1 § Soveltamisala

Sen lisäksi, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään, tätä asetusta sovelletaan valtion talousarviossa biomassojen ravinteiden kierrätyksen edistämiseen tarkoitetun avustuksen (tuki) hakemiseen, myöntämiseen, maksamiseen ja käyttöön.

Tukeen sovelletaan myös, mitä tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 651/2014 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) säädetään. Tukeen, joka koskee toimenpiteitä uusiutuvan energian tuottamiseksi, sovelletaan kuitenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annettua komission asetusta (EU) N:o 1407/2013 (vähämerkityksinen tuki).

2 § Tuen tavoite

Tuen tavoitteena on edistää biomassojen ravinteiden prosessointia, kierrätyslannoitevalmisteiden tuotantoa ja tuotekehitystä, ravinteiden kierrätyksen logistiikkaa ja palveluratkaisuja sekä korkean jalostusasteen tuotteiden kehittämistä biomassoista, mukaan lukien uusiutuvan energian tuotantoon liittyvät toimenpiteet osana tuettavaa hanketta.

3 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

biomassalla maataloudesta, kasvi- ja eläinperäiset aineet mukaan lukien, metsätaloudesta ja niihin liittyviltä tuotannonaloilta sekä kalastuksesta ja vesiviljelystä peräisin olevien tuotteiden, jätteiden ja tähteiden biohajoavaa osaa sekä biokaasuja ja teollisuus- ja yhdyskuntajätteen biohajoavaa osaa;

ravinteiden kierrätyksellä hyödyntämistointa, jossa biomassa käsitellään uudelleen tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi mukaan lukien valmistelu uudelleenkäyttöön ja eloperäisen aineksen uudelleenkäsittely, mutta ei energian hyödyntäminen eikä uudelleenkäsittely materiaaleiksi, joita käytetään polttoaineina tai maantäyttötoimiin;

uusiutuvalla energialla muista kuin fossiilisista energialähteistä peräisin olevaa energiaa;

tutkimus- ja kehittämistoiminnalla teollista tutkimusta, kokeellista kehittämistä ja toteutettavuustutkimusta sekä näiden yhdistelmää;

aineellisella omaisuudella maa-alueita, rakennuksia ja laitoksia sekä koneita ja laitteita;

aineettomalla omaisuudella patentteja, lisenssejä ja muita immateriaalioikeuksia sekä tietotaitoa;

pk-yrityksellä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 1 liitteen 2 artiklassa määriteltyjä yrityksiä;

suurella yrityksellä muita kuin 7 kohdassa tarkoitettuja yrityksiä;

todellisella yhteistyöllä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 90 kohdassa määriteltyä todellista yhteistyötä.

Teollisella tutkimuksella tarkoitetaan suunniteltua tutkimusta tai uuden tiedon ja uusien taitojen hankkimiseen pyrkiviä kriittisiä tutkimuksia, joiden tavoitteena on, että näitä tietoja voidaan käyttää uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseen tai että olemassa olevat tuotteet, prosessit tai palvelut paranevat huomattavasti. Teollinen tutkimus kattaa monimutkaisten järjestelmien komponenttien luomisen ja se voi sisältää prototyyppien rakentamisen laboratorioympäristössä tai ympäristössä, johon liittyy simuloituja rajapintoja olemassa olevien järjestelmien kanssa. Lisäksi siihen voi kuulua pilottituotantolinjojen rakentaminen, kun niitä tarvitaan teollisen tutkimuksen harjoittamiseen ja erityisesti geneerisen teknologian validointiin.

Kokeellisella kehittämisellä tarkoitetaan olemassa olevan tieteellisen, teknisen, liiketoiminta- ja muun relevantin tiedon ja taidon hankkimista, yhdistämistä, muokkaamista ja käyttöä, kun tavoitteena on kehittää uusia tai parannettuja tuotteita, prosesseja tai palveluja. Kokeellinen kehittäminen voi kattaa myös toiminnan, jonka tarkoituksena on uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden peruskäsitteiden määrittely, suunnittelu ja dokumentointi. Kokeellinen kehittäminen voi käsittää uusien tai parannettujen tuotteiden, prosessien tai palvelujen prototyypit, esittely- ja pilottihankkeet, testauksen ja validoinnin ympäristössä, joka edustaa käytännön toimintaolosuhteita, kun ensisijaisena tavoitteena on tehdä uusia teknisiä parannuksia tuotteisiin, prosesseihin tai palveluihin, jotka eivät ole vielä suurelta osin vakiintuneet. Kokeellinen kehittäminen voi kattaa kaupallisesti hyödynnettävissä olevien prototyyppien ja pilottihankkeiden kehittämisen, kun prototyyppi on lopullinen kaupallinen tuote ja kun sen tuottaminen pelkästään esittelyä ja validointia varten olisi liian kallista. Kokeellinen kehittäminen ei kata olemassa oleviin tuotteisiin, tuotantolinjoihin, valmistusmenetelmiin, palveluihin tai muihin meneillään oleviin toimintoihin rutiininomaisesti tai säännöllisin väliajoin tehtäviä muutoksia, vaikka kyseiset muutokset merkitsisivät niihin parannuksia.

Toteutettavuustutkimuksella tarkoitetaan hankkeen potentiaalin arviointia ja analysointia, jonka tavoitteena on tukea päätöksentekoprosessia tuomalla objektiivisesti ja rationaalisesti esiin hankkeen vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhat sekä yksilöimällä resurssit, joita sen toteuttaminen edellyttää, ja mahdollisuudet sen onnistumiseen.

Prosesseihin liittyvällä innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan uuden tai merkittävästi parannetun tuotanto- tai jakelumenetelmän toteuttamista, mukaan lukien teknisten suoritustapojen, laitteiden tai ohjelmistojen huomattavat muutokset. Tähän eivät sisälly pienet muutokset tai parannukset, tuotanto- tai palvelukapasiteetin lisääminen ottamalla käyttöön valmistus- tai logistiikkajärjestelmiä, jotka ovat hyvin samanlaisia kuin jo käytössä olevat, prosessin käytön lopettaminen, jälkirahoitus tai pääoman lisäys, muutokset, jotka johtuvat pelkästään tuotannontekijöiden hintojen muutoksista, tuotannon asiakaskohtainen mukauttaminen, lokalisointi, säännölliset kausittaiset ja muut jaksottaiset muutokset eikä uusien tai merkittävästi parannettujen tuotteiden kauppa.

Organisointiin liittyvällä innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan uuden organisatorisen menetelmän toteuttamista yrityksen liiketoimintatavoissa, työpaikkaorganisaatiossa tai ulkoisissa suhteissa, lukuun ottamatta muutoksia, jotka perustuvat yrityksessä jo käytettyihin organisatorisiin menetelmiin, muutoksia liikkeenjohtostrategiassa, yritysten yhteenliittymiä ja yritysostoja, prosessin käytön lopettamista, jälkirahoitusta tai pääoman lisäystä, muutoksia, jotka johtuvat pelkästään tuotannontekijöiden hintojen muutoksista, tuotannon asiakaskohtaista mukauttamista, lokalisointia, säännöllisiä kausittaisia ja muita jaksottaisia muutoksia sekä uusien tai merkittävästi parannettujen tuotteiden kauppaa.

4 § Tuettavat hankkeet

Tukea voidaan myöntää:

biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävään tutkimus- ja kehittämistoimintaan;

biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävään innovaatiotoimintaan sekä biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävään prosesseihin ja organisointiin liittyvään innovaatiotoimintaan;

biomassojen ravinteiden kierrätystä edistäviin ensisijaisesti sellaisiin investointeihin, jotka ovat alan kehitykseen verrattuna uusia ja testaamattomia ja joissa ei ole kyse olemassa olevan teknologian optimoimisesta tai laajentamisesta.

Tukea ei kuitenkaan myönnetä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun investointiin, joka koskee tuensaajan omistamien yritysten tuottamien biomassojen ravinteiden kierrätystä.

Tukea voidaan lisäksi myöntää uusiutuvan energian tuotantoa koskeviin toimenpiteisiin, jotka liittyvät kiinteästi 1 momentissa tarkoitettuun toimintaan ja toteutetaan osana sitä.

Tukea voidaan myöntää valtion talousarviossa osoitettujen varojen rajoissa vuoden 2018 loppuun saakka. Tuettavia toimenpiteitä valittaessa noudatetaan maa- ja metsätalousministeriön vahvistamia valintaperusteita.

5 § Tuensaaja

Tukea voidaan myöntää pk-yrityksille.

Tukea prosesseihin tai ravinteiden kierrätyksen organisointiin liittyvään innovaatiotoimintaan voidaan myöntää myös suurille yrityksille. Edellytyksenä on tällöin, että suuri yritys tekee todellista yhteistyötä pk-yritysten kanssa ja pk-yritysten osuus yhteistyöhankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista on vähintään 30 prosenttia.

Tukea tutkimus- ja kehittämistoimintaan voidaan myöntää yksityis- ja julkisoikeudellisille yhteisöille.

Tukea uusiutuvan energian tuottamiseen liittyviin toimenpiteisiin voidaan myöntää vain pk- yrityksille.

6 § Tuen myöntämisen yleiset edellytykset ja rajoitukset

Tukea voidaan myöntää vain toimintaan tai investointiin, joka on aloitettu tukihakemuksen vireille tulon jälkeen.

Tuen kasautumisesta säädetään yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 8 artiklassa. Tuen kasautumisesta uusiutuvan energian tuottamiseen liittyvissä toimenpiteissä säädetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EU) N:o 1407/2013 5 artiklassa.

Tukea ei myönnetä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 18 kohdassa tarkoitetulle vaikeuksissa olevalle yritykselle. Tukea ei myönnetä myöskään, jos tuensaajalle on annettu yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu sellaiseen Euroopan komission päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi.

Jos tuettavaan hankkeeseen liittyy rakentamisinvestointeja, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen saaja pitää kohteen asianmukaisesti vakuutettuna, kunnes tuki on maksettu kokonaan.

7 § Toiminnan tai investoinnin aloittaminen

Toiminta tai investointi katsotaan aloitetuksi:

kun hankkeen toteuttaja allekirjoittaa hankkeen toteuttamiseen liittyvän sopimuksen, jota ei voida peruuttaa, tekee hankkeen toteuttamista koskevan hankinta- tai muun sopimuksen, sopimusta solmimatta maksaa hankkeeseen liittyvän kustannuksen tai solmii palvelusopimuksen; taikka

kun investointiin liittyvät rakennustyöt alkavat taikka tehdään ensimmäinen velvoittava sitoumus tilata laitteita tai muu sitoumus, joka tekee investoinnista peruuttamattoman, riippuen siitä, kumpi tapahtuu aikaisemmin.

Maan ostoa sekä lupien hankkimista ja toteutettavuustutkimusten tekemistä ja muita valmistelutöitä ei katsota toiminnan tai investoinnin aloittamiseksi.

8 § Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukikelpoiset kustannukset

Tukea voidaan myöntää seuraaviin tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin:

henkilöstökustannukset siltä osin kuin henkilöstö toimii hankkeen parissa;

välineiden ja laitteiden kustannukset siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa;

rakennusten ja maa-alueiden kustannukset siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa;

ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostetun tai käyttöluvalla hankitun sopimukseen perustuvan tutkimuksen, tietämyksen ja patenttien kustannukset sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun edellä mainittuja on käytetty yksinomaan hanketta varten;

muut yleiskustannukset ja toimintakustannukset, mukaan lukien suoraan hankkeesta aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset.

Toteutettavuustutkimuksen tukikelpoisia kustannuksia ovat tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset, kuten ostopalveluista ja palkoista aiheutuvat kustannukset sekä muut välttämättömät ja tarpeelliset kustannukset.

Jos 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja välineitä ja laitteita ei käytetä hankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöikää, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa laskettuna yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen rakennusten osalta tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa laskettuna yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan ja maa-alueiden osalta liiketaloudellisin ehdoin toteutetun luovutuksen kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset.

9 § Innovaatiotoiminnan tukikelpoiset kustannukset

Tukea voidaan myöntää seuraaviin innovaatiotoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin:

aineettomien omaisuuserien hankkimiseen, voimaansaattamiseen ja puolustamiseen liittyvät kustannukset;

tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation tai suuren yrityksen korkeasti koulutettuun henkilöstöön liittyvät kustannukset, kun henkilöstö palkataan tilapäisesti uuteen tutkimus-, kehitys- ja innovointitehtävään tuensaajan palvelukseen eikä se korvaa muuta henkilöstöä;

innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin liittyvät kustannukset.

10 § Prosesseihin tai organisointiin liittyvän innovaatiotoiminnan tukikelpoiset kustannukset

Tukea voidaan myöntää seuraaviin prosesseihin ja organisointiin liittyvästä innovaatiotoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin:

henkilöstökustannukset;

välineistä, laitteista, rakennuksista ja maa-alueista aiheutuvat kustannukset siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa;

kustannukset, joita aiheutuu ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostetusta tai lisensoidusta sopimustutkimuksesta, tietämyksestä ja patenteista;

muut yleiskustannukset ja toimintakustannukset, mukaan lukien suoraan hankkeesta aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden hankintakustannukset.

11 § Investoinnin tukikelpoiset kustannukset

Investoinnin tukikelpoiset kustannukset ovat ne tarpeelliset ja kohtuulliset lisäkustannukset, joita aiheutuu sellaisen investoinnin toteuttamisesta, joka johtaa parempiin tai tehokkaampiin kierrätystoimiin verrattuna kapasiteetiltaan vastaavaan perinteiseen kierrätysprosessiin, joka luotaisiin ilman tukea.

12 § Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset

Tukea ei myönnetä:

sellaisten hankintojen kustannuksiin, jotka on tehty hakijalta, hänen perheenjäseneltään, hakijan tai hänen perheenjäsentensä määräysvallassa olevalta yritykseltä tai hakijan yrityksen johtavassa asemassa olevalta henkilöltä taikka muutoin tuen kohteena olevan yrityksen lähipiiriin kuuluvalta osapuolelta;

arvonlisäveroon, ellei se jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi ja hakija esitä selvitystä siitä, että arvonlisäveroa ei ole mahdollista saada vähennyksenä tai palautuksena takaisin;

korkoihin, provisioihin ja varainsiirtoveroon sekä muihin investoinnin tai muun toimenpiteen rahoituksesta aiheutuviin kustannuksiin;

kustannuksiin, jotka eivät jää hakijan lopulliseksi menoksi palautuksen, hyvityksen tai muun vastaavan syyn johdosta;

kustannuksiin, jotka aiheutuvat hakijan muusta kuin hankkeen toteuttamiseen liittyvästä säännöllisestä tavanomaisesta toiminnasta tai siihen liittyvästä suhdetoiminnasta;

palkkoihin ja palkkioihin siltä osin, kuin ne ylittävät vastaavasta tehtävästä yleisesti maksettavan palkan tai palkkion määrän, eikä muihin palkkaukseen kuuluviin kustannuksiin kuin lakisääteisiin tai työnantajaa velvoittavasta työehtosopimuksesta johtuviin kustannuksiin;

matkakustannuksiin niiltä osin kuin ne ylittävät määrän, joka korvattaisiin matkan suorittamisen aikana voimassa olevan valtion matkustussäännön mukaan.

13 § Tutkimus- ja kehittämistoimintaan myönnettävän tuen määrä

Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa tuen osuus on muu julkinen tuki mukaan lukien enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista tuettaessa teollista tutkimusta, enintään 25 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista tuettaessa kokeellista kehittämistä ja enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista tuettaessa toteutettavuustutkimusta.

Teollisen tutkimuksen ja kokeellisen kehittämisen tukea voidaan korottaa siten, että tuki on muu julkinen tuki mukaan lukien enintään 80 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista:

10 prosenttiyksikköä keskisuurille yrityksille ja 20 prosenttiyksikköä pienille yrityksille;

15 prosenttiyksikköä, jos joku seuraavista edellytyksistä täyttyy:

hankkeeseen liittyy todellista yhteistyötä sellaisten yritysten välillä, joista vähintään yksi on pk-yritys, tai se toteutetaan Suomessa ja toisessa jäsenvaltiossa tai Suomessa ja Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, eikä mikään yksittäinen yritys vastaa enemmästä kuin 70 prosentista tukikelpoisia kustannuksia tai jos hankkeeseen liittyy todellista yhteistyötä yrityksen ja yhden tai useamman tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation välillä siten, että jälkimmäiset kantavat vähintään 10 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ja niillä on oikeus julkaista omat tutkimustuloksensa;

hankkeen tuloksia levitetään laajasti konferensseissa, julkaisuissa, avoimissa tietoarkistoissa tai vapaan tai avoimen lähdekoodin ohjelmiston kautta.

Toteutettavuustutkimuksessa tukea voidaan korottaa 10 prosenttiyksikköä keskisuurten yritysten ja 20 prosenttiyksikköä pienten yritysten osalta.

14 § Innovaatiotoimintaan myönnettävän tuen määrä

Innovaatiotoimintaan myönnettävän tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista on muu julkinen tuki mukaan lukien enintään 50 prosenttia.

15 § Prosesseihin tai organisointiin liittyvään innovaatiotoimintaan myönnettävän tuen määrä

Prosesseihin tai organisointiin liittyvään innovaatiotoimintaan pk-yrityksille myönnettävän tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista on muu julkinen tuki mukaan lukien enintään 50 prosenttia ja suurille yrityksille enintään 15 prosenttia.

16 § Investointiin myönnettävän tuen määrä

Investointeihin pk-yrityksille myönnettävän tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista on muu julkinen tuki mukaan lukien enintään 35 prosenttia. Tukea voidaan korottaa 20 prosenttiyksikköä myönnettäessä tukea pienelle yritykselle ja 10 prosenttiyksikköä myönnettäessä tukea keskisuurelle yritykselle.

17 § Tuki uusiutuvan energian tuottamista koskeviin toimenpiteisiin

Tuki 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin voidaan myöntää vain vähämerkityksisenä tukena.

Tukikelpoisia kustannuksia ovat 8—10 §:ssä tarkoitetut tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä innovaatiotoiminnan kustannukset. Investoinnin tukikelpoisia kustannuksia ovat aineellisesta investoinnista aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset.

Myönnettävän tuen määrään sovelletaan 13—16 §:ää.

18 § Tuen hakeminen

Tuen hakemiselle voidaan asettaa hakuaika.

Tukea haetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta.

Hakemus on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen innovaatiotoiminnan tai investoinnin aloittamista.

19 § Tukihakemus

Tukihakemus tehdään maa- ja metsätalousministeriön vahvistamalla lomakkeella.

Tukihakemuksessa on ilmoitettava vähintään seuraavat tiedot:

yrityksen nimi, yritys- tai yhteisötunnus, hakijan nimi ja yhteystiedot;

hankkeen toteutukseen osallistuvat tiedossa olevat tahot, toteutus- ja rahoitusvastuut sekä mahdolliset sopimusjärjestelyt;

yrityksen kokoluokka;

liiketoiminta- tai hankesuunnitelma;

kuvaus hankkeesta;

hankkeen sijaintipaikka;

selvitys siitä, miten hanke edistää 2 §:ssä tarkoitettuja tavoitteita;

hankkeen arvioitu toteutusaika;

hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma;

10)

hankkeen ensisijainen 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu tukiperuste;

11)

haettavan tuen määrä;

12)

selvitys hankkeeseen haetuista tai myönnetyistä muista julkisista tuista mukaan lukien Euroopan unionin myöntämät tuet;

13)

vähämerkityksistä tukea haettaessa selvitys kuluvan ja kahden sitä edeltävän verovuoden aikana hakijalle myönnetystä vähämerkityksisestä tuesta.

20 § Viranomaisluvat

Jos hankkeen toteuttaminen edellyttää viranomaislupaa, tuen myöntämisen edellytyksenä on lainvoimaisen luvan esittäminen.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, tuki voidaan perustelluista syistä myöntää lainvoimaa vailla olevan luvan perusteella edellyttäen, että tukipäätökseen otetaan ehto, jonka mukaan lainvoimainen lupa on esitettävä ensimmäisen maksuhakemuksen yhteydessä tai viimeistään ennen tuen viimeisen erän maksamista.

Edellä 2 momentissa säädettyä poikkeusta ei sovelleta ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaiseen ympäristölupaan. Sitä ei sovelleta myöskään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaiseen lupaan, ellei tuen hakija ole saanut mainitun lain 144 §:n mukaista aloittamisoikeutta.

Koeluonteisesta toiminnasta, joka ei edellytä ympäristölupaa, säädetään ympäristönsuojelulain 31 §:ssä.

21 § Tuen myöntäminen ja tukipäätös

Tuen myöntämisestä päättää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Ennen tukihakemuksen ratkaisemista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi pyytää asiantuntijalausuntoja hankkeesta, jos se on tarpeen tuen myöntämisen edellytysten arvioimisessa. Tukiehdot täyttävät hakemukset arvioidaan ja ratkaistaan 4 §:n 4 momentissa tarkoitettujen valintaperusteiden mukaisesti.

Tuettavalle hankkeelle määrätään tukipäätöksessä toteutusaika, jonka kesto on enintään kolme vuotta. Toteutusaika on määrättävä siten, että tuettava hanke voidaan toteuttaa ja tuki maksaa määräajassa.

Tukipäätöksessä voidaan asettaa tarkempia ehtoja ja rajoituksia tuen käytölle ja maksamiselle.

22 § Tuen maksaminen

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päättää tuen maksamisesta, maksatuksen keskeyttämisestä ja takaisinperinnästä siten kuin valtionavustuslaissa säädetään.

Tuen maksamista koskevaan hakemukseen tulee liittää maksamista koskevat tarpeelliset tiedot ja erittely hankkeessa todennettavasti aiheutuneista menoista sekä selvitys hankkeen etenemisestä.

Tuki maksetaan jälkikäteen hankkeen edistymisen ja toteutuneiden maksettujen kustannusten perusteella tukipäätöksessä määrätyissä erissä. Ensimmäisen erän maksuhakemuksessa tulee esittää selvitys hankkeen kokonaisrahoituksesta.

Tuen viimeistä erää ei makseta ennen kuin hanke on saatu päätökseen. Hakemus viimeisen erän maksamiseksi (lopputilitys) tulee toimittaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hanke on saatettu päätökseen. Lopputilitykseen tulee liittää tilintarkastuslain (1141/2015) 2 §:ssä tarkoitetun tilintarkastajan lausunto. Hyväksyttyään lopputilityksen tuen myöntänyt viranomainen maksaa viimeisen maksuerän ja vahvistaa samalla tuen lopullisen määrän.

23 § Tukea koskevat selvitykset ja seurantatiedot

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on seurattava tuettavan hankkeen toteutumista ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, jos hanke ei etene tukipäätöksen ehtojen mukaisesti. Tuen valvonnasta säädetään myös yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 12 artiklassa.

Tuen saajan on esitettävä selvitys siitä, miten hanke on toteutettu.

24 § Omaisuuden käyttö- ja luovutusrajoitus

Investointituen kohteena ollutta omaisuutta tulee käyttää tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen kahden vuoden ajan tuen viimeisen erän maksamisesta eikä omaisuutta saa mainittuna aikana luovuttaa toiselle eikä siirtää toisen omistukseen tai hallintaan.

Erityisestä syystä tuen myöntäjä voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen 1 momentissa tarkoitetusta käyttö- ja luovutusrajoituksesta.

25 § Tuensaajan kirjanpitovelvollisuus

Tuensaajan tulee pitää hankkeesta kirjanpitolain (1336/1997) mukaista kirjanpitoa erillisellä kustannuspaikalla tai muulla tavalla siten, että tuen käytön valvonta on vaikeudetta mahdollista. Tuen saajan on säilytettävä kaikki tuettavan hankkeen toteuttamiseen liittyvät tositteet kirjanpitolain mukaisesti.

26 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 25 päivänä toukokuuta 2016 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2020.