Tätä asetusta sovelletaan myönnettäessä investointitukea rakentamisinvestointeihin maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) sekä kolttalain (253/1995) mukaisesti.

Tällä asetuksella säädetään hyväksyttävistä yksikkökustannuksista ja niiden perusteena käytettävistä laskelmista.

Rakentamisinvestoinnin hyväksyttävinä kustannuksina käytettävät hyväksyttävät yksikkökustannukset määritetään tämän asetuksen liitteessä.

Silloin kun yksikkökustannus on annettu, hyväksyttävinä enimmäiskustannuksina käytetään hyväksyttävien yksikkökustannusten ja tässä asetuksessa tarkoitettujen korotusten summaa.

Eläintilan, siihen liittyvän yhteistoimintatilan ja rehunkäsittelytilan enimmäiskustannus määräytyy liitteen kohdan 1.2. tilakohtaisen enimmäisyksikkökustannuksen ja liitteen kohdan 1.1. mitoituksen mukaisesti lisättynä tässä asetuksessa tarkoitetuilla korotuksilla. Eläintilojen laitteiden yksikkökustannuksista säädetään liitteen kohdassa 1.3.

Muiden tilojen ja rakennelmien enimmäiskustannukset määräytyvät liitteen kohdan 1.2. yksikkökustannusten ja liitteen kohdan 1.3. yksikkökustannusten perusteella lisättynä tässä asetuksessa tarkoitetuilla korotuksilla.

Tuotantotilojen yksikköhinnat sisältävät karsinat, häkit, juottojärjestelmät, lannan-poistojärjestelmät ja vastaavat kiinteästi asennettavat kalusteet ja järjestelmät sekä toiminnassa tarvittavat talotekniset järjestelmät. Tuotantotilojen yksikköhintoihin eivät sisälly siirreltävät ja irtaimena käytettävät kalusteet ja järjestelmät.

Yksikkökustannukset sisältävät sellaiset suunnittelusta aiheutuneet kustannukset, jotka johtuvat maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tai sen nojalla säädetyistä tai määrätyistä rakentamisen suunnittelua koskevista vaatimuksista, kuten rakentamisinvestoinnin arkkitehtuurisuunnittelun, rakennesuunnittelun, erikoissuunnittelun sekä pääsuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan työstä aiheutuvista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista, sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamista koskevissa asetuksissa säädetyistä vaatimuksista.

Rakentamisinvestointia koskevan kustannusarvion tai -laskelman on oltava rakennussuunnittelijan tai muun rakentamistalouteen riittävästi perehtyneen rakennusalan asiantuntijan laatima.

Kustannusarvio tai -laskelma on laadittava maatalouden rakennetuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (240/2015) 23 §:ssä tarkoitetun rakennussuunnitelman pääpiirustuksissa, erikoissuunnitelmissa ja rakennusselostuksessa esitettyjen tietojen sekä 24 §:ssä tarkoitetun salaojitussuunnitelman mukaan. Kustannusarvio tai -laskelma on laadittava rakennusosakohtaisesti rakentamisessa yleisesti käytettävän nimikkeistön mukaisesti.

Suunnitelmien, rakennusselostuksen ja kustannusarvion tai -laskelman tulee sisältää kaikki rakennukselle tai rakenteelle suunnitellun toiminnan kannalta välttämättömät toimintainvestoinnit ja tekniset järjestelmät. Pääpiirustuksissa ja kustannusarviossa tai -laskelmassa tulee esittää yksikkökustannusten määrittämisessä käytettävät laskentayksiköt. Tuotannon volyymi on ilmoitettava tilakohtaisina nettoaloina, eläinlukuina tai muina vastaavina tuotannon laajuutta ilmaisevina yksikköinä liitteen mukaisesti.

Asiakirjoissa on esitettävä liiketoimintasuunnitelman mukainen rakentamisinvestointikokonaisuus myös siinä tapauksessa, että tukea haetaan vain osaan investoinnista. Tilat tai niiden osat, joihin tukea haetaan ja tuen ulkopuolelle jäävä osuus on eriteltävä hakulomakkeessa ja kustannusarviossa tai -laskelmassa ja merkittävä suunnitteluasiakirjoihin.

Kustannusarviossa tai -laskelmassa tulee eritellä 4 §:n 1 momentin mukaisten tuotantotoiminnalle välttämättömien kiinteiden ja muiden koneiden ja laitteiden kustannukset. Rakennusosan kustannukset saadaan laskemalla yhteen siinä olevien rakenteen osien tarvike- ja työkustannukset.

Kustannusarviossa tai -laskelmassa on eriteltävä 4 §:n 2 momentissa tarkoitetut suunnittelukustannukset ja niiden veloitusperuste suunnittelu- ja suunnittelijaluokittain maankäyttö- ja rakennuslain nojalla annettujen säädösten mukaan.

Kustannukset on esitettävä tuen hakuajan kustannustason mukaan.

Kustannukset ilmoitetaan arvonlisäverottomina. Asuintilojen kustannuksissa ilmoitetaan arvonlisäveron osuus.

Jos tilalla on voimassa sitoumus luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta, voidaan eläinkohtaista yksikkökustannusta korottaa tämän asetuksen liitteen kohdan 1.2. eläintilojen ja toimintojen yksikkökustannuksista ilmenevällä tavalla.

Korjausrakentamisessa korjaustaso määritetään vertaamalla korjauksen kustannuksia vastaavan uudisrakentamisen rakennusosittain laskettaviin kustannuksiin.

Korjausrakentamisen hyväksyttävä yksikkökustannus voi olla enintään 75 prosenttia vastaavan uudisrakentamisen yksikkökustannuksesta.

Korjausrakentamisen hyväksyttävien yksikkökustannusten enimmäismäärä voidaan korottaa enintään 100 prosenttiin, jos rakennukseen liittyvien erityisten rakennustapojen tai muiden kulttuurihistoriallisten tai rakennustaiteellisten arvojen vuoksi korjauksessa käytetään niiden vaatimia materiaaleja tai työtapoja.

Liitteen hyväksyttävien yksikkökustannusten enimmäismääriä voidaan korottaa kymmenellä prosentilla Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueella ja viidellä prosentilla muissa Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueen kunnissa sekä Kuusamossa, Taivalkoskella, Pudasjärvellä ja Suomussalmella.

Lisäksi yksikkökustannusten enimmäismäärää voidaan korottaa kymmenellä prosentilla niissä saarissa, joihin liikennöinti tapahtuu ainoastaan vesiteitse.

Rakennusinvestoinnin hyväksyttävään kustannukseen voidaan lisätä enintään liiketoimintasuunnitelman yksikkökustannuksen suuruinen kustannus, jos liiketoimintasuunnitelma on esitettävä maatalouden rakennetuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 17 §:n mukaan.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2015.

Tätä asetusta sovelletaan tuen myöntämistä koskevaan hakemukseen, joka on tullut vireille 1 päivänä kesäkuuta 2015 tai sen jälkeen.

Tällä asetuksella kumotaan rakentamisinvestointien hyväksyttävistä yksikkökustannuksista annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (1038/2013).