1 luku Yleiset säännökset

1 § Soveltamisala

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 6 §:n 2 kohdassa tarkoitettuna pohjoisena tukena maksetaan kasvintuotannon tukea, kotieläintalouden tuotantosidonnaista tukea, sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea, jäljempänä tuotannosta irrotettu tuki, kasvihuonetuotannon tukea ja varastointitukea vuodelta 2015 siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

2 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

tukiyksikkökertoimella sitä osuutta tukihakemuksen kohteena olevasta tukeen oikeuttavasta tukiyksikkömäärästä, jolle tuki maksetaan;

tukeen oikeuttavalla tukiyksikkömäärällä haettua ja valvontaseuraamusten jälkeen hyväksyttyä pinta-alaa tai eläinyksikkö- taikka eläinmäärää;

maksun perusteena olevalla tukiyksikkömäärällä pinta-alaa tai eläinyksikkö- taikka eläinmäärää, joka saadaan kertomalla tukeen oikeuttava tukiyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella;

tukiasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1307/2013;

kasvimaalla viljelyalaa, jolla viljellään puutarhakasveja tai perunaa omaan käyttöön;

seosviljalla pelkistä korsiviljoista muodostuvaa kasvustoa;

seoskasvustolla viljan ja tukiasetuksen 52 artiklassa tarkoitettujen valkuaiskasvien seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja viljan siemenseosta siten, että valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta kylvösiemenmäärästä kiloina vähintään 50 prosenttia on viljakasvien siementä;

vihantaviljalla puhdasta viljakasvustoa, joka korjataan ennen jyväsadon valmistumista;

rehuviljalla rehuohraa, kauraa, ruisvehnää, seosviljaa, seoskasvustoa ja vihanta-viljaa;

10)

valkuaiskasvustolla valkuaiskasveja sekä viljan ja tukiasetuksen 52 artiklassa tarkoitettujen valkuaiskasvien seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja viljan siemenseosta siten, että valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta kylvösiemenmäärästä kiloina yli 50 prosenttia on valkuaiskasvin siementä;

11)

peltokasveilla viljoja, syysrapsia, syysrypsiä, kevätrapsia, kevätrypsiä, auringonkukkaa, ruistankiota (Camelina sativa), valkuaiskasveja, valkuaiskasvustoja, öljypellavaa, kuitupellavaa ja tukiasetuksen 32 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua hamppua ja hamppulajikkeita;

12)

tuotantojaksolla sitä 12 kuukauden jaksoa, joka alkaa tukivuoden tammikuun 1 päivänä;

13)

tuen hakijan perheenjäsenellä tuen hakijan puolisoa tai hakijan 31 päivänä joulukuuta 2014 alle 18-vuotiasta lasta;

14)

nautarekisterillä nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 3 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan ja eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain (238/2010) 2 luvun mukaista rekisteriä;

15)

sikarekisterillä eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain nojalla annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa tarkoitettua sikaeläinten tunnistamiseen tarkoitettua rekisteriä;

16)

eläinryhmällä emolehmiä, vähintään kahdeksan kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, yli kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä sonneja ja härkiä, yli kahden vuoden ikäisiä sonneja ja härkiä, teurastettuja hiehoja, teurastettuja sonneja ja härkiä, vähintään vuoden ikäisiä uuhia, vähintään vuoden ikäisiä kuttuja, siitostammoja mukaan lukien ponitammat, vähintään vuoden ikäisiä suomenhevosia tai muita vähintään vuoden ja enintään kolmen vuoden ikäisiä hevosia ja poneja;

17)

emolehmällä liharotuista tai tällaisen rodun kanssa tehdystä risteytyksestä syntynyttä vähintään 50 prosenttisesti liharotuista ja vähintään kerran poikinutta nautaa, jota käytetään yksinomaan vasikoiden tuottamiseen ja jonka vasikoita kasvatetaan lihatuotantoon tai emolehmätuotannon lisäämiseen ja jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty emolehmä;

18)

emolehmähieholla vähintään kahdeksan kuukauden ja enintään neljän vuoden ikäistä poikimatonta 16 kohdassa tarkoitetut rotu- ja käyttötapavaatimukset täyttävää eläintä;

19)

maidon suoramyynnillä maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007, jäljempänä markkinajärjestelyasetus, 65 artiklan g kohdassa tarkoitettua suoramyyntiä.

3 § Tuen yleiset määräytymisperusteet

Tuet maksetaan alueittain eriytettyinä noudattaen maatalouden tukien tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (5/2015), jäljempänä tukialueasetus, säädettyä tukialuejakoa.

Pohjoista tukea voidaan myöntää enintään tukiyksikkökertoimella kerrotulle osuudelle tukeen oikeuttavien tukiyksiköiden määrästä. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, tukiyksikkökerroin on 1,00.

Pohjoista tukea voidaan maksaa enintään liitteessä 1 säädettyjen enimmäismäärien mukaisesti. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava maksun perusteena oleva tukiyksikkömäärä, keskimääräinen tuki tuettavaa yksikköä kohti tai tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukiyksikkökerrointa ja yksikkötuen tasoa voidaan muuttaa.

2 luku Kasvintuotannon tuet

4 § Kasvintuotannon tukien määräytyminen

Tuki maksetaan kunkin kasvulohkon osalta vain kerran, vaikka samalla lohkolla viljellään saman kasvukauden aikana useita tukikelpoisia kasveja peräkkäin. Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on viisi aaria.

Kasvintuotannon tukea ei makseta, jos ala on ilmoitettu kasvimaaksi.

Pohjoista hehtaaritukea, yleistä hehtaaritukea ja nuorten viljelijöiden tukea ei makseta, jos peltoala ei ole eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain (1360/2014) 6 §:ssä säädetyssä tukimuodossa tukikelpoista alaa tai jos se on tukiasetuksen 45 artiklassa tarkoitettua alaa.

5 § Pohjoisen hehtaarituen määrä

Pohjoista hehtaaritukea myönnetään vuoden 2015 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta enintään seuraavasti:

Tukialueet C1, C2 sekä C2 pohjoinen ja saaristo	euroa/ha
Vehnä	31
Ruis	154
Sokerijuurikas	154
Tärkkelysperuna	154

Tukialueet C1— C4	euroa/ha
Avomaanvihannekset	535

Tukialueet C1, C2	euroa/ha
Valkuaiskasvusto	69

Peltokasveille vehnää, mallasohraa, ruista, valkuaiskasvustoja ja rehuviljaa lukuun ottamatta myönnetään tukea enintään seuraavasti:

Tukialue	euroa/ha
C1	123
C2	69

Pohjoisen hehtaarituen tukiyksikkökerroin on 0,65.

6 § Pohjoisen hehtaarituen määräytymisperusteet

Spelttivehnälle voidaan myöntää vehnän pohjoista hehtaaritukea.

Tukikelpoisia avomaanvihanneksia ovat ihmisravinnoksi käytettävät vihannekset. Herneistä avomaanvihanneksena tukikelpoisia ovat tarhaherneisiin kuuluvat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherne, jotka korjataan tuleentumattomina.

7 § Yleinen hehtaarituki

Yleistä hehtaaritukea myönnetään vuoden 2015 kasvukauden ajan maatalous-, puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyksessä olevasta alasta enintään seuraavasti:

Tukialue	euroa/ha
C2, C2 pohjoinen ja saaristo	14
C3	30
C4	70

Yleistä hehtaaritukea ei makseta kasvimaaksi, hoidetuksi viljelemättömäksi pelloksi, luonnonlaitumeksi tai luonnonniityksi ilmoitetuista peltoaloista tai kasvihuonealoista.

Tukialueella C3 ja C4 ei makseta yleistä hehtaaritukea 5 §:ssä tarkoitettujen kasvien ja mallasohran viljelyyn käytetystä alasta avomaanvihanneksia lukuun ottamatta.

8 § Nuorten viljelijöiden tuki

Nuorille viljelijöille myönnetään tukea tukialueilla C1—C4 vuoden 2015 kasvukauden ajan maatalous-, puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyksessä olevasta alasta enintään 36 euroa hehtaarilta.

Nuorten viljelijöiden tukea ei makseta kasvimaaksi, hoidetuksi viljelemättömäksi pelloksi, luonnonlaitumeksi tai luonnonniityksi ilmoitetuista peltoaloista tai kasvihuonealoista.

9 § Ympäristöehdot

Ympäristön hoitoon liittyvistä ehdoista, joita tuen hakijan tulee noudattaa, säädetään täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (4/2015) 4 §:ssä, 11 §:ssä, 12 §:n 3 momentissa ja 13—15 §:ssä.

3 luku Kotieläintalouden tuotantosidonnaiset tuet

10 § Maidon tuotantotuki

Maidon tuotantotukea voidaan myöntää hakijalta vuonna 2015 markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä maidosta tai maidon suoramyynnistä enintään seuraavasti:

Tukialue	1.1.—28.2. senttiä/litra	1.3.—31.12. senttiä/litra
C1	9,2	7,7
C2	9,9	8,4
C2 pohjoinen ja saaristo	10,9	9,4
C3—P1	13,9	12,4
C3—P2	15,6	14,1
C3—P3, P4	18,2	16,7
C4—P4	22,9	21,4
C4—P5	32,1	30,6

Maidon tuotantotukea maksetaan meijerin ilmoittamien kuukausittaisten tuotantotietojen perusteella tai viljelijän ilmoittamien suoramyyntimaidon määrien mukaan.

Maidon tuotantotukea ei kuitenkaan myönnetä sille maitomäärälle, jolta peritään markkinajärjestelyasetuksen 78 artiklassa tarkoitettua ylijäämämaksua. Tuotantomäärän suhdetta viitemäärään tarkasteltaessa markkinajärjestelyasetuksen 70 ja 80 artiklassa tarkoitettua rasvakorjausta ei oteta huomioon.

Maidon tuotantotukea voidaan myöntää vuonna 2015 markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään markkinajärjestelyasetuksen 67 artiklan mukaisesti myönnettyyn ja tuottajan hallinnassa olevaan tuottajakohtaiseen viitemäärään, jäljempänä viitemäärä, saakka. Jos hakijalla on hallinnassaan viitemäärä ja tukikelpoinen tuotanto on suurempi kuin viitemäärä, tukea voidaan myöntää viitemäärän ylittävältä osalta enintään 30 prosentille tuotannosta.

Jos hakijan omistukseen tai hallintaan on tuotantojakson aikana siirtynyt Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain (1100/1994) nojalla maitokiintiöistä annetuissa säännöksissä säädetyllä tavalla toisen hakijan omistuksessa tai hallinnassa saman tuotantojakson aikana ollut viitemäärä, siirtyneestä viitemäärästä voidaan ottaa huomioon hakijan lopullista tukea määrättäessä se litramäärä, jolla viitemäärän luovuttajan tuotanto on alittanut viitemäärän kyseisellä tuotantojaksolla. Lopullista tukea määrättäessä viitemäärän luovuttajan laskennallisen viitemäärän suuruutena käytetään sitä litramäärää, jonka luovuttaja on tuottanut tuotantojakson aikana viitemäärän rajoissa ennen viitemäärän luovutusta.

Maidon tuotantotukea voidaan myöntää 1 päivänä tammikuuta 2015 alkavalla tuotantojaksolla hakijaa kohti enintään seuraavalle litramäärälle:

Tukialue	miljoonaa litraa
C1	3,5
C2	3,5
C2 pohjoinen ja saaristo	3,0
C3—P1	2,5
C3—P2	2,0
C3—P3, P4	2,0
C4—P4	1,5
C4—P5	1,0

Pohjoista tukea voidaan myöntää maidon määrän perusteella yhteensä enintään 166,1 miljoonaa euroa. Jos tukeen oikeutetun maitomäärän perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan.

11 § Eläinyksikköä kohti myönnettävä tuki

Eläinyksikköä kohti maksettavaa kotieläintukea myönnetään hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa tuen määräytymisajankohtana olleiden kotieläinten lukumäärän perusteella. Eläinyksikköä kohti maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että eläimistä on pidetty kirjaa. Tuen määräytymisajankohta on laskentapäivä tai muu tuen määräytymisajanjakso.

Muiden eläinten kuin hevosten, teurastettujen hiehojen, sonnien ja härkien eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen täysin eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa annetun valtioneuvoston asetuksen (45/2015) mukaisia menettelyjä.

Tukea myönnetään eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

	Tukialueet/tuki euroina
	C1	C2	C2 pohjoinen ja saaristo	C3 P1, P2	C3 P3, P4	C4 P4	C4 P5
Emolehmät ja emolehmähiehot	300	300	376	451	451	636	636
Sonnit ja härät	422	430	506	582	582	767	767
Uuhet	363	369	426	568	629	787	787
Kutut	761	780	821	1063	1142	1282	1486
Hevoset	90	90	90	90	90	90	90

12 § Uuhista ja kutuista maksettavan tuen myöntämisen edellytykset

Uuhista maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että uuhista kertyy vähintään 1,5 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä.

Tukikelpoisten uuhien enimmäismäärä on vuonna 2014 syntyneiden karitsoiden lukumäärä. Hakijoille, jotka ovat aloittaneet uuhien pidon tukivuonna 2014 tai 2015, tuki voidaan myöntää uuhien määrän perusteella. Uuhien pito katsotaan aloitetuksi, kun hakijalle on syntynyt velvollisuus rekisteröityä eläintenpitäjäksi lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 21/2004 alakohdan ja eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain 2 luvun mukaiseen rekisteriin.

Jos 1 momentin edellytykset täyttävien uuhien määrä vuonna 2015 on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2014 tukeen oikeuttava tai valvonnassa todetun määrän perusteella laskettu tukeen oikeuttava määrä, tuki voidaan myöntää lisäykselle 2 momentista poiketen uuhien lukumäärän perusteella.

Jos hakijalle on tukivuonna 2009 maksettu maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitettua tukea eläimistä, joita pidetään tilalla tulonhankkimistarkoituksessa erilaisten uusien kotieläintuotannon toimintojen vuoksi, tuki voidaan myöntää 2 momentista poiketen 1 momentin edellytykset täyttävien uuhien lukumäärän perusteella.

Kutuista maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

kutuista kertyy vähintään yksi tukeen oikeuttava eläinyksikkö;

kuttujen maidontuotanto on täyden tuen saamiseksi 1 päivän tammikuuta 2015 ja 31 päivän joulukuuta 2015 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 400 litraa kuttua kohti.

13 § Hevosista maksettavan tuen myöntämisen edellytykset

Hevosista maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

hevosista kertyy vähintään 3,0 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä;

hakijan hallinnassa on hakemuksessa mainittu määrä tukikelpoisia hevosia 1 päivän toukokuuta 2015 ja 8 päivän elokuuta 2015 välisen ajan, mainitut päivät mukaan lukien, jäljempänä hevosten hallinta-aika.

Hevoselle maksettavaa tukea laskettaessa käytettävä ikä määräytyy siten, että hevonen on vuonna 2015:

yksivuotias, jos se on syntynyt 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2014 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien;

kaksivuotias, jos se on syntynyt 1 päivän tammikuuta 2013 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien; ja

kolmevuotias, jos se on syntynyt 1 päivän tammikuuta 2012 ja 31 päivän joulukuuta 2012 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien.

Hevosten hallinta-aikana hevosen tulee olla Suomessa lukuun ottamatta välittömästi kilpailumatkaan ja kilpailuun liittyvää lyhytaikaista oleskelua ulkomailla. Ulkomailla oleskelun hyväksymisen edellytyksenä on, että kilpailu on yleisesti tunnustettu ja se pidetään hevostalousalan järjestöjen normaalien kilpailusääntöjen mukaisesti.

Hevosista myönnetään tukea enintään viittä eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna 2014. Hevosista myönnettävän tuen edellytyksenä on, että tukihakemuksen yhteydessä hevosesta ilmoitetaan neuvoston direktiivien 90/426/ETY ja 90/427/ETY täytäntöönpanosta hevoseläinten tunnistusmenetelmien osalta annetun komission asetuksessa (EY) N:o 504/2008 sekä eläintunnistusjärjestelmästä annetussa laissa tarkoitettu eläimen yksilöllinen tunniste.

14 § Teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä maksettavat tuki

Vuoden 2015 aikana teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä myönnetään tukea enintään seuraavasti:

Hiehot
Tukialue	euroa/eläinyksikkö
C1	498
C2	498
C2 pohjoinen ja saaristo	580
C3	650
C4	793

Teurastettu hieho vastaa 0,6 eläinyksikköä.

Sonnit ja härät
Tukialue	euroa/teurastettu eläin
C3—P1, P2	131
C3—P3, P4	182
C4—P4	182
C4—P5	333

Tukea ei myönnetä sellaisista teurastetuista hiehoista, joista on maksettu 11 §:ssä tarkoitettua emolehmistä ja emolehmähiehoista maksettavaa tukea.

15 § Teurastetun eläimen tukikelpoisuus

Teurastetun eläimen tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että:

eläimistä on pidetty kirjaa;

eläin on teurastettu Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymässä teurastamossa tai aluehallintoviraston hyväksymässä poroteurastamossa ja teurastiedot on ilmoitettu nautarekisteriin;

eläimen ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi;

hiehon ruhopaino on vähintään 170 kiloa ja sonnin tai härän ruhopaino vähintään 220 kiloa;

hieho, sonni tai härkä on ollut hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 60 vuorokautta viimeisen 90 vuorokauden aikana ennen sen teurastusta.

Tukea ei makseta teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta. Jos hiehon, sonnin tai härän ruho on hylätty osittain, ruhosta maksetaan tukea, jos ruhon kokonaispaino ruhon hylätty osa mukaan lukien, on vähintään 1 momentin 4 kohdassa säädetty.

Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruho on tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, eläin ei ole tukikelpoinen.

16 § Eräiden kotieläintukien määräytyminen

Eräät kotieläintuet määräytyvät hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa olevien kotieläinten lukumäärien perusteella seuraavasti:

hevosista maksettava tuki hevosten hallinta-ajan täyttävien hevosten lukumäärän perusteella siten, että hevosten hallinnan siirto voidaan tehdä hevosten hallinta-ajan päättymistä seuraavana päivänä;

teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä maksettava tuki vuonna 2015 teurastettujen eläinten lukumäärän perusteella.

Jos kuttujen maidontuotanto on pienempi kuin 12 §:n 5 momentin 2 kohdassa tarkoitettu, tukeen oikeuttavien kuttujen määrä saadaan jakamalla tuotetun maidon määrä määrällä, joka kutun on keskimäärin tuotettava. Tukea ei voida kuitenkaan maksaa suuremmalle määrälle tukikelpoisia kuttuja kuin mitä hakija on ilmoittanut hakemuksessaan.

17 § Vakiintuneen eläinmäärän käyttäminen tuen myöntämisperusteena

Tukilain 10 §:n 5 momentissa tarkoitetussa tilanteessa vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellisen tukivuoden tuen perusteena ollutta eläinmäärää. Eläinmäärän alentumisesta on tällöin toimitettava selvitys hakemuslomakkeen liitteenä. Jos eläinten määrä on alentunut eläintaudin takia, hakemuksen liitteenä tulee lisäksi olla eläinlääkärin antama todistus.

Jos edellisen tukivuoden tuen perusteena oleva eläinmäärä on ollut poikkeuksellinen, vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellistä tukivuotta edeltävien enintään neljän peräkkäisen tukivuoden tuen perusteena olleiden eläinmäärien keskiarvoa.

18 § Tuotantosidonnaisen eläinyksikkötuen porrastaminen

Emolehmien, emolehmähiehojen, sonnien, härkien, uuhien, kuttujen, hevosten ja teurashiehojen eläinyksikkötukea voidaan myöntää 11 ja 14 §:ssä säädettyjen tukitasojen mukaisesti hakijaa kohti enintään seuraavalle tukeen oikeuttavien eläinyksikköjen yhteismäärälle:

Tukialue	eläinyksikkömäärä
C1	700
C2	700
C2 pohjoinen ja saaristo	500
C3	300
C4	225

Jos 1 momentissa tarkoitettu hakijakohtainen eläinyksikköjen yhteismäärä ylittyy ja hakijalla on useampaan eläinryhmään kuuluvia eläimiä eläinyksikköjen yhteismäärän laskennassa, myönnetään tuki ensimmäisenä niille eläinryhmille, joiden tuki yksikköä kohti on korkein. Tukea voidaan myöntää myös osalle eläinryhmän eläinyksiköistä.

19 § Tuotantosidonnaisen kotieläintuen ennakon määräytyminen

Edellä 11 ja 14 §:ssä tarkoitetun kotieläintuen ennakon määräytymisperusteena on se eläinmäärä, jonka perusteella vuoden 2014 kotieläintuki on maksettu.

Jos jonkin eläinryhmän vuoden 2015 eläinmäärä on pienempi kuin vuoden 2014 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella.

Jos tuottaja on aloittanut eläinryhmän tuotannon vuoden 2014 tuen hakemisen jälkeen tai jos tuotanto laajenee merkittävästi vuonna 2015, tuen ennakko määräytyy eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella jos selvitystä voidaan pitää luotettavana. Jos selvitystä ei voida pitää luotettavana, eläinryhmän ennakko voidaan jättää kokonaan tai osittain maksamatta. Tuotannon laajenemista pidetään merkittävänä, jos vuoden 2015 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2014 tuen perusteeksi hyväksytty eläinmäärä.

Edellä 3 momentissa tarkoitettuna luotettavana selvityksenä voidaan pitää asiakirjoja hankittavista eläimistä, tietoja tuotantotiloista tai muuta vastaavaa selvitystä.

Ennakon määräytymisperusteena olevassa eläinmäärässä otetaan huomioon 18 §:ssä tarkoitettu yksikkötuen porrastaminen.

Ennakko myönnetään enintään sen eläinyksikkömäärän perusteella, joka saadaan kertomalla ennakkoon oikeuttava eläinyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella.

20 § Tuotantosidonnaisen kotieläintuen ennakon suuruus ja maksaminen

Hevosista myönnetään tuotantosidonnaisen kotieläintuen ennakkoa 60 prosenttia vuoden 2015 lopullisesta tuesta. Muista tukikelpoisista eläimistä myönnetään tuen ennakkoa 75 prosenttia.

Kotieläintuen ennakkoa ei voida maksaa ennen kuin hakijalle on myönnetty tukilain 27 §:ssä tarkoitettu poikkeus, jos hakija tarvitsee poikkeuksen voidakseen saada tukea.

4 luku Tuotannosta irrotettu tuki

21 § Tuotannosta irrotetun tuen määrä ja ennakko

Tuotannosta irrotettua tukea vuodelta 2015 voidaan myöntää 1 päivänä syyskuuta 2015 hakijan hallinnassa olevan viitemäärän perusteella viitemäärän eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

Tukialue	euroa
C1	191
C2	167
C2 pohjoinen ja saaristo	223
C3 ja C4	230

Jos tilakohtaisen viitemäärän eläinyksikkömäärä ylittää C1-tukialueella 146 yksikköä, C2-tukialueella 170 yksikköä, C2p-tukialueella 200 yksikköä, C3-tukialueella 200 yksikköä tai C4-tukialueella 200 yksikköä, tuotannosta irrotettua tukea voidaan myöntää edellä mainitun rajan ylittävältä osalta eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

Tukialue	euroa
C1	111
C2	96
C2 pohjoinen ja saaristo	81
C3 ja C4	81

Tuotannosta irrotetun tuen ennakkoa voidaan myöntää 75 prosenttia hakijan hallinnassa 1 päivänä maaliskuuta 2015 olevan viitemäärän perusteella lasketusta tuen määrästä.

5 luku Kasvihuonetuotannon tuki sekä varastointituet

22 § Kasvihuonetuotannon tuki

Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 15 päivänä toukokuuta 2015 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos viljelyssä on mainittuna päivänä tauko, tuki määräytyy sen tukikelpoisen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka oli viljelykäytössä taukoa edeltäneenä aikana.

Tukea myönnetään, jos kasvihuone on viljelykäytössä ja kasvihuoneiden yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 300 neliömetriä. Edellytyksenä on lisäksi, että hakija laatii kalenteriviikon tarkkuudella kasvihuonekohtainen viljelysuunnitelma, josta käyvät ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Jos viljelykausi muuttuu lyhyestä pitkäksi, tuki määräytyy lyhyen viljelykauden mukaisena.

Tukikelpoisia viljelykasveja ovat tomaatti, kasvihuonekurkku, avomaankurkku, Lactuca sativa ja Cichorium -lajien salaatit, lehtitilli, persilja, paprika, kiinankaali, leikkokukat, leikkovihreä, ryhmäkasvit sekä sisätiloihin tarkoitetut, ruukussa viljeltävät koristekasvit. Tukea myönnetään salaatin sekä ruukkulehtitillin ja ruukkupersiljan taimituotannolle omaan kasvihuoneviljelykäyttöön. Muu taimituotanto ei ole tukikelpoista.

23 § Kasvihuonetuotannon tuen määrä ja ennakko

Kasvihuonetuotannon tukea myönnetään enintään seuraavasti:

Viljelykausi	euroa/m²
Lyhyt: vähintään 2 kk, mutta enintään 7 kk	4,0
Pitkä: yli 7 kk	10,0

Pitkän viljelykauden tukea myönnetään, jos tukikelpoisia kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2015 aikana. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalalta tuki myönnetään kuitenkin aina lyhyen viljelykauden tukena. Jos viljelykaudella viljellään useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin.

Kasvihuonetuotannon tuen ennakko on 60 prosenttia haetun viljelyalan perusteella laskettavasta tuesta.

24 § Puutarhatuotteiden varastointituki

Puutarhatuotteiden varastointitukea voidaan myöntää 15 päivänä lokakuuta 2015, 16 päivänä marraskuuta 2015 ja 15 päivänä joulukuuta 2015 varastossa olevien puutarhatuotteiden varastointimäärien keskiarvon perusteella tukeen oikeuttavasta varastointimäärästä enintään seuraavasti:

Varastotyyppi	euroa/m³
Koneellisesti jäähdytetty varasto	14,2
Muu varasto	8,8

Tuen perusteena oleva varastointimäärä ilmoitetaan kuutiometrin tarkkuudella ja siihen sisällytetään ainoastaan ne puutarhatuotteet, jotka ovat olleet kauppakelpoisia varastoon pantaessa. Tuen edellytyksenä on, että tuotteet säilytetään normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneiksi havaittuja tuotemääriä ei sisällytetä ilmoitettavaan varastointimäärään.

Varastointitukikelpoisia puutarhatuotteita ovat kiinankaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, nauris, omena, palsternakka, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, ruusukaali, savoijinkaali, sipuli ja valkokaali.

25 § Metsämarjojen ja -sienten varastointituki

Metsämarjojen ja -sienten varastointituki määräytyy 30 päivän kesäkuuta 2015 varastointimäärän perusteella.

Varastointitukikelpoisia ovat ihmisravinnoksi tarkoitetut ennen 1 päivää tammikuuta 2015 poimitut metsämarjat ja -sienet. Metsämarjojen tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna, soseena, täysmehuna tai täysmehutiivisteenä. Metsäsienten tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna tai suolattuna.

Tukea myönnetään tuorepainokiloa kohti enintään seuraavasti:

Varastoitu tuote	senttiä/kg
Lakka	34
Muut metsämarjat	10
Metsäsienet	42

6 luku Erinäiset säännökset

26 § Rekisterit

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

nautojen, lampaiden, vuohien, sikojen ja siipikarjan pitäjät ovat rekisteröityneet eläintenpitäjäksi eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain (238/2010), jäljempänä eläintunnistusjärjestelmälaki, 9 §:n mukaisesti;

naudat on rekisteröity ja merkitty nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 sekä eläintunnistusjärjestelmälain mukaisesti;

lampaat ja vuohet on rekisteröity ja merkitty lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 21/2004 sekä eläintunnistusjärjestelmälain mukaisesti;

siat on merkitty ja eläinmäärät ilmoitettu eläintunnistusjärjestelmälain ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti;

hevoset ja ponit on tunnistettu neuvoston direktiivien 90/426/ETY ja 90/427/ETY täytäntöönpanosta hevoseläinten tunnistusmenetelmien osalta annetun komission asetuksen (EY) N:o 504/2008 sekä eläintunnistusjärjestelmälain mukaisesti;

metsämarjojen ja -sienten varastointituen hakija on rekisteröitynyt arvonlisäverolain (1501/1993) 172 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin.

28 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä tammikuuta 2015.

Asetuksen 10 §:n 3—5 momenttia sovelletaan 31 päivään maaliskuuta 2015 asti tapahtuneeseen tuotantoon.

	eläinyksikköä (ey)/hehtaaria (ha)/tonnia (t)	tuen määrä (miljoonaa euroa)	keskimääräinen enimmäisyksikkötuki
Maito	1 776 765 t¹ ⁾	193,7	10,9 snt/kg
Märehtijät	179 160 ey	73,7
Nautaeläimet			412 euroa/ey
Uuhet ja kutut			533 euroa/ey
Hevoset			277 euroa/ey
Siat ja siipikarja² ⁾		37,0	266 euroa/ey
Puutarhaviljely		25,4
Kasvihuonetuotanto	202,9 ha		11,3 euroa/m²
Puutarhatuotteiden varastointi			18,5 euroa/m³
Kasvintuotanto		58,3
Yleinen hehtaarituki	881 825 ha		37 euroa/ha
Tiettyjen kasvien tuki³ ⁾	62 475 ha		145 euroa/ha
Nuorten viljelijöiden tuki			36 euroa/ha
Metsämarjojen ja sienten varastointituki			0,10—0,42 euroa/ kg