2015

550/2015 Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla:

1 luku Valtion liikuntaneuvosto
1 § Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen asettaminen, kokoonpano ja toimikausi

Valtioneuvosto asettaa kuultuaan liikunnan eri aloja edustavia järjestöjä ja yhteisöjä sekä liikunnan toimialan merkittäviä yhteistyötahoja valtion liikuntaneuvoston eduskunnan toimikautta vastaavaksi ajaksi. Uuden liikuntaneuvoston toimikausi alkaa ja vanhan päättyy kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun eduskuntavaalien tulos on vahvistettu.

Liikuntaneuvostossa on puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja enintään 10 muuta jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Liikuntaneuvostossa tulee olla edustettuina erilaiset yhteiskunnalliset näkemykset, liikunnan eri toimialueet ja yhteistyötahot, liikunnan kansalaisjärjestöt ja kunnat sekä alueelliset ja kielelliset näkökohdat. Liikuntaneuvoston jäsenten tulee olla perehtyneitä liikuntapolitiikkaan taikka liikunnan tai huippu-urheilun eri aloihin.

Liikuntaneuvoston jaostot asettaa opetus- ja kulttuuriministeriö kuultuaan liikuntaneuvostoa. Jaostoissa on puheenjohtaja ja enintään kahdeksan muuta jäsentä. Jaostojen puheenjohtajien tulee olla liikuntaneuvoston jäseniä.
2 § Valtion liikuntaneuvoston tehtävät

Sen lisäksi, mitä liikuntalain (390/2015) 6 §:n 2 momentissa säädetään, liikuntaneuvoston tehtävänä on:

 1)

valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin tuloksena tuottaa toimikaudellaan esitys liikunnan ja huippu-urheilun kehittämisestä ja kehittämistarpeesta osana valtionhallinnon toimintaa;

 2)

tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja strategisesti merkittävistä liikuntapolitiikkaa koskevista asioista;

3)

antaa lausunto valtion talousarvioon otettavista liikuntamäärärahoista;

 4)

antaa lausunto opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmasta liikunnan toimialan osalta;

 5)

antaa lausunto:

 a)

liikuntaa edistävien järjestöjen valtionapukelpoisuudesta;

 b)

liikuntaa edistävien järjestöjen toiminta-avustuksista;

 c)

liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmasta ja perustamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista; sekä

 d)

liikuntatieteelliseen tutkimukseen ja tiedonvälitykseen sekä liikuntatieteelliseen toimintaan myönnettävistä avustuksista;

 6)

tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja liikkumis- ja toimimisesteisten liikuntaa sekä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja monikulttuurisuutta koskevista asioista;

 7)

edistää liikuntaa ja huippu-urheilua koskevaa tutkimusta ja tutkimustulosten hyödyntämistä;

 8)

osallistua ministeriön osoittamiin kansainväliseen yhteistyöhön liittyviin tehtäviin; sekä

 9)

suorittaa muut valtion liikuntaneuvoston toimialaan liittyvät tehtävät.
3 § Muut valtion liikuntaneuvostoa koskevat säännökset

Valtion liikuntaneuvostolla on pääsihteeri, jonka ministeriö ottaa ja jonka toimikausi on enintään neljä vuotta. Lisäksi liikuntaneuvostolla voi olla muuta henkilökuntaa. Liikuntaneuvoston toimistotehtävät hoidetaan opetus- ja kulttuuriministeriössä.

Ministeriön edustajilla on liikuntaneuvoston ja sen jaostojen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Liikuntaneuvosto ja sen jaosto on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on paikalla. Liikuntaneuvoston päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut.

Liikuntaneuvoston ja sen jaostojen puheenjohtajalle ja muille jäsenille, sihteereille ja asiantuntijoille maksettavista kokouspalkkioista päättää ministeriö.
2 luku Liikunnan aluehallinto
4 § Liikunnan aluehallinnon tehtävät

Aluehallintovirastolla on, sen mukaan kuin strategia-asiakirjoissa ja tulossopimuksissa sovitaan, seuraavia liikunnan aluehallinnon tehtäviä:

 1)

kuntien ja liikunnan sidosryhmien informointi ja koulutuksen järjestäminen liikuntapoliittisista tavoitteista, toimenpiteistä ja resursseista;

 2)

eri väestöryhmien terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan edistäminen ja tukeminen;

 3)

liikuntapaikkarakentamisen ohjaus ja tukeminen sekä 11 §:ssä tarkoitetuista valtionavustuksista päättäminen;

 4)

lausunnon antaminen opetus- ja kulttuuriministeriön toimivaltaan kuuluvista liikuntapaikkarakentamisen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaesityksistä ja perustamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista;

 5)

eri hallinnonalojen välisen yhteistyön kehittäminen liikunnan edistämisessä;

 6)

kansainvälinen yhteistyö; sekä

 7)

muut ministeriön osoittamat tehtävät.
5 § Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, toimikausi ja kokoonpano

Maakunnan liitto asettaa alueellisen liikuntaneuvoston kuultuaan liikunnan eri aloja edustavia yhteisöjä sekä liikunnan toimialan merkittäviä yhteistahoja. Jos aluehallintoviraston toimialueella on useita maakunnan liittoja, asettavat liitot yhdessä yhden liikuntaneuvoston aluehallintoviraston toimialueelle.

Alueellisen liikuntaneuvoston toimikausi on neljä vuotta. Alueellinen liikuntaneuvosto tulee asettaa toimikautta edeltävän vuoden loppuun mennessä.

Alueellisessa liikuntaneuvostossa on puheenjohtaja ja vähintään kuusi ja enintään 12 muuta jäsentä. Liikuntaneuvostossa tulee olla edustettuina liikunnan eri toimialueet, liikunnan kansalaisjärjestöt ja kunnat sekä alueelliset ja kielelliset näkökohdat. Liikuntaneuvoston jäsenten tulee olla perehtyneitä liikuntapolitiikkaan tai liikunnan eri aloihin.

Mitä 3 §:ssä säädetään valtion liikuntaneuvoston päätösvaltaisuudesta ja palkkioista, sovelletaan myös alueelliseen liikuntaneuvostoon.
6 § Alueellisen liikuntaneuvoston tehtävät

Alueellisen liikuntaneuvoston tehtävänä on:

 1)

antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita alueellisen liikunnan ja liikuntapolitiikan kannalta laajakantoisista ja alueellisista merkittävistä asioita;

 2)

edistää eri toimialojen yhteistyötä liikuntapolitiikan tavoitteiden suuntaisesti;

3)

antaa lausunto aluehallintovirastolle liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaesityksistä ja perustamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista; sekä

 4)

suorittaa muut opetus- ja kulttuuriministeriön alueelliselle liikuntaneuvostolle osoittamat tehtävät.

Alueellisen liikuntaneuvoston toimintamenot maksetaan opetus- ja kulttuuriministeriön aluehallintovirastolle osoittamasta määrärahasta.
3 luku Liikuntaa edistävät järjestöt
7 § Valtionapukelpoisuuden hakeminen

Liikuntaa edistävän järjestön on haettava liikuntalain 10 §:ssä tarkoitettua valtionapukelpoiseksi hyväksymistä opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamalla lomakkeella. Hakemuksessa on esitettävä selvitys:

 1)

järjestöstä ja sen toiminnan tarkoituksesta;

 2)

siitä, miten järjestö sääntöjensä mukaisesti järjestää tai edistää liikuntaa ottaen huomioon liikuntalain mukaiset tavoitteet;

 3)

järjestön yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta;

 4)

siitä, miten järjestö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa;

 5)

järjestön toiminnasta ja sen laajuudesta sinä vuonna, jolloin hakemus tehdään; sekä

 6)

5 kohdassa tarkoitettua vuotta edeltävän vuoden toiminnasta ja taloudesta.

Hakemukseen tulee liittää järjestön yhdistysrekisteriote ja hyväksytyt säännöt.

Lisäksi lajiliiton hakemuksessa tulee tehdä selvitys:

 1)

järjestön edistämän liikuntalajin kansainvälisestä organisaatiosta tai kilpailujärjestelmästä taikka kansallisesta merkittävyydestä; sekä

 2)

siitä, miten järjestö on toiminnassaan noudattanut tai miten järjestön tarkoituksena on noudattaa liikunnan ja urheilun eettisiä periaatteita ja Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia.
8 § Valtionapukelpoiseksi hyväksyminen

Sen lisäksi, mitä liikuntalain 10 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään, liikuntaa edistävän järjestön valtionapukelpoiseksi hyväksymisen edellytyksenä on, että järjestöllä on vähintään 30 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä vähintään tuhat jäsentä tai harrastajaa.

Edellä 1 momentissa säädetystä edellytyksestä voidaan poiketa, jos järjestön toiminta palvelee liikuntapoliittisesti ja toiminnallisesti merkittävää erityisryhmää tai sen kansainvälinen kilpailujärjestelmä on merkittävän laaja ja jos se ei saa liikuntaa edistävään toimintaansa valtionavustuslain (688/2001) 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua yleisavustusta toisen ministeriön hallinnonalalta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää luetteloa avustettavista järjestöistä.
9 § Valtionavustuksen hakeminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää valtionapukelpoiseksi hyväksytylle järjestölle hakemuksesta vuosittain toiminta-avustusta. Hakemuksessa, joka tehdään ministeriön vahvistamalla lomakkeella, tulee esittää:

 1)

järjestön suunnitelma toiminnan tuloksista ottaen huomioon liikuntalain mukaiset tavoitteet;

 2)

erittely talousarvion mukaisista varsinaisen toiminnan menoista ja tuloista;

 3)

luettelo järjestön palveluksessa olevasta henkilöstöstä ja sen palkkausperusteista;

4)

selvitys järjestön saamista muista julkisista avustuksista ja varsinaiseen toimintaan käytettävissä olevista varoista;

 5)

selvitys siitä, miten järjestö on toteuttanut liikunnan ja urheilun eettisiä periaatteita sekä noudattanut Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia; sekä

 6)

selvitys siitä, miten järjestö on edistänyt yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.
10 § Valtionavustuksen myöntäminen

Toiminta-avustus myönnetään tulosperusteisesti järjestön toimintasuunnitelman ja talousarvion perusteella. Tulosperusteita arvioidaan suunnitellun ja toteutuneen toiminnan perusteella.

Toiminnan laatua arvioidaan suhteessa kunkin järjestön asettamiin tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen sekä 1 momentissa tarkoitettuihin tulosperusteisiin. Toiminnan laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon järjestön säännöllisen toiminnan piirissä olevien henkilöiden määrä sekä toiminnan vaikuttavuus ja alueellinen kattavuus. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon järjestön aktiivisuus yhteiskunnallisissa asioissa.

Avustuksen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon järjestön taloudellinen tila. Taloudellisuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota järjestön oman toiminnan tuottoihin, hallinnon kustannusten osuuteen kokonaiskustannuksista sekä toiminnan tuottavuuteen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa avustuskelpoisille liikuntaa edistäville järjestöille vuosittain määrärahojen haettavaksi julistamisen yhteydessä ohjeet valtionavustukseen hyväksyttävistä menoista.
4 luku Erinäiset säännökset
11 § Toimivalta liikuntapaikkojen perustamishankkeissa

Aluehallintovirasto on valtionapuviranomainen sellaisissa liikuntalain 13 §:ssä tarkoitettuja liikuntapaikkoja koskevissa perustamishankkeissa, joiden arvioidut kokonaiskustannukset ovat enintään 700 000 euroa.
12 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2015.
13 § Valtionapukelpoisuuden jatkuminen

Liikuntaa edistävä järjestö, joka ennen tämän asetuksen voimaantuloa on liikuntalain (1054/1998) nojalla hyväksytty valtionapukelpoiseksi järjestöksi, on tämän asetuksen voimaan tullessa edelleen oikeutettu valtionavustukseen, jollei opetus- ja kulttuuriministeriö liikuntalain 19 §:n 1 momentissa tarkoitetun arvioinnin perusteella toisin päätä. Arviointi tulee tehdä kuuden kuukauden kuluessa liikuntalain voimaantulosta.

Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2015

Sisäministeri Päivi Räsänen Ylijohtaja Esko Ranto