetellut vaaralliset aineet, jotka kuuluvat välitöntä myrkyllisyyttä kuvaavaan kategoriaan 1, 2 tai 3 (hengitysteiden kautta) tai STOT SE kategoriaan 1;

c) vain päätöksen- ja ilmoituksenvaraisuutta määritettäessä taulukon 1 lopussa mainitut neljä viimeistä kemikaaliluokkaa.

Asetuksen 4, 5, 6 ja 7 §:n mukaista suhdelukujen summaa s laskettaessa ympäristölle vaarallisiin kemikaaleihin luetaan liitteen I mukaisesti:

a) kemikaaliluokat E1 ja E2;

b) sellaiset 2 osassa luetellut vaaralliset aineet, jotka kuuluvat vaarallisiksi vesiympäristölle joko välitöntä myrkyllisyyttä kuvaavaan kategoriaan 1, kroonista myrkyllisyyttä kuvaavaan kategoriaan 1 tai kroonista myrkyllisyyttä kuvaavaan kategoriaan 2.

Asetuksen 4, 5, 6 ja 7 §:n mukaista suhdelukujen summaa s laskettaessa fysikaalista vaaraa aiheuttaviin (palo- ja räjähdysvaarallinen) kemikaaleihin luetaan liitteen I mukaisesti:

a) kemikaaliluokat P1–P8;

b) sellaiset 2 osassa luetellut vaaralliset aineet, jotka ovat räjähteitä, syttyviä kaasuja, syttyviä aerosoleja, hapettavia kaasuja, syttyviä nesteitä, itsereaktiivisia aineita ja seoksia, orgaanisia peroksideja, pyroforisia nesteitä tai kiinteitä aineita tai hapettavia nesteitä tai kiinteitä aineita;

c) vain päätöksen- tai ilmoituksenvaraisuutta määritettäessä palavat nesteet, joiden leimahduspiste on yli 60 °C mutta enintään 100 °C.

10. Tässä asetuksessa tarkoitetaan kaasulla ainetta, jonka höyrynpaine 50 °C:n lämpötilassa on suurempi kuin 300 kPa (absoluuttinen) tai joka on täysin kaasumainen 20 °C:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n vakiopaineessa.

11. Tässä asetuksessa tarkoitetaan nesteellä ainetta tai seosta, jonka höyrynpaine 50 °C:n lämpötilassa on korkeintaan 300 kPa (3 baaria), joka ei ole täysin kaasumainen 20 °C:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n vakiopaineessa ja jonka sulamispiste tai sulamisen alkamispiste 101,3 kPa:n vakiopaineessa on 20 °C tai vähemmän.

12. Kiinteällä aineella tarkoitetaan ainetta tai seosta, jonka määritelmä ei vastaa nesteen tai kaasun määritelmää.

13. Aerosoleilla eli aerosolipulloilla tarkoitetaan kertakäyttöön tarkoitettuja metalli-, lasi- tai muoviastioita, jotka sisältävät puristettua, nesteytettyä tai paineen alaisena liuotettua kaasua sekä lisäksi voivat sisältää nestettä, tahnaa tai jauhetta; aerosolipullot on varustettu tyhjennyslaitteella, joka mahdollistaa sisällön suihkuttamisen kaasususpensiossa olevina kiinteinä tai nestemäisinä hiukkasina, vaahtona, tahnamaisena tai jauheena taikka nestemäisessä tai kaasumaisessa muodossa.

OSA 1

Kemikaaliluokat

Kemikaalin luokitukseen perustuvat vähimmäismäärät (Q)

Kemikaaliluokat/CLP-asetuksen mukaiset vaarakategoriat

Sarake 1 Ilmoitus tonnia

Sarake 2 Pääesikunnan päätös tonnia

Sarake 3 Toimintaperiaate-asiakirja tonnia

Sarake 4 Turvallisuusselvitys tonnia

Jakso "H" - TERVEYSVAARAT

 

 

 

 

H1 Välitön myrkyllisyys - kategoria 1, kaikki altistumistiet

0,1

2

5

20

H2 Välitön myrkyllisyys - kategoria 2, kaikki altistumistiet - kategoria 3, hengitysteiden kautta tapahtuva altistuminen (ks. huomautus 1)

0,5

10

50

200

H3 Elinkohtainen myrkyllisyys – kerta-altistuminen (STOT SE) - kategoria 1

0,5

10

50

200

Jakso "P" - FYSIKAALISET VAARAT

 

 

 

 

P1a Räjähteet (ks. huomautus 2) - epästabiilit räjähteet - räjähteet, luokka 1.1, 1.2, 1.3, 1.5 tai 1.6, tai - aineet tai seokset, joilla on räjähtäviä ominaisuuksia asetuksen (EY) N:o 440/2008 menetelmän A.14 mukaisesti (ks. huomautus 3) ja jotka eivät kuulu vaaraluokkiin ”orgaaniset peroksidit” tai ”itsereaktiiviset aineet ja seokset”

 

0,05

10

50

P1b Räjähteet (ks. huomautus 2) - räjähteet, luokka 1.4 (ks. huomautus 4)

 

0,05

50

200

P2 Syttyvät kaasut - syttyvät kaasut, kategoria 1 tai 2

1

5

10

50

P3a Syttyvät aerosolit (ks. huomautus 5.1) - ”syttyvät” aerosolit, kategoria 1 tai 2, jotka sisältävät kategoriaan 1 tai 2 kuuluvia syttyviä kaasuja tai kategoriaan 1 kuuluvia syttyviä nesteitä

1

10

150 (netto)

500 (netto)

P3b Syttyvät aerosolit (ks. huomautus 5.1) - ”syttyvät” aerosolit, kategoria 1 tai 2, jotka eivät sisällä kategoriaan 1 tai 2 kuuluvia syttyviä kaasuja tai kategoriaan 1 kuuluvia syttyviä nesteitä (ks. huomautus 5.2)

5

100

5 000 (netto)

50 000 (netto)

P4 Hapettavat kaasut - hapettavat kaasut, kategoria 1

5

10

50

200

P5a Syttyvät nesteet - syttyvät nesteet, kategoria 1, tai - syttyvät nesteet, kategoria 2 tai 3, joita säilytetään kiehumispistet-tään korkeammassa lämpötilassa, tai - muut nesteet, joiden leimahduspiste on ≤ 60°C ja joita säilytetään kiehumispistettään korkeammassa lämpötilassa (ks. huomautus 6)

1

5

10

50

P5b Syttyvät nesteet - syttyvät nesteet, kategoria 2 tai 3, jotka tietyissä prosessiolosuhteissa, kuten korkeassa paineessa tai korkeassa lämpötilassa, voivat aiheuttaa suuronnettomuuden vaaran, tai - muut nesteet, joiden leimahduspiste on ≤ 60°C ja jotka tietyissä prosessiolosuhteissa, kuten korkeassa paineessa tai korkeassa lämpötilassa, voivat aiheuttaa suuronnettomuuksien vaaran (ks. huomautus 6)

1

10

50

200

P5c Syttyvät nesteet - syttyvät nesteet, kategoria 2 tai 3, jotka eivät kuulu kategorioihin P5a tai P5b

1

100

5 000

50 000

P6a Itsereaktiiviset aineet ja seokset ja orgaaniset peroksidit - itsereaktiiviset aineet ja seokset, tyypit A tai B tai orgaaniset peroksidit, tyypit A tai B

1

5

10

50

P6b Itsereaktiiviset aineet ja seokset ja orgaaniset peroksidit - itsereaktiiviset aineet ja seokset, tyypit C, D, E tai F tai orgaaniset peroksidit, tyypit C, D, E tai F

5

10

50

200

P7 Pyroforiset nesteet ja kiinteät aineet - pyroforiset nesteet, kategoria 1 - pyroforiset kiinteät aineet, kategoria 1

1

10

50

200

P8 Hapettavat nesteet ja kiinteät aineet - hapettavat nesteet, kategoria 1, 2 tai 3 tai - hapettavat kiinteät aineet, kategoria 1, 2 tai 3

5

10

50

200

Jakso "E" - YMPÄRISTÖVAARAT

 

 

 

 

E1 Vaarallisuus vesiympäristölle kategoriassa Välittömästi vaarallinen vesiympäristölle 1 tai Kroonisesti vaarallinen vesiympäristölle 1

1

10

100

200

E2 Vaarallisuus vesiympäristölle kategoriassa Kroonisesti vaarallinen vesiympäristölle 2

5

50

200

500

Jakso "O" - MUUT VAARAT

 

 

 

 

O1 Aineet tai seokset, joilla on vaaralauseke EUH014

5

50

100

500

O2 Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja, kategoria 1

5

50

100

500

O3 Aineet tai seokset, joilla on vaaralauseke EUH029

0,5

10

50

200

Kemikaalit, joihin sovelletaan ainoastaan ilmoitus- ja Pääesikunnan päätösrajoja

 

 

 

 

Palavat nesteet, joiden leimahduspiste on yli 60 °C mutta enintään 100 °C

10

1 000

 

 

Välitön myrkyllisyys nieltynä tai ihon kautta, kategoria 3

10

1 000

 

 

Ihoa syövyttävä, kategoria 1Vakava silmävaurio, kategoria 1

10

1 000

 

 

Hengitysteitä herkistävä, kategoria 1 ja alakategoria 1A tai 1B Sukusolujen perimää vaurioittava, kategoria 1A, 1B tai 2 Syöpää aiheuttava, kategoria 1A, 1B tai 2 Lisääntymiselle vaarallinen, kategoria 1A, 1B tai 2 Elinkohtainen myrkyllisyys kerta-altistumisessa, kategoria 2 Elinkohtainen myrkyllisyys toistuvassa altistumisessa, kategoria 1 tai 2 Aspiraatiovaara, kategoria 1

10

1 000

 

 

Välitön myrkyllisyys, kaikki altistumistiet, kategoria 4 Ihoa ärsyttävä, kategoria 2 Silmä-ärsytys, kategoria 2 Ihoa herkistävä, kategoria 1 ja alakategoria 1A tai 1B Elinkohtainen myrkyllisyys kerta-altistumisessa, kategoria 3

10

1 000

 

 

OSA 2

Nimetyt kemikaalit

Jos osaan 1 kuuluva kemikaali kuuluu myös osassa 2 mainittuihin kemikaaleihin, vähimmäismääränä käytetään osassa 2 annettua määrää.

Kemikaalikohtaiset vähimmäismäärät (Q)

Kemikaali

CAS-numero

Sarake 1 Ilmoitus tonnia

Sarake 2 Pääesikunnan päätös tonnia

Sarake 3 Toimintaperiaateasiakirja tonnia

Sarake 4 Turvallisuusselvitys tonnia

Ammoniumnitraatti (ks. huomautus 7)

-

500

2 000

5 000

10 000

Ammoniumnitraatti (ks. huomautus 8)

-

1

100

1 250

5 000

Ammoniumnitraatti (ks. huomautus 9)

-

0,2

10

350

2 500

Ammoniumnitraatti (ks. huomautus 10)

-

 

0,2

10

50

Arseenipentoksidi, arseeni- (V)happo ja/tai sen suolat

1303-28-2

0,1

1

1

2

Arseenitrioksidi, arseeni-(III)happo tai sen suolat*)

1327-53-3

 

0,1

0,1

0,1

Arsiini (arseenitrihydridi)*)

7784-42-1

 

0,2

0,2

1

Asetyleeni

74-86-2

0,1

2

5

50

Bromi

7726-95-6

0,1

2

20

100

Etyleeni-imiini

151-56-4

0,1

2

10

20

Etyleenioksidi

75-21-8

0,1

2

5

50

Fluori

7782-41-4

0,1

2

10

20

Formaldehydi (pitoisuus ≥ 90 %)

50-00-0

0,5

2

5

50

Fosfiini (fosforitrihydridi)*)

7803-51-2

 

0,2

0,2

1

Happi

7782-44-7

5

60

200

2 000

Kaliumnitraatti (ks. huomautus 11)

-

500

2 000

5 000

10 000

Kaliumnitraatti (ks. huomautus 12)

-

10

500

1 250

5 000

Karbonyylidikloridi(fosgeeni)*)

75-44-5

 

0,3

0,3

0,75

Kloori

7782-50-5

0,1

2

10

25

Kloorivety (nesteytetty kaasu)

7647-01-0

0,5

10

25

250

Lyijyalkyylit

-

0,5

2

5

50

Metanoli

67-56-1

1

10

500

5 000

4,4-metyleeni-bis (2-kloorianiliini) ja/tai sen suolat, jauhemaisessa muodossa*)

101-14-4

 

0,01

0,01

0,01

Metyyli-iso- syanaatti*)

624-83-9

 

0,15

0,15

0,15

Nikkeliyhdisteet (jauhemaiset), jotka voivat joutua hengitysteihin (nikkelimonoksidi, nikkelidioksidi, nikkelisulfidi, trinikkelidisulfidi, dinikkelitrioksidi)

-

0,1

1

1

1

Polyklooridibentsofuraanit ja polyklooribentsodioksiinit (TCDD mukaan lukien) laskettuna TCDD:nä*) (huomautus 13)

-

 

0,001

0,001

0,001

Propyleenioksidi

75-56-9

0,1

2

5

50

Rikkidikloridi*)

10545-99-0

 

0,3

1

1

Rikkitrioksidi

9.11.7446

0,1

0,3

15

75

2,4-tolueenidi-iso- syanaatti 2,6-tolueenidi-isosyanaatti

584-84-991-08-7

0,5

2

10

100

Vety

1333-74-0

0,1

2

5

50

Seuraavat syöpää aiheuttavat aineet tai seokset, jotka sisältävät seuraavia syöpää aiheuttavia aineita yli 5 painoprosenttia: 4-aminobifenyyli ja/tai sen suolat, bentsidiini ja/tai sen suolat, bentsotrikloridi, bis-(kloorimetyyli)eetteri, kloorimetyylimetyylieetteri, 1,2-dibromietaani, dietyylisulfaatti, dimetyylisulfaatti, dimetyylikarbamyylikloridi, 1,2-dibromi-3-klooripropaani, 1,2-dimetyylihydratsiini, dimetyylinitrosamiini, heksametyylifosforitriamidi, hydratsiini, 2-naftyyli-amiini ja/tai sen suolat, 4-nitrodifenyyli ja 1,3-propaanisultoni

 

0,1

0,5

0,5

2

Syttyvät nesteytetyt kaasut, kategoria 1 tai 2 (mukaan lukien nestekaasu) ja maakaasu (huomautus 14 ja 15)

-

0,2

5

50

200

Öljytuotteet ja vaihtoehtoiset polttoaineet

-

 

 

 

 

a) moottori- ja teollisuusbensiinit

 

1

100

2 500

25 000

b) petrolit (mukaan luettuna lentopetrolit)

 

10

1 000

2 500

25 000

c) kaasuöljyt (mukaan luettuna dieselöljyt, kevyet polttoöljyt ja kaasuöljyjakeet),

 

10

1 000

2 500

25 000

d) raskas polttoöljy

 

10

1 000

2 500

25 000

e) vaihtoehtoiset polttoaineet, joita käytettään samoihin tarkoituksiin kuin a-d kohdassa tarkoitettuja tuotteita ja joiden syttyvyyttä ja ympäristölle aiheutuvia vaaroja koskevat ominaisuudet ovat samat kuin a-d kohdassa tarkoitettujen tuotteiden

 

10

1 000

2 500

25 000

 

 

 

 

 

 

Vedetön ammoniakki

7664-41-7

0,1

10

50

200

Booritrifluoridi

2.7.7637

0,1

2

5

20

Rikkivety

4.6.7783

0,1

2

5

20

Piperidiini

110-89-4

0,5

10

50

200

Bis (2-dimetyyliaminoetyyli) (metyyli)amiini

3030-47-5

0,5

10

50

200

3-(2-etyyliheksyylioksi) propyyliamiini

5397-31-9

0,5

10

50

200

Natriumhypokloriittia sisältävät seokset (huom.), jotka on luokiteltu Välittömästi vaarallinen vesiympäristöllekategoriaan 1 [H400] ja jotka sisältävät enintään 5 % aktiiviklooria ja joita ei ole luokiteltu mihinkään muuhun liitteessä I olevan 1 osan vaarakategoriaan Huom. Edellyttäen, että seosta ei natriumhypokloriitin puuttuessa luokiteltaisi Vaarallinen vesiympäristölle, kategoriaan 1 [H400]

 

5

50

200

500

Propyyliamiini (ks. huomautus 16)

107-10-8

1

100

500

2 000

Tert-butyyliakryylaatti (ks. huomautus 16)

1663-39-4

1

50

200

500

2-metyyli-3-buteeninitriili (ks. huomautus 16)

16529-56-9

1

100

500

2 000

Tetrahydro- 3,5-dimetyyli-1,3,5, tiadiatsiini-2-tioni (Dazomet) (ks. huomautus 16)

533-74-4

1

10

100

200

Metyyliakrylaatti (ks. huomautus 16)

96-33-3

1

100

500

2 000

3-metyylipyridiini (ks. huomautus 16)

108-99-6

1

100

500

2 000

1-bromi-3-klooripropaani (ks. huomautus 16)

109-70-6

1

100

500

2 000

Emulsioräjähdysaineen raaka-aine (matriisi)(huomautus 17)

 

 

1

50

200

*) Suhdelukua laskettaessa sarakkeen 2 arvoa pienemmät määrät otetaan huomioon siten, että soveltamisen vähimmäismäärinä käytetään luokituksen mukaista osassa 1 esitettyä vähimmäismäärää, jos kyseessä on kemikaalien vähäinen teollinen käsittely ja varastointi.

HUOMAUTUKSET

1. Vaaralliset aineet, jotka kuuluvat välitöntä myrkyllisyyttä koskevaan kategoriaan 3 (altistuminen suun kautta, H301), kuuluvat kohtaan H2 VÄLITÖN MYRKYLLISYYS niissä tapauksissa, joita ei voida luokitella välitöntä myrkyllisyyttä hengitysteiden kautta eikä välitöntä myrkyllisyyttä ihon kautta koskeviin kategorioihin esimerkiksi siitä syystä, että ei ole käytettävissä myrkyllisyyttä hengityksen ja ihon kautta koskevaa ratkaisevaa tietoa.

2. Vaaraluokkaan ”räjähteet” kuuluvat räjähtävät esineet (ks. CLP-asetuksen liitteessä I oleva 2.1 kohta). Jos esineen sisältämän räjähtävän aineen tai seoksen määrä tunnetaan, kyseinen määrä otetaan huomioon tätä asetusta sovellettaessa. Jos esineen sisältämän räjähtävän aineen tai seoksen määrää ei tunneta, tätä asetusta sovellettaessa kohdellaan koko esinettä räjähtävänä.

3. Aineiden ja seosten räjähtävien ominaisuuksien testaaminen on tarpeen ainoastaan, jos Yhdistyneiden kansakuntien suositusten vaarallisten tavaroiden kuljettamiseksi, Kokeet ja kriteerit (The United Nations Recommendations on the Transport of Dangerous Goods, Manual of Tests and Criteria), jäljempänä ”YK:n Kokeet ja kriteerit -käsikirja”, 6 lisäyksen 3 osan mukaisessa menettelyssä havaitaan, että aineella tai seoksella on mahdollisesti räjähtäviä ominaisuuksia.

4. Jos vaarallisuusluokkaan 1.4 kuuluvat räjähteet on purettu pakkauksista tai jos ne on pakattu uudestaan, niille on annettava merkintä P1a, ellei vaaraluokan osoiteta edelleen vastaavan luokkaa 1.4 CLP-asetuksen mukaisesti.

5. 5.1 Syttyvät aerosolit luokitellaan aerosoleja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä toukokuuta 1975 annetun neuvoston direktiivin 75/324/ETY (aerosolidirektiivi) mukaisesti. Direktiivin 75/324/EY soveltamisalaan kuuluvat ”erittäin helposti syttyvät” ja ”syttyvät” aerosolit vastaavat CLP-asetuksen kategorioiden 1 ja 2 syttyviä aerosoleja.

5.2 Jotta tätä luokitusta voitaisiin käyttää, on osoitettava, ettei aerosoli sisällä kategoriaan 1 tai 2 kuuluvaa syttyvää kaasua tai kategoriaan 1 kuuluvaa syttyvää nestettä.

6. CLP-asetuksen liitteessä I olevan 2.6.4.5 kohdan mukaisesti sellaisia nesteitä, joiden leimahduspiste on yli 35 °C, ei tarvitse luokitella kategoriaan 3, jos YK:n Kokeet ja kriteerit -käsikirjan III osan 32 jaksossa esitetyssä palamisen ylläpitämistä koskevassa testissä L.2 on saatu negatiiviset tulokset. Tätä ei kuitenkaan voida soveltaa olosuhteissa, joissa esimerkiksi lämpötila on kohonnut tai paine kasvanut, joten tällaiset nesteet luokitellaan tähän kategoriaan.

7. Ammoniumnitraatti (itsestään hajoavat lannoitteet)

Sovelletaan ammoniumnitraattipohjaisiin lannoitteisiin ja lannoiteseoksiin (lannoite tai lannoiteseos sisältää ammoniumnitraattia sekä fosfaattia ja/tai kaliumkarbonaattia), joiden ammoniumnitraatista laskettu typpipitoisuus on

- 15,75 1 ja 24,5 2 painoprosentin välillä ja jotka eivät sisällä palavia tai orgaanisia aineita yli 0,4 prosenttia tai jotka täyttävät lannoitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) n:o 2003/2003  27 artiklassa esitetyt vaatimukset,

- enintään 15,75 painoprosenttia ja joiden sisältämää palavien aineiden määrää ei ole rajoitettu,

ja jotka YK:n kaukalokokeen mukaisesti jatkuvasti hajoavat itsestään (ks. Yhdistyneiden Kansakuntien suositukset vaarallisten tavaroiden kuljettamiseksi, Kokeet ja kriteerit -käsikirja, osa III kohta 38.2).

8.  Ammoniumnitraatti (lannoitelaatu)

Sovelletaan yksiravinteisiin ammoniumnitraattilannoitteisiin sekä ammoniumnitraattipohjaisiin lannoitteisiin ja lannoiteseoksiin, joiden ammoniumnitraatista laskettu typpipitoisuus on

- yli 24,5 painoprosenttia, lukuun ottamatta ammoniumnitraatin sekä dolomiitin, kalkkikiven ja/tai kalsiumkarbonaatin seoksia, joiden puhtausaste on vähintään 90 prosenttia; tähän luokkaan kuuluvia lannoitteita ja lannoiteseoksia ei kuitenkaan lasketa mukaan ilmoitus- ja päätösrajoja määritettäessä, jos toiminnanharjoittaja esittää luotettavat selvitykset siitä, että kyseinen ammoniumnitraatti on vähintään yhtä turvallinen kuin vastaavan typpipitoisuuden omaava ammoniumnitraatti, jossa on mukana dolomiittia, kalkkikiveä ja/tai kalsiumkarbonaattia; sen sijaan määritettäessä toimintaperiaateasiakirja- ja turvallisuusselvitysvelvoitteita ko. lannoitteet otetaan laskennassa huomioon,

- yli 15,75 painoprosenttia ammoniumnitraatin ja ammoniumsulfaatin seosten osalta,

- yli 28 3 painoprosenttia ammoniumnitraatin sekä dolomiitin, kalkkikiven ja/tai kalsiumkarbonaatin seosten osalta, joiden puhtausaste on vähintään 90 prosenttia,

ja jotka täyttävät lannoitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) n:o 2003/2003 27 artiklassa esitetyt vaatimukset.

9.  Ammoniumnitraatti (tekninen laatu)

Sovelletaan:

- ammoniumnitraattiin ja ammoniumnitraattivalmisteisiin, joiden ammoniumnitraatista laskettu typpipitoisuus on

   -   24,5 ja 28 painoprosentin välillä ja jotka sisältävät korkeintaan 0,4 prosenttia palavia aineita,

    -  yli 28 painoprosenttia ja jotka sisältävät korkeintaan 0,2 prosenttia palavia aineita,

- ammoniumnitraatin vesiliuoksiin, joiden ammoniumnitraattipitoisuus on yli 80 painoprosenttia.

1 Ammoniumnitraatista aiheutuva 15,75 % typpipitoisuus painosta laskettuna vastaa 45 % ammoniumnitraattipitoisuutta.

2 Ammoniumnitraatista aiheutuva 24,5 % typpipitoisuus painosta laskettuna vastaa 70 % ammoniumnitraattipitoisuutta.

3 Ammoniumnitraatista aiheutuva 28 % typpipitoisuus painosta laskettuna vastaa 80 % ammoniumnitraattipitoisuutta.

10. Ammoniumnitraatti ("off-specs" -materiaali ja lannoitteet, jotka eivät täytä detonaatiokoetta)

Sovelletaan:

-  valmistusprosessin aikana hylättyyn materiaaliin ja ammoniumnitraattiin sekä ammoniumnitraattivalmisteisiin, yksiravinteisiin ammoniumnitraattilannoitteisiin ja huomautuksissa 8 ja 9 tarkoitettuihin ammoniumnitraattipohjaisiin lannoitteisiin ja lannoiteseoksiin, joita ollaan palauttamassa tai jotka on palautettu loppukäyttäjältä valmistajalle, väliaikaiseen varastoon tai jälleenkäsittelylaitokseen uusittaviksi, kierrätettäviksi tai käsiteltäviksi turvallista käyttöä varten, koska ne eivät enää täytä huomautusten 8 ja 9 vaatimuksia,

-  huomautuksen 7 ensimmäisessä luetelmakohdassa ja huomautuksessa 8 tarkoitettuihin lannoitteisiin, jotka eivät täytä lannoitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) n:o 2003/2003 27 artiklassa esitettyjä vaatimuksia.

11. Kaliumnitraatti (rakeinen muoto)

Sovelletaan kaliumnitraattipohjaisiin lannoiteseoksiin, jotka koostuvat mikrorakeisessa tai rakeisessa muodossa olevasta kaliumnitraatista.

12. Kaliumnitraatti (kidemuoto)

Sovelletaan kaliumnitraattipohjaisiin lannoiteseoksiin, jotka koostuvat kidemuodossa olevasta kaliumnitraatista.

13. Polyklooridibentsofuraanit ja polyklooridibentsodioksiinit

Polyklooridibentsofuraanien ja polyklooridibentsodioksiinien määrät lasketaan seuraavien painotuskertoimien avulla:

Kansainväliset toksisuusekvivalenttikertoimet (ITEF) kyseessä oleville aineille (NATO/CCMC)

 

 

 

2,3,7,8-TCDD

1

2,3,7,8-TCDF

0,1

1,2,3,7,8-PeDD

0,5

2,3,4,7,8-PeCDF1,2,3,7,8-PeCDF

0,50,05

1,2,3,4,7,8-HxCDD

0,1

1,2,3,4,7,8-HxCDF

0,1

1,2,3,6,7,8-HxCDD

0,1

1,2,3,7,8,9-HxCDF

0,1

1,2,3,7,8,9-HxCDD

0,1

1,2,3,6,7,8-HxCDF2,3,4,6,7,8-HxCDF

0,10,1

1,2,3,4,6,7,8-HpCDD

0,01

 

 

OCDD

0,001

1,2,3,4,6,7,8-HpCDF1,2,3,4,7,8,9-HpCDF

0,010,01

 

 

OCDF

0,001

(T=tetra, Pe=penta, Hx=heksa, Hp=hepta, O=okta)

14. Jalostettu biokaasu

Jalostettu biokaasu voidaan luokitella liitteessä I olevan 2 osan kohtaan ”Syttyvät nesteytetyt kaasut, kategoria 1 tai 2”, jos sitä on käsitelty puhdistettuun ja jalostettuun biokaasuun sovellettavien vaatimusten mukaisesti, mikä takaa, että se vastaa laadultaan maakaasua, metaanipitoisuus mukaan lukien, ja jos siinä on enintään 1 prosentti happea.

15. Syttyvät nesteytetyt kaasut, kategoria 1 tai 2 (mukaan lukien nestekaasu) ja maakaasu

Varastoiduksi kaasumääräksi katsotaan yhden säiliötilavuuden kuutiometrin vastaavan 500 kilogrammaa kaasua.

16. Tapauksissa, joissa tämä vaarallinen aine kuuluu myös kategoriaan P5a Syttyvät nesteet tai P5b Syttyvät nesteet, tätä asetusta täytäntöön pantaessa sovelletaan alimpia vähimmäismääriä.

17. Emulsioräjähdysaineen raaka-aine

Emulsioräjähdysaineen raaka-aineella tarkoitetaan kemikaalia (matriisi), josta saadaan emulsioräjähdysaine herkistämälle tuote.

Liite II

LAAJAMITTAISEN TEOLLISEN KÄSITTELYN JA VARASTOINNIN PÄÄTÖSHAKEMUS

I Varsinainen päätöshakemus

Asetuksen 11 §:ssä tarkoitetusta päätöshakemuksesta on käytävä ilmi seuraavassa luetellut asiat:

Toiminnanharjoittajaa koskevat tiedot

1. Toiminnanharjoittajan nimi ja osoite.

2. Kyseessä olevan tuotantolaitoksen sijaintipaikkakunta, käyntiosoite ja postitusosoite sekä selvitys siitä, että hakija hallitsee tuotantolaitoksen aluetta.

3. Tuotantolaitoksesta vastaavan henkilön nimi ja asema.

Yleistiedot toiminnasta

4. Arvio tuotantolaitoksen käyttöönoton ajankohdasta.

5. Kuvaus tuotantolaitoksessa harjoitettavasta toiminnasta ja erityisesti siitä, miten kemikaalien käsittely ja varastointi on suunniteltu pääasiassa tapahtuvaksi sekä tarvittaessa kaaviopiirros.

6. Kuvaus vaarallisista aineista:

a)  luettelo vaarallisista kemikaaleista, joita tuotantolaitoksessa on tai voi olla; luettelosta tulee käydä ilmi kemikaalien kemiallinen nimi, luokitus ja olomuoto sekä enimmäismäärä tuotantolaitoksessa;

b) fysikaaliset, kemialliset ja toksikologiset ominaisuudet ja selostus ihmiselle tai ympäristölle välittömästi tai viivästyneesti aiheutuvista vaaroista;

c) kemikaalin fysikaalinen tai kemiallinen käyttäytyminen normaaleissa käyttöolosuhteissa ja ennakoitavissa olevissa onnettomuusolosuhteissa.

7. räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (576/2003) tarkoitettu räjähdyssuojausasiakirja.

Vaarojen ja riskien tunnistaminen

8. Selvitys, miten vaarallisten kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin liittyvät vaarat ja niistä mahdollisesti aiheutuvat onnettomuudet tunnistetaan sekä miten onnettomuuksien seuraukset ja riskit arvioidaan. Selvityksestä tulee käydä ilmi tehtävät analyysit ja arvioinnit sekä menettelyt, joilla varmistetaan, että tulokset otetaan huomioon suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä.

Tuotantolaitoksen sijoittaminen

9. Laitoksen sijaintipaikan osoittava karttapiirros, josta näkyy laitosta ympäröivä vähintään 2000 metrin levyinen vyöhyke rakennuksineen, rakennelmineen ja muine kohteineen, joissa voi olla ihmisiä. Vyöhykkeelle merkitään myös mahdolliset vedenottamot ja tärkeät tai muut vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet sekä muut luonnon tai ympäristönsuojelun kannalta erityisen tärkeät tai herkät alueet tai kohteet. Karttapiirrosta tulee täydentää selostuksella, josta käy ilmi vaarassa olevien kohteiden luonne ja arvio vaarassa olevien ihmisten määrästä. Lisäksi selvitetään sellainen toiminta, kuten liikenne, muut tuotantolaitokset, alueet tai rakennushankkeet, ja sijaintiin liittyvät luonnonolosuhteet, kuten tulvien mahdollisuus tai sellaiset sääolosuhteet, jotka voivat lisätä tai aiheuttaa tuotantolaitoksen onnettomuusriskiä.

10.  Selvitys tuotantolaitoksen tontin kaavoituksesta sekä ympäristön kaavoitustilanteesta ja erityisesti sen mahdollistamien muutosten vaikutuksista riskeihin ja onnettomuuksista aiheutuviin seurauksiin, kuten vaarassa olevien henkilöiden määrään tai ulkopuolelta tuotantolaitokseen kohdistuvaan vaaraan.

11.  Arvio tuotantolaitoksen sijoituksen kannalta merkittävimpien tunnistettujen onnettomuuksien sekä niiden ihmisen terveyteen, ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuvien vaikutusten laajuudesta ja vakavuudesta sekä kuvaus siitä, miten ne on otettu huomioon laitoksen sijoituspaikan valinnassa.

12.  Ympäristövaikutusten arviointiselostus, jos on kysymys ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (252/2017) tarkoitetusta hankkeesta.

Toteutusperiaatteet

13.  Selvitys siitä, miten säädöksissä esitetyt vaatimukset ja tunnistetut riskit otetaan huomioon tuotantolaitoksen teknisessä toteutuksessa. Hakemukseen liitetään yhteenveto suunnittelussa noudatettavista periaatteista ja käytännöistä, jotka koskevat:

 a) kemikaalien valmistus- tai käsittelymenetelmien valintaa;

 b) laitoksen alueen suunnittelua sekä laitteistojen ja toimintojen sijoittamista laitoksen alueella;

 c) rakennusten ja rakenteiden valintaa ja suojaamista;

 d) laitteistojen ja laitteiden valintaa;

 e) turvallisuuden varmistamiseksi tai onnettomuuksien seurausten lieventämiseksi asennettavia järjestelmiä ja laitteita (ilmanvaihto, vuotojen sekä sammutus- tai jäähdytysvesien keräily ja käsittely, vuotojenvalvontajärjestelmät, turvallisuuteen liittyvä automaatio, sammutuslaitteistot ja -kalusto ja muut vastaavat järjestelmät ja laitteet).

14.  Selvitys, miten toteutusvaiheessa varmistetaan, että tuotantolaitoksen suunnittelu, rakentaminen, sijoittaminen sekä laitteiden ja järjestelmien valinnat tapahtuvat esitettyjen periaatteiden mukaisesti ja että laitos on turvallisesti käyttöönotettavissa.

II Päätöshakemusta täydentävät selvitykset

Käyttö ja osoitukset periaatteiden täyttämisestä

15.  Tuotantolaitoksessa noudatettavat toimintaperiaatteet (vaarojen rajoittamista koskevat päämäärät ja toimintatavat) sekä niiden noudattamisesta vastaavan henkilön nimi. Kyseisiä henkilöitä voi olla useampi kuin yksi.

16. Yhteenveto tuotantolaitokselle tehtyjen vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia koskevien analyysien tuloksista. Tuloksista tulee käydä ilmi tyypilliset ja suurimmat mahdolliset onnettomuudet tuotantolaitoksessa sekä niiden seuraukset laitoksen alueella ja vaikutukset laitoksen ulkopuolelle. Lisäksi selvityksestä tulee käydä ilmi onnettomuuksien syyt sekä millä todennäköisyydellä tai minkälaisissa olosuhteissa tai tilanteissa niitä voi tapahtua.

17. Piirustukset, joista ilmenee tuotantolaitoksen rakennusten, laitteistojen ja varastojen sekä tärkeimpien käsittelypaikkojen sijoitus laitoksen alueella sekä laitteistojen sijoitus rakennuksissa.

18.  Yksityiskohtainen kuvaus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista sekä tarvittaessa sitä täydentävät kaaviot, kuten virtaus- tai putkisto- ja instrumentointikaaviot.

19.  Osoitukset, joista käy ilmi, että rakenteiden, laitteiden, järjestelmien sekä turvatoimintojen toteutuksessa on noudatettu kohdassa 12 kuvattuja periaatteita ja kuvauksia.

20.  Kuvaus turvallisen käytön ja kunnossapidon järjestämisestä, joka kattaa toiminnan ohjeistuksen normaali- ja poikkeustilanteiden varalta, ennakkohuollon ja kunnossapidon järjestämisen sekä eri tehtävien edellyttämän osaamisen varmistamisen.

Liite III

TUOTANTOLAITOKSEN TOIMINTAPERIAATTEITA JA TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

Toiminnanharjoittajan laatimia suuronnettomuuksien ehkäisemistoimintaperiaatteita ja turvallisuusjohtamisjärjestelmää toteutettaessa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat. Asetuksen 18 §:n tarkoittaman asiakirjan laadinnassa otetaan huomioon tuotantolaitoksessa esiintyvän suuronnettomuusvaaran suuruus.

1. Suuronnettomuuksien ehkäisemiseen tähtäävät toimintaperiaatteet tulee esittää kirjallisesti, ja niihin tulee sisältyä toiminnanharjoittajan vahvistamat suuronnettomuuksien vaaran rajoittamista koskevat yleiset päämäärät ja toimintatavat.

2. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä on suhteutettava laitoksen vaaroihin, teollisiin toimintoihin ja organisaation moninaisuuteen ja sen on perustuttava riskien arviointiin. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän tulee sisältää se osa yleistä johtamisjärjestelmää, johon kuuluvat sekä organisaatiorakenne että vastuualueet, käytännöt, menettelyt, menetelmät ja voimavarat, jotka mahdollistavat suuronnettomuuksien ehkäisemistoimintaperiaatteiden määrittelyn ja täytäntöönpanon. Kuvauksesta tulee käydä ilmi toimintaperiaatteiden noudattamisesta vastaavan henkilön sekä asetuksen 17 §:ssä tarkoitetun käytönvalvojan ja muiden vastuuhenkilön apuna toimivien henkilöiden nimet ja vastuualueet.

3. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän tulee kattaa seuraavat alueet:

  a) organisaatio ja henkilökunta: kaikilla organisaatiotasoilla suuronnettomuusvaarojen hallintaan osallistuvan henkilöstön tehtävät ja vastuualueet, sekä toimet tietoisuuden lisäämiseksi turvallisuuskulttuurin jatkuvan kohentamisen tarpeesta; henkilöstön koulutustarpeen määrittäminen ja koulutuksen järjestäminen sekä turvallisuuden kannalta tärkeän henkilöstön ja tuotantolaitoksessa työskentelevien alihankkijoiden henkilöstön osallistuminen;

  b) suuronnettomuusvaarojen tunnistaminen ja arviointi: sellaisten menettelytapojen vahvistaminen ja käyttöönotto, joilla järjestelmällisesti tunnistetaan normaalissa tai normaalista poikkeavassa toiminnassa tapauksen mukaan myös alihankintatoiminnassa, mahdollisesti esiintyvät suuronnettomuusvaarat sekä arvioidaan niiden todennäköisyys ja vakavuus;

  c) toimintojen ohjaus: laitoksen ja sen prosessien sekä laitteiden turvallista käyttöä ja kunnossapitoa sekä seisokkeja koskevien menettelytapojen käyttöönotto ja ohjeiden antaminen; seurantaa ja valvontaa koskevia parhaita käytäntöjä koskevan saatavilla olevan tiedon huomioon ottaminen järjestelmähäiriöiden riskin vähentämiseksi; tuotantolaitoksen laitteiden vanhenemiseen ja korroosioon liittyvien riskien hallinta ja valvonta – tuotantolaitoksen laitteiden inventointi, laitteiden tilan seurantaa ja valvontaa koskevat suunnitelmat ja menetelmät, asianmukaiset jatkotoimet ja tarvittavat korjaavat toimet;

  d) muutosten hallinta: menettelytapojen vahvistaminen ja käyttöönotto tuotantolaitoksissa tehtävien muutosten tai uusien laitosten, prosessien tai varastojen suunnittelussa;

  e) suunnittelu hätätilanteiden varalta: sellaisten menettelyjen vahvistaminen ja käyttöönotto, joiden avulla voidaan tunnistaa ennakoitavissa olevat hätätilanteet järjestelmällisen analyysin avulla sekä laatia, harjoitella ja tarkistaa pelastussuunnitelmia ja siten hallita tällaiset vaaratilanteet sekä antaa asianomaiselle henkilökunnalle koulutusta; tämä koulutus koskee kaikkea tuotantolaitoksessa työskentelevää henkilökuntaa, mukaan lukien asiaankuuluva alihankkijoiden henkilöstö;

  f) suorituskyvyn tarkkailu: sellaisten menettelytapojen vahvistaminen ja käyttöönotto, joilla voidaan jatkuvasti arvioida toiminnanharjoittajan suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi antamien toimintaperiaatteiden ja turvallisuusjohtamisjärjestelmien toteutumista sekä tutkinnan ja korjaavien toimenpiteiden menettelytavat siinä tapauksessa, että näitä tavoitteita ei saavuteta; näihin menettelytapoihin tulee kuulua toiminnanharjoittajien ilmoitusjärjestelmä suuronnettomuuksista tai läheltä piti -tapauksista, varsinkin jos turvallisuustoimissa on ollut puutteellisuuksia, sekä niiden tutkinta ja seurantamenettelyt ottaen huomioon aiemmat kokemukset; menettelyihin voi myös kuulua suoritusta kuvaavia indikaattoreita, kuten turvallisuutta kuvaavia ja muita asiaankuuluvia indikaattoreita;

  g) auditointi ja katselmus: sellaisten menettelytapojen vahvistaminen ja käyttöönotto, joilla voidaan säännöllisin väliajoin järjestelmällisesti arvioida suuronnettomuuksien ehkäisemistoimintaperiaatteita sekä turvallisuusjohtamisjärjestelmän tehoa ja asianmukaisuutta; ylemmän johdon tekemä dokumentoitu katselmus toimintaperiaatteiden ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän toteuttamisesta ja niiden saattamisesta ajan tasalle, mukaan lukien auditoinnin ja katselmuksen osoittamien tarvittavien muutosten tarkastelu ja sisällyttäminen järjestelmään.

Liite IV

TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ

Asetuksen 19 §:ssä tarkoitetussa turvallisuusselvityksessä tulee olla vähintään seuraavat tiedot:

1. Toiminnanharjoittajan nimi sekä kyseessä olevan tuotantolaitoksen sijainti ja täydellinen osoite

2. Turvallisuusselvityksen laatimiseen osallistuneet tahot

3. Suuronnettomuuksien ehkäisemisen kannalta tarpeelliset tiedot tuotantolaitoksen organisaatiosta ja johtamisjärjestelmästä liitteen III mukaisesti

4. Kuvaus tuotantolaitoksen ympäristöstä

a) Kuvaus tuotantolaitoksesta ja sen ympäristöstä, myös maantieteellinen sijainti sekä sääolosuhteita, maaperää, pohja- ja pintavesiä koskevat tiedot sekä tarvittaessa tiedot alueen aikaisemmasta käytöstä.

b) Selostus tuotantolaitoksen laitoksista ja muista toiminnoista, jotka voivat aiheuttaa suuronnettomuuden vaaran.

c) Saatavilla olevien tietojen perusteella selostus lähistöllä olevista tuotantolaitoksista sekä alueista ja hankkeista, jotka saattavat aiheuttaa suuronnettomuuden tai lisätä sen riskiä ja sen vaikutuksia sekä aiheuttaa onnettomuuden leviämisen.

d) Kuvaus alueista, joihin suuronnettomuus saattaa vaikuttaa.

5. Laitoksen kuvaus

a) Kuvaus tärkeimmistä toiminnoista ja tuotteista turvallisuuden kannalta tärkeissä tuotantolaitoksen osissa, suuronnettomuuksien vaaralähteistä ja tilanteista, joissa suuronnettomuus voisi tapahtua, sekä kuvaus suunnitelluista toimenpiteistä onnettomuuksien ehkäisemiseksi.

b) Kuvaus prosesseista, erityisesti käyttömenetelmistä. tarvittaessa otettava huomioon saatavilla oleva tieto parhaista käytännöistä.

c) Kuvaus vaarallisista aineista:

luettelo vaarallisista aineista, johon kuuluu kyseessä olevien vaarallisten aineiden yksilöinti (kemiallinen nimi, CAS-numero, IUPACin mukainen nimi) ja niiden vaarallisten aineiden enimmäismäärät, joita tuotantolaitoksessa on tai voi olla;

fysikaaliset, kemialliset ja toksikologiset ominaisuudet ja selostus ihmisten terveydelle tai ympäristölle välittömästi tai viivästyneesti aiheutuvista vaaroista;

aineen fysikaalinen tai kemiallinen käyttäytyminen normaaleissa käyttöolosuhteissa tai ennakoitavissa olevissa onnettomuusolosuhteissa.

6. Onnettomuusriskien tunnistaminen ja analysointi sekä ehkäisemiskeinot

a) Yksityiskohtainen kuvaus mahdollisten suuronnettomuuksien kulusta sekä siitä, millä todennäköisyydellä tai minkälaisissa olosuhteissa niitä esiintyy, mukaan lukien yhteenveto sekä laitoksen sisällä että sen ulkopuolella esiintyvistä seikoista, jotka voivat vaikuttaa näiden onnettomuuksien syntyyn, mukaan lukien erityisesti: - toimintaan liittyvät syyt;

- esimerkiksi onnettomuuden leviämiseen sekä alueisiin ja rakennushankkeisiin liittyvät ulkoiset syyt, jotka saattavat aiheuttaa tai lisätä suuronnettomuuden riskiä tai vaikutuksia;

- luonnolliset syyt, esimerkiksi maanjäristykset ja tulvat.

b) Arvio kuvattujen suuronnettomuuksien seurausten laajuudesta ja vakavuudesta mukaan lukien kartat, kuvat tai soveltuvissa tapauksissa kuvaukset alueista, joihin onnettomuudet saattavat vaikuttaa.

c) Samoista aineista tai käytetyistä prosesseista aiheutuneiden aikaisempien onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tarkastelu, saatujen kokemusten tarkastelu ja nimenomainen viittaus erityisiin toimiin, jotka on toteutettu tällaisten onnettomuuksien ehkäisemiseksi.

d) Kuvaus laitosten turvallisuuden takaamiseksi käytettävistä teknisistä tekijöistä ja laitteista.

e) Laitoksen turvaan (security) vaikuttavien seikkojen analysointi sekä niiden huomioonottaminen.

7. Pelastustoimenpiteet onnettomuuksien seurausten rajoittamiseksi

a) Kuvaus suuronnettomuuksien seurausten rajoittamiseksi tuotantolaitokseen asennetuista laitteistoista, kuten havainnointi- ja suojelujärjestelmät, tekniset laitteet tahattomien päästöjen määrän rajoittamiseksi, vesisuihkut, höyrysuojaus, hätätilanteissa käytettävät päästöjen kokoajat, sulkuventtiilit, inertointijärjestelmät, sammutusveden keräilyn järjestäminen.

b) Hälytyksen ja pelastustoimien organisointi.

c) Kuvaus sisäisestä ja ulkoisesta pelastusvalmiudesta.

d) Kuvaus mahdollisista teknisistä ja muista toimenpiteistä, jotka ovat olennaisia suuronnettomuuden seurausten vähentämiseksi.

Liite V

SISÄISEN PELASTUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

1. Niiden henkilöiden nimet ja tehtävät, joilla on valtuudet käynnistää pelastustoimet ja jotka ovat vastuussa laitoksen sisäisistä pelastustoimista. Sen henkilön nimi ja tehtävät, joka vastaa yhteyksistä ulkoisesta pelastussuunnitelmasta vastaaviin viranomaisiin.

2. Kuvaus toimista, joihin on ryhdyttävä tilanteen tai tapahtuman hallitsemiseksi ja sen seurauksien rajoittamiseksi, jokaisen ennakoitavissa olevan tilanteen tai tapahtuman osalta, joka voisi merkittävästi vaikuttaa suuronnettomuuden syntymiseen; kuvauksessa on selostettava myös turvallisuuslaitteet ja käytettävissä olevat voimavarat.

3. Alueella oleviin ihmisiin kohdistuvien vaarojen rajoittamiseen tähtäävät toimet, mukaan lukien hälytysjärjestelmä ja ohjeet käyttäytymisestä hälytyksen sattuessa.

4. Millä tavalla onnettomuuden sattuessa ilmoitetaan nopeasti ulkoisen pelastussuunnitelman aloittamisesta vastaaville viranomaisille, millaisia tietoja annetaan välittömästi ja miten yksityiskohtaisempia tietoja toimitetaan sitä mukaa kuin niitä saadaan.

5. Millä tavalla henkilökuntaa koulutetaan tehtäviin, jotka heidän edellytetään suorittavan, ja tarpeen vaatiessa tämän toiminnan yhteensovittaminen ulkoisen pelastuspalvelun kanssa.

6. Millä tavalla alueen ulkopuolella tehtäviä pelastustoimia tuetaan.