Tässä laissa säädetään Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta (hybridiosaamiskeskus). Hybridiosaamiskeskuksen toimintaan osallistuvat hallitukset, jotka ovat allekirjoittaneet hybridiosaamiskeskuksen perustamisesta 11 päivänä huhtikuuta 2017 tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan tai jotka on kutsuttu myöhemmin mukaan keskuksen toimintaan.

Hybridiosaamiskeskuksen tehtävänä on tukea hybridiosaamiskeskuksen toimintaan osallistuvien hallitusten pyrkimyksiä parantaa hybridiuhkien torjuntaan liittyvää siviili- ja sotilassuorituskykyään ja valmiuttaan sekä hybridiuhkien sietokykyä, keskittyen erityisesti Euroopan turvallisuuteen.

Hybridiosaamiskeskus on julkinen oikeushenkilö. Sillä on Suomessa tehtäviensä suorittamista ja tarkoitustaan varten oikeuskelpoisuus. Hybridiosaamiskeskukseen sovelletaan Suomen lainsäädäntöä, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Hybridiosaamiskeskus voi hankkia, omistaa ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta, tehdä sopimuksia ja olla osapuolena oikeudenkäynnissä. Hybridiosaamiskeskuksen puhevaltaa Suomessa käyttää keskuksen johtaja.

Hybridiosaamiskeskuksen kotipaikka on Helsinki.

Hybridiosaamiskeskuksella on johtokunta, jossa on jäsen kustakin 1 §:n 1 momentissa tarkoitetusta yhteisymmärryspöytäkirjan osapuolesta.

Hybridiosaamiskeskuksella on johtaja, joka johtaa keskusta johtokunnan alaisuudessa, sekä tarpeellinen määrä muuta henkilöstöä.

Hybridiosaamiskeskuksella on Suomessa lainkäytöllinen koskemattomuus, ellei se ole yksittäistapauksessa nimenomaisesti siitä luopunut. Koskemattomuudesta luopuminen ei sisällä suostumusta tuomion täytäntöönpanotoimiin. Tuomio on pantavissa täytäntöön vain, jos siihen on suostuttu erikseen.

Hybridiosaamiskeskuksen tilat ja omaisuus ovat niiden sijaintipaikasta ja haltijasta riippumatta vapautetut pakkotoimista Suomessa, ellei keskus ole yksittäistapauksessa nimenomaisesti siitä luopunut.

Hybridiosaamiskeskuksen toimitilat ovat loukkaamattomat ja johtajan välittömässä valvonnassa.

Johtaja vastaa hybridiosaamiskeskuksen turvallisuudesta keskuksen toimitiloissa. Virkamiehellä tai muulla Suomessa julkista valtaa käyttävällä henkilöllä on pääsy hybridiosaamiskeskuksen toimitiloihin virkatehtäviensä suorittamiseksi ainoastaan johtajan tai hänen nimeämänsä henkilön nimenomaisella suostumuksella.

Keskuksen henkilökunnan turvallisuuden tai keskuksen toimitiloja vaarantavan ja välittömiä toimenpiteitä vaativan tulipalon tai muun hätätilanteen sattuessa toimivaltaisilla viranomaisilla on kuitenkin oikeus ryhtyä kohtuullisiin toimenpiteisiin suojellakseen keskuksen henkilökuntaa ja toimitiloja.

Suomen toimivaltaisilla viranomaisilla on myös oikeus ryhtyä kohtuullisiin toimenpiteisiin suojellakseen hybridiosaamiskeskuksen toimitiloja tunkeutumiselta tai vahingolta sekä estääkseen keskuksen rauhan häiritsemisen tai sen arvon loukkaamisen. Hybridiosaamiskeskus ja Suomen toimivaltaiset viranomaiset toimivat tarkoituksenmukaisessa yhteistyössä keskuksen turvallisuutta koskevissa asioissa.

Hybridiosaamiskeskuksen arkisto on loukkaamaton. Arkistoon kuuluu kaikki se tieto, joka kuuluu keskukselle tai on sen hallussa missä tahansa muodossa Suomen alueella.

Mitään hybridiosaamiskeskukselle tai sen henkilöstölle osoitettuja tai keskuksen tai sen henkilöstön lähettämiä virallisia viestejä ei saa tarkastaa ennakkoon eikä niiden yksityisyyteen saa puuttua valvontatoimin tai muin toimenpitein.

Hybridiosaamiskeskus on vapautettu kaikista välittömistä veroista.

Keskus on kuitenkin velvollinen maksamaan sellaiset veronluontoiset maksut, jotka ovat tosiasiallisia maksuja sille annetuista julkisista palveluista, jos niistä peritään maksu palveluiden määrään perustuvan kiinteän taksan mukaisesti ja ne ovat tarkasti yksilöitävissä ja määritettävissä.

Johtaja ja keskuksen henkilöstö, jotka kuuluvat lähettävän valtion tai organisaation sosiaaliturvajärjestelmään, eivät kuulu Suomen asumisperusteiseen eivätkä työskentelyyn perustuvaan sosiaaliturvaan.

Johtaja ja keskuksen henkilöstö, joihin sovelletaan Suomen lainsäädäntöä työskentelyn aloittamisen ajankohtana, kuuluvat Suomen sosiaaliturvajärjestelmään myös keskuksessa työskentelynsä aikana.

Hybridiosaamiskeskus ja lähettävä valtio tai organisaatio sopivat sosiaaliturvaan liittyvistä järjestelyistä johtajan ja henkilöstöön kuuluvien osalta, jos nämä eivät kuulu minkään sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.

Hybridiosaamiskeskuksen johtokunnan jäsenillä, johtajalla ja keskuksen henkilöstöllä on Suomessa lainkäytöllinen koskemattomuus heidän tehtävänsä perusteella antamiensa suullisten ja kirjallisten lausuntojen ja tehtävänsä perusteella suorittamiensa toimenpiteiden osalta. Hybridiosaamiskeskuksen henkilöstöstä ne, jotka eivät ole Suomen kansalaisia tai asu Suomessa, ovat lisäksi vapautetut kaikista julkisista kansallisista palveluvelvoitteista Suomessa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu koskemattomuus ei kuitenkaan koske tilannetta, jossa mainitussa momentissa tarkoitettu henkilö on syyllistynyt liikennerikokseen tai jossa on kyse tällaisen henkilön omistaman tai ajaman moottoriajoneuvon aiheuttamasta vahingosta.

Tämän lain mukaiset erioikeudet ja vapaudet myönnetään hybridiosaamiskeskuksen edun mukaisesti eikä kyseessä olevien henkilöiden henkilökohtaisen edun vuoksi. Sillä hallituksella, jota johtokunnan jäsen edustaa, on oikeus luopua johtokunnan jäsenen lainkäytöllisestä koskemattomuudesta, jos se katsoo, että koskemattomuus haittaisi lainkäyttöä ja siitä voidaan luopua ilman, että luopumisesta on haittaa hybridiosaamiskeskuksen eduille. Johtokunnan puheenjohtajalla on vastaava oikeus luopua johtajan koskemattomuudesta ja johtajalla henkilöstön koskemattomuudesta.

Edellä 3 momentissa tarkoitettu koskemattomuudesta luopuminen ei sisällä suostumusta tuomion täytäntöönpanoon. Tuomio on pantavissa täytäntöön vain, jos siihen on suostuttu erikseen.

Hybridiosaamiskeskuksen toiminta rahoitetaan toimintaan osallistuvien maiden maksamilla vuosittaisilla johtokunnan hyväksymillä osallistumismaksuilla sekä vapaaehtoisilla maksuilla.

Suomen valtio maksaa valtion talousarviossa vuosittain osoitetun määrärahan rajoissa hybridiosaamiskeskuksen osallistumismaksun sekä maksuosuuden, joka sisältää erikseen määriteltynä eränä keskuksen välttämättömät toimitilakustannukset ja toimitilan ylläpitokustannukset.

Hybridiosaamiskeskus on kirjanpitovelvollinen. Hybridiosaamiskeskuksen kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä säädetään.

Hybridiosaamiskeskuksen tilikausi on kalenterivuosi. Hybridiosaamiskeskuksen on laadittava jokaiselta tilikaudelta tilinpäätös maaliskuun loppuun mennessä. Hybridiosaamiskeskuksen johtokunta ja johtaja allekirjoittavat tilinpäätöksen.

Hybridiosaamiskeskuksen tilintarkastajan tulee olla tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, jonka päävastuullisen tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2017.