Tätä asetusta sovelletaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain (1093/2014) mukaisiin tukiin.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset vastaavat toimialueillaan Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (yleisasetus) 125 artiklan 4 kohdan a—d alakohdan mukaisista hallintoviranomaisen tehtävistä.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaa koko toimintaohjelman alueella yleisasetuksen 125 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetun tietojärjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta.

Varsinais-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus vastaa lisäksi kaikkien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten virkamiesten ohjaamisesta ja neuvonnasta tietojärjestelmän käyttöön sekä säädösten ja ohjeiden soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valmistelee maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa toimintaohjelmaan liittyviä ohjeita ja lomakkeita.

Välittävien toimielinten on raportoitava tehtävien hoitamisesta hallintoviranomaiselle tämän edellyttämällä tavalla.

Kehittämishankkeissa tukikelpoisiksi kustannuksiksi voidaan hyväksyä osuus niistä välillisistä kustannuksista, jotka voidaan kohdentaa hankkeelle perustellulla, tasapuolisella ja oikeudenmukaisella tavalla siinä suhteessa kuin ne ovat aiheutuneet hankkeesta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy kohdentamisen perusteet tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä.

Investointihankkeissa tukikelpoisia eivät ole kustannukset sellaisista hankinnoista, jotka on tehty hakijalta, hänen perheenjäseneltään, hakijan tai hänen perheenjäsentensä määräysvallassa olevalta yritykseltä tai hakijan yrityksen johtavassa asemassa olevalta henkilöltä, jollei hankinnasta ole hankittu riittävästi tarjouksia muilta asianmukaisilta tahoilta.

Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain 13 §:n 3 momentissa tarkoitettuna hankkeelle vastikkeetta tehtynä työnä voidaan hyväksyä tuen saajan itsensä tekemä työ ja tuen saajan palveluksessa olevan henkilöstön hankkeelle tekemä työ, joista ei makseta korvausta hankkeen varoista ja jotka ovat erotettavissa tuen saajan normaalista toiminnasta. Lisäksi voidaan hyväksyä hankkeen yhteistyötahon hankkeelle vastikkeetta tekemä työ. Tuen hakijan on esitettävä perustelut vastikkeettoman työn käytölle ja sen ehdotetulle määrälle sekä luotettava arvio vastaavan työn kohtuullisesta arvosta työmarkkinoilla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päättää vastikkeettoman työn määrän ja arvon tukipäätöksessä.

Edellä 3 momentissa mainitusta poiketen investointihankkeissa vastikkeettoman työn arvona pidetään 20 euroa tunnilta työn tekijää kohden. Jos vastikkeetta tehty työ tehdään aluksella, traktorilla tai muulla vastaavalla työkoneella, työkoneen käyttämisen arvoksi luetaan lisäksi 30 euroa käyttötunnilta. Edellä mainittua vastikkeettoman työn arvoa voidaan soveltaa myös muuhun vastikkeettomaan työhön, jos vastaavan työn kohtuullisesta arvosta työmarkkinoilla ei voida riittävästi varmistua.

Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain 13 §:n 3 momentissa tarkoitettuna hankkeelle vastikkeetta annettuna tuotantopanoksen luovutuksena voidaan hyväksyä hakijan omien raaka-aineiden käyttö investoinneissa tai hakijan tai sen yhteistyökumppanin luovuttama tavara tai palvelu kehittämishankkeissa. Tuen hakijan on esitettävä perustelut vastikkeettoman tuotantopanoksen käytölle ja sen ehdotetulle määrälle sekä luotettava arvio vastaavan tuotantopanoksen kohtuullisesta arvosta markkinoilla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päättää vastikkeettoman tuotantopanoksen määrän ja arvon tukipäätöksessä.

Tuen hakijan on tukihakemuksessa ilmoitettava se yleisasetuksen 67 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu avustusmuoto tai ne avustusmuodot, joita hakija haluaa käytettävän, ja esitettävä ne perusteet, joiden mukaan kustannukset kohdennetaan hankkeelle.

Päätöksen käytettävästä avustusmuodosta tekee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Avustusmuotoa koskeva päätös tehdään hankkeen koko toteuttamisajaksi.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi päättää, että tuki hankkeeseen myönnetään tosiasiallisesti aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten kustannusten perusteella. Kustannukset on oltava kirjanpitotosittein todennettavissa ja tuen saajan tulee osoittaa niiden kuuluminen hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi päättää, että tuki hankkeeseen myönnetään kertakorvauksena. Tuen saajan on tällaisessa hankkeessa esitettävä selvitys siitä, että hankkeen tulos on tukipäätöksen mukainen.

Kertakorvausta haettaessa hakijan on toimitettava tuen suuruuden määrittelyä varten yksityiskohtainen kustannusarvio perusteluineen sekä arvio ulkopuolisilta tehtävistä hankinnoista.

Kertakorvausta koskevassa päätöksessä on yksilöitävä hankkeessa tehtäväksi edellytetty tulos sekä tapa, jolla hankkeen toteuttamisesta päätöksen mukaisesti voidaan varmistua ennen tuen maksamista. Hankkeen toteuttaminen ja tuen maksaminen voidaan jakaa osiin, jos se hankkeen luonteen vuoksi on tarkoituksenmukaista ja tukee hankkeen toteutumista.

Kertakorvaushanketta koskevaan päätökseen otettuja tukiehtoja voidaan muuttaa vain toteuttamisajan osalta.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi päättää, että hankkeen kustannuksiin myönnetään kiinteämääräistä tukea, jonka suuruus on 15 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä palkkakustannuksista. Palkkakustannuksilla tarkoitetaan hankehenkilöstölle maksettavaa palkkaa ja siihen liittyviä lakisääteisiä kustannuksia mukaan lukien loma-ajan palkat ja lomarahat.

Kiinteämääräisellä tuella korvattaviin kustannuksiin sisältyvät toimistokustannukset, hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin, hankehenkilöstön työterveys- ja virkistyskustannukset, hankehenkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista, koneista ja laitteista aiheutuvat kustannukset sekä hankkeen ohjausryhmästä ja tarjoiluista aiheutuvat kustannukset.

Tuki hankkeen muihin kuin 2 momentin mukaisesti hyväksyttyihin kustannuksiin myönnetään tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin tai vakioyksikkökustannuksiin perustuen.

Mitä tässä pykälässä säädetään hankkeesta ja hankehenkilöstöstä, koskee myös Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain 2 §:n 5 kohdassa tarkoitettua kalatalouden toimintaryhmää ja sen toimintarahaa.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi päättää, että hankkeen kustannuksiin myönnetään tukea, joka perustuu ennalta vahvistettuihin yksikkökustannuksiin.

Tuen hakijan on esitettävä perustelut vakioyksikkökustannusten käytölle ja niiden ehdotetulle määrälle.

Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain 19 §:n 3 momentissa tarkoitettu kehittämissuunnitelma on esitettävä, jos investointihankkeen kokonaiskustannus olisi vähintään 100 000 euroa. Kehittämissuunnitelma voidaan edellyttää myös pienemmissä hankkeissa, jos siitä arvioidaan olevan hyötyä tuen myöntämistä koskevan harkinnan tekemiseksi. Kehittämissuunnitelmaa ei kuitenkaan tarvitse esittää kokonaan julkisesti rahoitettujen investointien kohdalla, ellei elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katso siitä olevan erityistä hyötyä tuen myöntämistä koskevan harkinnan tekemiselle.

Kalatalouden toimintaryhmän rahoituskiintiöstä ei tueta yksityisiä investointihankkeita.

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä syyskuuta 2015.