2017

297/2017 Valtioneuvoston asetus kalastuksesta Tenojoen vesistön sivuvesistöissä

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain (379/2015) sekä kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain (176/2017) 7 §:n 3 momentin nojalla:
1 § Soveltamisalue

Tätä asetusta sovelletaan kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen (SopS 41 ja 42/2017) 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla vesistön lohennousualueella seuraavasti:

 1)

Pulmankijärvi, Gálddašjohka Luovosvárjohkan suuhun asti, Ylä-Pulmankijoki Yläputoukselle asti, Luossajohka Luossajávriin asti, Morešveaijohka neljä kilometriä ylävirtaan laskukohdasta Ylä-Pulmankijokeen sekä Skihpajohka ensimmäiseen lompoloon asti;

 2)

Vetsijoki Vetsijärveen asti ja Vaisjoki Váišluoppaliin saakka;

 3)

Utsjoki Mierasjärveen asti, Čársejohka Liŋkinjohkan suusta 10 kilometriä ylävirtaan saakka ja Kevojoki Fiellogahjohkan suuhun asti;

 4)

Kuoppilasjoki Birkejohkan suuhun asti, Birkejohka Yläputoukseen asti sekä Goaskinjohka Goaskinjávriin saakka;

 5)

Nilijoki 13 kilometriä toiselle kivikkokentälle asti;

6)

Akujoki putoukselle asti; sekä

 7)

Karigasjoki viisi kilometriä Luomusjokisuusta ylävirtaan.

Tämän asetuksen lisäksi kalastukseen 1 momentissa tarkoitetuilla alueilla sovelletaan valtioneuvoston asetusta kalastuksesta (1360/2015, jäljempänä kalastusasetus) siltä osin kuin tässä asetuksessa ei toisin säädetä.

2 § Sallitut pyyntivälineet

Lohen ja taimenen kalastus on sallittu:

 1)

potkupadolla (joddu), mertapadolla (meardi) ja seisovalla verkolla Utsjoen, Vetsijoen ja Pulmankijoen vesistössä; sekä

2)

vavalla ja vieheellä.

Muiden kalalajien kuin lohen ja taimenen kalastus on sallittu seuraavilla pyyntivälineillä ja tavoilla:

 1)

seisova verkko;

 2)

vapa ja viehe;

 3)

katiska koski- ja virta-alueiden ulkopuolella 200 metriä kauempana joen niskasta tai suulta;

4)

onkiminen ja pilkkiminen koski- ja virta-alueiden ulkopuolella; sekä

 5)

madekoukku jäältä kalastettaessa.

3 § Kalastuskieltoalueet

Kalastus on kielletty seuraavilla alueilla:

 1)

Ylä-Pulmankijoki sivujokineen;

2)

Gálddašjohkassa jokisuun ja Gálddašjohka Luovosvárjohkan suuhun asti Gálddašluoppal-lampi mukaan lukien;

 3)

Utsjoessa joen suusta Utsjoen ja Nuorgamin välisen maantien siltaan saakka; sekä

4)

Čársejohkan alaputouksessa 60 metrin matkalla putouksen niskalta alaspäin.
4 § Yleinen viikkorauhoitus

Jäljempänä 5, 9 ja 10 §:ssä sekä 12 §:n 1 momentissa säädetyn kalastuskauden aikana kaikki kalastus on kielletty sunnuntaista kello 19 maanantaihin kello 19, lukuun ottamatta muiden kalalajien kuin lohen tai taimenen kalastusta järvissä 200 metriä kauempana joen niskasta tai suulta.

5 § Kalastuskausi vavalla ja vieheellä

Kalastus vavalla ja vieheellä on sallittu Pulmankijoen, Vetsijoen ja Utsjoen vesistöissä kesäkuun 1 päivästä elokuun 31 päivään.

Soveltamisalueen muissa kuin edellä 1 momentissa tarkoitetuissa vesistöissä kalastus vavalla ja vieheellä on sallittu kesäkuun 1 päivästä elokuun 20 päivään.

6 § Syöttiä ja koukkupyydyksiä koskevat rajoitukset

Syöttinä ei saa käyttää katkarapua, kalaa tai matoa.

Madekoukun käyttö on sallittu ainoastaan mateenpyynnissä jäältä. Poiketen edellä 1 momentissa säädetystä, Tenojoen vesistöstä peräisin olevan kuolleen syöttikalan käyttö on sallittu madekoukulla kalastettaessa ja madon käyttö syöttinä on sallittu jäältä tapahtuvassa pilkkimisessä.

Varrellisen nostokoukun, kalakirveen ja haavin käyttäminen on sallittu apuvälineenä pyydykseen tarttuneen kalan nostamiseksi veneeseen tai rannalle.

7 § Lohen saaliskiintiö kalastuksessa

Vapa- ja viehekalastuksessa on sallittua enintään kahden lohen saaliiksi ottaminen kalastajaa ja vuorokautta kohti.

Kalastusasetuksen 4 §:n 1 momentissa säädetystä poiketen saaliskiintiö ei koske pato- ja verkkokalastusta tämän asetuksen soveltamisalueella.

8 § Kielletyt vapakalastusalueet

Viehekalastus on kielletty:

1)

patojohteitten sisäpuolella ja lähempänä kuin 50 metriä padon alapuolella taikka 10 metriä sen sivulla;

 2)

10 metriä lähempänä seisovaa verkkoa;

3)

sillalta;

4)

veneestä ja rannalta 200 metriä lähempänä sivujoen lähintä rantaa Kevojoen ja Čársejohkan suulla Kevojärvessä, Čársejohkan suulla Kevojoessa tai Gálddašjohkan ja Ylä-Pulmankijoen suulla Pulmankijärvessä.

9 § Seisovan verkon kalastuskausi

Lohen ja taimenen kalastus seisovalla verkolla on sallittu kesäkuun 1 päivästä heinäkuun 31 päivään maanantaista kello 19 torstaihin kello 19.

10 § Patokalastuksen kalastuskausi

Kalastus padolla on sallittu kesäkuun 1 päivästä heinäkuun 31 päivään maanantaista kello 19 torstaihin kello 19.

Poikkipadon (doares), johteen (cuollo) ja apujohteen (vuojahat) verkkojen on oltava veden yläpuolelle nostettuina tai maalla kalastuksen ollessa kiellettyä. Kaikki muut pyydyksien kudotut osat, padon koukkuverkot (joddu) ja merrat (meardi) mukaan luettuina, on pidettävä maalla.
11 § Kudottujen pyydysten käytön määrällinen rajoitus

Lohta tai taimenta kalastettaessa seisovalla verkolla tai padolla on sallittua käyttää kiinteistöä kohti samanaikaisesti ainoastaan kahta patoa tai kahta verkkoa taikka yhtä kumpaakin, ottaen huomioon myös Tenon pääuomassa tapahtuva kalastus.

Muiden kalalajien kuin lohen kalastuksessa on sallittua käyttää samanaikaisesti enintään viittä seisovaa verkkoa kiinteistöä kohti.
12 § Muiden lajien kalastusaika

Muiden kalalajien kuin lohen tai taimenen kalastus seisovalla verkolla on sallittu toukokuun 20 päivästä kesäkuun 20 päivään sekä elokuun 1 päivästä elokuun 31 päivään.

Muiden kalalajien kuin lohen tai taimenen kalastus on sallittu koko vuoden järvissä 200 metriä kauempana joen niskasta tai suulta.
13 § Venekalastus

Kalastus ja kalastusvälineiden laskeminen veneestä moottorin käydessä sekä virtaan paikoilleen ankkuroidusta veneestä on kielletty.
14 § Pyydysten merkintä

Pyyntiin asetetut seisovat verkot ja padot on merkittävä siten, että ne ovat selvästi muiden vesistössä liikkuvien havaittavissa. Pyydykset on merkittävä vähintään 15 senttimetriä veden pinnan yläpuolelle ulottuvalla koholla taikka vähintään 40 senttimetriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitetyllä lipulla, jonka lyhyimmän sivun pituus on vähintään 15 senttimetriä.

Pyydyksiin on merkittävä pyydyksen asettajan nimi ja yhteystiedot sekä sen kiinteistön nimi, jolle kalastusoikeus kuuluu. Seisovaan verkkoon merkki kiinnitetään pyydyksen päässä olevaan helposti näkyvään kellukkeeseen. Padossa merkki kiinnitetään poikkipadon (doaris) uloimpaan vaajaan tai pukkiin kiinnitettyyn kilpeen tai kellukkeeseen.
15 § Lohen pyyntimitta

Saaliiksi pyydettävän lohen tulee olla vähintään 30 senttimetriä pitkä.
16 § Solmuväli ja langan laatu

Lohta tai taimenta pyydettäessä seisovan verkon sekä padon koukkuverkon pienin sallittu solmuväli on 58 millimetriä solmun keskipisteestä seuraavan solmun keskipisteeseen märässä pyydyksessä mitattuna. Metallilangan, metalliköyden tai vastaavan materiaalin käyttö pyydyksissä on kielletty.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa verkoissa saa käyttää vain hampusta, puuvillasta, nailonsidoslangasta tai kierretystä nailonista (nailon, perlon, teryleeni) tehtyä lankaa. Läpinäkyvää materiaalia, kuten yksisäikeistä nailonlankaa, ei saa käyttää.

17 § Pato

Padon rakenteen osalta on noudatettava kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen kalastussäännön 22 §:ssä säädettyjä säännöksiä.

18 § Lohen ja taimenen pyyntiin tarkoitettu seisova verkko

Lohen tai taimenen pyyntiin tarkoitettu seisova verkko on suoraksi asetettu yksinkertainen verkko, jossa on kelluke kummassakin päässä. Verkkoa ei saa kiinnittää tolpilla tai muilla kiinnikkeillä muista kohdista kuin verkon päistä. Kiinnike saa koostua vain yksittäisestä painosta tai yksittäisestä salosta. Seisovaa verkkoa ei saa asettaa koukun muotoon.

Lohen tai taimenen pyyntiin tarkoitettu seisova verkko saa olla enintään 30 metriä pitkä. Kahta tai useampaa verkkoa ei saa kytkeä yhteen, mikäli niiden yhteenlaskettu pituus on yli 30 metriä.

Seisovalla verkolla kalastettaessa ei saa käyttää keinotekoista virransuojusta tai johdeverkkoa.

Edellä 1 momentista poiketen Pulmankijärvessä saa käyttää lohen pyyntiin verkkoja, joiden pienin sallittu solmuväli on vähintään 45 millimetriä. Kaksi tällaista verkkoa on sallittua liittää yhteen.
19 § Muun kalan pyynti verkkopyydyksillä

Muun kalan kuin lohen tai taimenen kalastuksessa käytettävä seisova verkko saa olla enintään 2 metriä korkea pohjaverkko, joka koostuu yksiliinaisesta hapaasta ilman pussia (riimua) ja joka on valmistettu yksisäikeisestä nailonlangasta (monofiililanka), jonka vahvuus saa olla enintään 0,17 millimetriä.

Seisovalla verkolla kalastettaessa ei saa käyttää keinotekoista virransuojusta tai johdeverkkoa.

Seisovan verkon solmuvälin on oltava vähintään 29 millimetriä ja enintään 35 millimetriä solmun keskipisteestä seuraavan solmun keskipisteeseen märässä pyydyksessä mitattuna.

Pulmankijärvessä, Utsjoen järvilaajentumissa sekä Vetsijoen Riekkojärvissä muun kalan pyyntiin käytettävät seisovat verkot saavat olla korkeampia kuin 2 metriä ja reeskanpyynnissä on sallittua käyttää verkkoja, joiden solmuväli on vähintään 17 millimetriä. Syyskuun 1 päivästä huhtikuun 30 päivään tällä alueella muun kalan pyyntiin tarkoitettuja verkkoja saa käyttää pintaverkkoina ja verkkojen solmuväli saa olla 18–50 millimetriä.
20 § Syväväylä ja pyydysten väliset etäisyydet

Padon tai seisovan verkon mikään osa ei saa ulottua pää- tai sivu-uoman syväväylän yli. Pyydysten uloin osa ei miltään kohdalta saa ulottua 10 metriä lähemmäksi vastakkaista rantaa. Vastakkaisella rannalla tarkoitetaan myös uomassa sijaitsevia saaria, luotoja ja kareja, joiden väliin tulee omia uomia.

Padot eivät miltään osin saa olla 120 metriä lähempänä toisiaan.

Seisova verkko ja pato tai kaksi seisovaa verkkoa eivät saa miltään osin olla 60 metriä lähempänä toisiaan.

21 § Verkkokalastuskieltoalueet

Seisovaa verkkoa tai patoa ei saa asettaa 200 metriä lähemmäksi sivujoen lähintä rantaa Kevojoen ja Čársejohkan suulla Kevojärvessä, Čársejohkan suulla Kevojoessa tai Gálddašjohkan ja Ylä-Pulmankijoen suulla.

22 § Saalisilmoitus rekisteriin

Kalastajalla on velvollisuus pitää saalispäiväkirjaa (sähköisessä muodossa tai paperilla) ja ilmoittaa Tenojoen sähköiseen saalisrekisteriin jokaista pyydettyä lohta, taimenta, kyttyrälohta ja kirjolohta koskevat seuraavat tiedot:

1)

joki tai järvi, jolla on kalastettu;

2)

kalastuspäivämäärä;

 3)

saaliin sukupuoli, paino ja pituus;

 4)

vapautettujen kalojen lukumäärä lajikohtaisesti;

5)

pyyntiväline (vapa/viehe, seisova verkko, pato).

Vapautetun kalan sukupuolta, painoa ja pituutta ei tarvitse ilmoittaa.

Saaliitta jääneen on ilmoitettava kohtien 1, 2 ja 5 tiedot.

Saalisilmoitus on annettava kalastusta seuraavaan maanantaihin mennessä. Kalastuskaudella 2017 saalisilmoitus voidaan jättää kalastuskauden loputtua, kuitenkin viimeistään 1 päivänä syyskuuta.

Muiden kalalajien saalis voidaan ilmoittaa samanaikaisesti ilmoitettaessa lohi- ja taimensaaliit tai kalastuskauden päätyttyä. Ilmoitukseen tulee sisältyä kunkin pyydetyn lajin kokonaispaino eri lajeihin eriteltynä.

Kalastuslupien luovuttajan velvollisuudesta järjestää kalastajalle pääsy sähköiseen saalisrekisteriin on säädetty Tenojen kalastussopimuksen voimaansaattamislain 8 §:ssä ja velvollisuudesta vastaanottaa saalisilmoitus Tenojen kalastussopimuksen voimaansaattamislain 7 §:ssä.
23 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2017.

Tällä asetuksella kumotaan Tenojoen kalastuspiirin sivuvesistöjen kalastussäännöstä annettu asetus (405/1990).

Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2017

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä Neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste

Liite: Saamenkielinen käännös