LFA-lisäosan myöntämisen edellytyksenä Manner-Suomessa on, että lisäosaa hakeva viljelijä on vuonna 2010, 2011, 2012 tai 2013 antanut tai antaa vuonna 2014 luonnonhaittakorvaussitoumuksen sekä 6 §:ssä säädetyn luonnonhaittakorvauksen lisäosasitoumuksen, jäljempänä LFA-lisäosasitoumus.  Jos viljelijä jatkaa vuonna 2009 antamansa luonnonhaittakorvaussitoumuksen voimassaoloa yhdellä vuodella vuonna 2014, LFA-lisäosa voidaan myöntää, jos myös LFA-lisäosasitoumuksen voimassaoloa jatketaan vastaavaksi ajanjaksoksi. LFA-lisäosan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että lisäosaa hakeva viljelijä noudattaa sitoumuksen kohteena olevan pinta-alan käytössä luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007—2013 annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädettyjä sitoumusehtoja sellaisina kuin ne ovat mainitussa sitoumuksessa.

LFA-lisäosan maksamisen ehtona on, että viljelijä hakee LFA-lisäosan maksatusta.

LFA-lisäosasitoumus on tehtävä samanaikaisesti ja samaksi ajanjaksoksi kuin luonnonhaittakorvaussitoumus. LFA-lisäosan saadakseen viljelijän tulee antaa uuden luonnonhaittakorvaussitoumuksen yhteydessä Maaseutuviraston hyväksymällä lomakkeella tehty LFA-lisäosasitoumus. LFA-lisäosasitoumuksessa viljelijän on sitouduttava pitämään luonnonhaittakorvaussitoumuksensa voimassa kyseisen sitoumuskauden loppuun.

Tehdessään LFA-lisäosasitoumuksen viljelijä sitoutuu siihen, että sitoumuksen kestoa, tuen määrää ja ehtoja voidaan muuttaa, jos Euroopan unionin lainsäädännön muutokset tai Euroopan komission LFA-lisäosaa koskeva päätös sitä vaativat. Jos viljelijä ei hyväksy tällaista mukautusta, hänellä on oikeus luopua sitoumuksesta. Tukea ei tällöin peritä takaisin.

Vuonna 2009 LFA-lisäosasitoumuksen antanut viljelijä voi jatkaa sitoumuksensa voimassaoloa yhdellä vuodella ilmoittamalla siitä Maaseutuviraston määräämällä tavalla. Lisäosasitoumuksen voimassaolon jatkaminen on mahdollista vain, jos viljelijä jatkaa myös luonnonhaittakorvaussitoumuksensa voimassaoloa vastaavaksi ajanjaksoksi.

LFA-lisäosasitoumuksen antamisen yhteydessä tila ilmoittautuu joko kotieläintilaksi tai kasvinviljelytilaksi. Ensimmäisen sitoumusvuoden jälkeen tila voi muuttua kotieläintilaksi vain 10 §:ssä mainituissa tapauksissa lukuun ottamatta tilanteita, joissa kasvinviljelytilaksi muuttunut kotieläintila hyväksytään uudelleen kotieläintilaksi 9 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Kasvinviljelytilalla tarkoitetaan tässä asetuksessa tilaa, joka ei ole kotieläintila.

Eläinyksiköiden määränä 1 momentissa tarkoitettua tilan tuotantosuuntaa määritettäessä käytetään ensimmäistä LFA-lisäosasitoumusvuotta edeltävän vuoden eläinyksikkömäärää, jos kotieläintuotanto jatkuu ensimmäisenä sitoumusvuonna.

Nautojen eläinmäärä on nautarekisterin mukainen tukivuotta edeltävän vuoden vähintään kuuden kuukauden ikäisten eläinten määrän vuosikeskiarvo. Sikojen eläinyksikkömäärä lasketaan sikarekisterin tietojen perusteella. Sikojen, kanojen ja lihasiipikarjan eläinyksikkömääränä käytetään eläinyksikkömäärää, joka lasketaan maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 10 §:n 7 momentin nojalla annetuissa säännöksissä määriteltyjen laskenta-ajankohtien ja vuoden 2008 kotieläintalouden kansallisen tuen määräytymisperusteiden perusteella. Hevosten, kuttujen ja uuhien eläinyksikkömääränä käytetään vuoden 2013 kotieläintalouden kansalliseen tukeen oikeuttavaa eläinyksikkömäärää, jolle on haettu tukea. Viljelijän vaatimuksesta kaikkien eläinlajien eläinyksikkömäärä voidaan laskea valvonnassa todetun eläinmäärän perusteella. Eläinyksikkömäärän laskennassa käytetään liitteessä 2 mainittuja eläinyksikkökertoimia. Eläinyksikkömäärän laskennassa otetaan huomioon vain ne eläimet, joita on hoidettu tavanomaista tuotantotapaa noudattaen.

Jos LFA-lisäosasitoumusta annettaessa tilan eläinyksikkömäärä on vuonna 2013 käynnissä olleesta kotieläintalouden investoinnista tai viljelijästä riippumattomasta syystä johtuen ollut vuonna 2013 vähintään kolmanneksen pienempi kuin tilan vakiintunut eläinmäärä, voidaan viljelijän hakemuksesta käyttää vuoden 2010, 2011 tai 2012 eläinmäärää viljelijän valinnan mukaan.

LFA-lisäosan kotieläintilan korotusta ei myönnetä vuodelta 2014, jos tila ei 30 päivänä huhtikuuta 2014 harjoita kotieläintaloutta ellei kyse ole 9 §:n 5 momentissa tarkoitetusta lyhytaikaisesta tuotantotauosta.

Tilan tuotantosuuntaa seurataan sitoumuskaudella vuosittain. Vuonna 2014 tilan tuotantosuuntaa arvioitaessa käytetään 7 §:n 5 momentissa tarkoitettua eläinyksikkömäärää ja tukivuoden luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoista peltoalaa.

Jos sukupolvenvaihdos tehdään sinä vuonna, jona sitoumus annetaan, tai sen jälkeen, tilaa jatkava viljelijä voi muuttaa tilan kotieläintilaksi, jos se täyttää 7 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset. Kotieläintilan korotus voidaan myöntää aikaisintaan sukupolvenvaihdosvuotta seuraavana tukivuonna. Eläinyksikkömäärää laskettaessa otetaan huomioon vain jatkavan viljelijän hallinnassa sukupolvenvaihdospäivästä olleet eläimet kansallisen kotieläintalouden tuen laskentasääntöjen mukaisesti.