Sen lisäksi, mitä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) 3 luvussa säädetään, sovelletaan tätä asetusta rakennerahasto-ohjelmaan kuuluvien hankkeiden, jäljempänä hanke, rahoitukseen.

Jos ohjelmavaroja käytetään rahoitusvälineiden tukemiseen, kustannusten tukikelpoisuuteen sovelletaan, mitä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013, jäljempänä yleisasetus, toisen osan IV osastossa säädetään.

Kustannusten tukikelpoisuuden edellytyksenä on lisäksi, että ne ovat tuensaajan tosiasiallisesti maksamia, osoitettavissa kirjanpidon tositteilla ja ilmoitetut kustannukset vastaavat tuensaajan hallussa olevaa kirjanpitoaineistoa ja tositteita. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske 2 luvun 8 §:n mukaista kertakorvausta eikä 9–14 §:n mukaisia prosenttimääräisinä korvattavia kustannuksia. Kustannus ei ole tukikelpoinen siltä osin, kuin tuensaaja on saanut tai on oikeutettu saamaan siihen korvausta muualta, jollei hankkeeseen sovellettavasta valtiontukea koskevasta lainsäädännöstä muuta johdu.

Hankinnoista aiheutuvat kustannukset ovat tukikelpoisia, jos hankintamenettelyssä on noudatettu julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007).  Jos hankintaan ei sovelleta julkisista hankinnoista annettua lakia, tuensaajan on tuen myöntäneen viranomaisen vaatiessa osoitettava, että hankinnasta aiheutuva kustannus on kohtuullinen.

Hankkeesta aiheutuvien kustannusten tukikelpoisuuden edellytyksenä infrastruktuuri- tai tuotannollisia investointeja sisältävissä hankkeissa on, että hankkeen hyväksyttyyn sisältöön tai toteuttamisedellytyksiin ei kohdistu sellaisia huomattavia muutoksia viiden vuoden kuluessa viimeisen maksuerän maksamisesta tuensaajalle, joista säädetään yleisasetuksen 71 artiklan 1 kohdan a–c alakohdassa, jollei valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain 19 ja 26 §:ssä tai valtiontukea koskevassa lainsäädännössä asiasta toisin säädetä.

Infrastruktuuri- tai tuotannollisia investointeja sisältävän hankkeen kustannusten tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että tuotannollista toimintaa ei siirretä Euroopan unionin ulkopuolelle kymmenen vuoden aikana viimeisen maksuerän maksamisesta tuensaajalle, paitsi jos tuensaaja on pieni tai keskisuuri yritys. Jos rakennerahastoista saatu rahoitusosuus on valtiontuen muodossa, kymmenen vuoden ajan sijasta sovelletaan valtiontukea koskevien säännösten mukaista määräaikaa.

Tukea koskevaan päätökseen on otettava ehto tuensaajan velvollisuudesta ilmoittaa 1 ja 2 momenteissa tarkoitetuista muutoksista tuen myöntäneelle viranomaiselle.

Jollei valtiontukea koskevasta lainsäädännöstä muuta johdu, tuensaajan on ilmoitettava hakemuksessaan hankkeen toiminnan aikana tuottamat tulot tai annettava arvio niistä. Tuensaajan on maksatushakemuksessa ilmoitettava toteutuneet tulot. Toteutuneet tulot vähennetään tukikelpoisista kustannuksista maksatuskausittain. Hanke ei saa tuottaa voittoa.

Viranomaisen on otettava tukea koskevaan päätökseen ehto tuensaajan velvollisuudesta ilmoittaa 1 momentissa tarkoitetuista tuloista tuen myöntäneelle viranomaiselle.

Tätä pykälää ei sovelleta valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaiseen yrityksen kehittämisavustukseen. Pykälää ei sovelleta myöskään mainitun lain mukaiseen yritysten toimintaympäristön kehittämisavustukseen silloin, kun avustus myönnetään vähämerkityksisenä tukena.

Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettuihin hankkeisiin, joiden tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat yli miljoona euroa ja jotka tuottavat nettotuloja niiden päättymisen jälkeen, sovelletaan 5 §:ssä säädetyn sijaan yleisasetuksen 61 artiklaa, jollei hankkeeseen sovellettavasta valtiontukea koskevasta lainsäädännöstä muuta johdu.

Jos tulot voidaan arvioida etukäteen, sovelletaan tulojen määrittämiseen yleisasetuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohtaa. Kun tulojen arviointi etukäteen on mahdotonta, sovelletaan yleisasetuksen 61 artiklan 6 kohtaa nettotulojen vähentämiseen.

Päätöksen hankkeen kustannusmallista tekee tuen myöntävä viranomainen. Päätös tehdään hankkeen koko toteuttamisajaksi ja se koskee hankkeen kaikkia tuensaajia ja tuen siirronsaajia.

Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavissa 28 §:n mukaisissa teknisen tuen hankkeissa, kokonaan julkisina hankintoina toteutettavissa hankkeissa sekä investointihankkeissa, jotka eivät sisällä palkkakustannuksia, kustannukset korvataan yksinomaan 2 momentin 3 kohdan mukaisten tosiasiallisten hankkeesta aiheutuneiden ja maksettujen kustannusten perusteella.

Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavissa 28 §:n mukaisissa teknisen tuen hankkeissa, kokonaan julkisina hankintoina toteutettavissa hankkeissa sekä hankkeissa, jotka sisältävät julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisia julkisia työvoima- ja yrityspalveluita, kustannukset korvataan yksinomaan 2 momentin 3 kohdan mukaisten tosiasiallisten hankkeesta aiheutuneiden ja maksettujen kustannusten perusteella.

 Muissa kuin 3 ja 4 momentin mukaisissa hankkeissa on käytettävä 2 momentin 1 ja 2 kohdan mukaisia yksinkertaistettuja kustannusmalleja, jollei tuen myöntävä viranomainen erityisen painavasta syystä poikkeuksellisesti toisin päätä. 

Tuen myöntävä viranomainen voi päättää, että tuki hankkeeseen myönnetään kertakorvauksena. Tuensaajan on tällaisessa hankkeessa todennettava, että aikaansaatu tulos tai tehdyt toimenpiteet ovat tukipäätöksen mukaisia. Kertakorvauksella rahoitetussa hankkeessa julkisen rahoituksen määrä voi olla enintään 100 000 euroa.

Kertakorvausta haettaessa hakijan on toimitettava tuen suuruuden määrittelyä varten yksityiskohtainen kustannusarvio perusteluineen sekä arvio ulkopuolisilta tehtävistä hankinnoista. Tuen myöntävä viranomainen voi päättää, että kustannusarvio tehdään käyttämällä Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavissa hankkeissa 9 §:ssä tarkoitettua 24 prosentin osuutta hankehenkilöstön palkkakustannuksista ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavissa hankkeissa 12 §:ssä tarkoitettua 17 prosentin osuutta hankehenkilöstön palkkakustannuksista.

Kertakorvausta koskevassa päätöksessä on yksilöitävä hankkeessa tehtäväksi edellytetty tulos tai toimenpide ja toteutumisen todentamiseksi tarvittavat asiakirjat siten, että hankkeen toteuttamisesta päätöksen mukaisesti voidaan varmistua ennen tuen maksamista. Hankkeen toteuttaminen ja tuen maksaminen voidaan jakaa osiin, jos se hankkeen luonteen vuoksi on tarkoituksenmukaista ja tukee hankkeen toteutumista.

Kertakorvaushanketta voidaan muuttaa vain toteuttamisajan osalta. Muun kuin hankkeen omarahoitusosuuteen kuuluvan kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoituksen hyväksymisen edellytyksenä on, että maksatushakemuksen yhteydessä toimitetaan tosite, josta rahoituksen toteutuminen voidaan todentaa.

Poiketen siitä, mitä 9 ja 10 §:ssä säädetään, valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain 7 §:n mukaisissa kehittämistoimenpiteissä prosenttimääräisinä kustannuksina voidaan hyväksyä 15 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä palkkakustannuksista.

Kehittämistoimenpiteiden prosenttimääräisinä korvattaviin sekä tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin kustannuksiin sovelletaan, mitä valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään.

Tuen myöntävä viranomainen voi perustellusta syystä päättää, että Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavissa hankkeissa korvataan kaikki muut hankkeesta aiheutuvat kustannukset kuin palkkakustannukset summalla, joka on 40 prosenttia hankkeen 16 §:n mukaisista hyväksyttävistä hankehenkilöstön palkkakustannuksista.

Tällaisessa hankkeessa vain hankehenkilöstön palkkakustannukset on todennettava tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen.

Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavissa hankkeissa erikseen raportoitavat, muun kuin tuensaajan tai tuen siirronsaajan maksamat osallistujien palkkakustannukset hyväksytään hallintoviranomaisen erikseen vahvistaman ammattialakohtaisen keskimääräisiin palkkakustannuksiin perustuvan taulukon mukaan. Erikseen raportoitavina kustannuksina hyväksytään vain kuntien ja muiden julkisyhteisöjen maksamat kustannukset.

Erikseen raportoitaviin osallistujien palkkakustannuksiin ei makseta tukea.

Tuettavina palkkakustannuksina voidaan hyväksyä hankkeen toteuttamiseksi tarpeellisesta työstä aiheutuneet palkkakustannukset sekä lakiin taikka virka- tai työehtosopimukseen perustuvat kustannukset. Palkat ovat vain siltä osin tukikelpoisia, kuin ne eivät ylitä hakijayhteisön vastaavasta tehtävästä yleisesti maksaman palkan määrää. Tukikelpoisia eivät ole tulospalkkiot, luontoisedut, eivätkä bonukset.

Jos hankkeen toteuttamiseksi tehtävä työ vie vain osan henkilön työajasta, palkkakustannusten tukemisen edellytyksenä on, että työstä on pidetty hyväksyttävää työaikakirjanpitoa, josta ilmenee hankkeen toteuttamiseksi tehty työ sekä hankkeen toteuttamisaikana tehdyn työn kokonaismäärä. Työaikakirjanpidon tulee olla työntekijän ja työnantajan allekirjoittama.

Maa-alueiden hankintakustannuksista tukikelpoisia kustannuksia voivat olla enintään 10 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista yleisasetuksen 69 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti.

Matkakustannukset ovat tukikelpoisia siltä osin kuin ne eivät ylitä tuensaajaan sovellettavan virka- tai työehtosopimuksen mukaisesti maksettavien matkakorvausten määrää. Jos tuensaajaan sovellettava virka- tai työehtosopimus ei sisällä säännöksiä matkakustannusten korvaamisesta tai tuensaajaan ei sovelleta virka- tai työehtosopimusta, matkakustannukset ovat tukikelpoisia valtion virka- ja työehtosopimuksen sisältämän kulloinkin voimassaolevan valtion matkustussäännön mukaisesti.

Hankkeen asianmukaisen toteuttamisen kannalta tarpeellisista ulkomaan matkoista aiheutuvat kustannukset ovat tukikelpoisia, jos tuen myöntävä viranomainen on hyväksynyt matkasuunnitelman ja matkaan liittyvät kustannukset sekä perustelun matkan tarpeellisuudesta etukäteen, jollei viranomainen tukipäätöksessä katso etukäteishyväksyntää hankkeen luonteen vuoksi tarpeettomaksi.

Osamaksukaupalla hankitun omaisuuden vakuutus-, korjaus- ja huoltokustannukset eivät ole tukikelpoisia.

Koneiden ja laitteiden hankinnan asemesta ne voidaan vuokrata hankkeen toteuttamisajaksi. Tukikelpoisina kustannuksina ei korvata vuokraamisesta aiheutuvia hallinto-, rahoitus-, vakuutus-, korjaus- eikä huoltokustannuksia eikä muita vastaavia kustannuksia.

Käytettynä hankittavan koneen tai laitteen hankintahinta ei saa ylittää koneen tai laitteen käypää arvoa. Koneen tai laitteen jäljellä olevan käyttöiän tulee olla riittävä investoinnin tavoitteeseen nähden, ja sen on oltava teknisiltä ominaisuuksiltaan asianmukainen suunniteltuun käyttöön. Tukikelpoisuuden edellytyksenä on lisäksi, että koneen tai laitteen hankintaan ei ole saatu viiden hankintaa edeltäneen vuoden aikana julkista tukea.

Hankkeesta aiheutunut arvonlisävero on tukikelpoinen kustannus, jos tuensaaja esittää verohallinnolta saadun tai riittävän selvityksen siitä, ettei kyseiseen toimintaan liittyvistä kustannuksista ole mahdollista saada arvonlisäveron palautusta.

Hankkeesta tuensaajalle aiheutuneet mahdolliset viivästys- ja muut korkokulut, tilitapahtumista perittävät palvelumaksut, valuutan vaihtopalkkiot, kurssitappiot sekä muut yksinomaan rahoitukseen liittyvät kustannukset eivät ole tukikelpoisia kustannuksia.

Sakot, pysäköintivirhemaksut, rikemaksut sekä muut lakiin perustuvat taloudelliset seuraamukset ja oikeudenkäyntikulut eivät ole tukikelpoisia.

Tukikelpoisiksi voidaan hyväksyä työterveyshuoltolaissa (1383/2001) työnantajan velvollisuudeksi säädetyn työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Näillä tarkoitetaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 13 luvun 1 §:n 1 momentin perusteella korvattavaksi säädettyjä kustannuksia. Jos työnantaja on saanut tai on oikeutettu saamaan työterveyshuollon järjestämisestä korvausta muualta, ei kustannus ole tältä osin tukikelpoinen.

Hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset viranomaismaksut ovat tukikelpoisia, jos ne on hyväksytty erikseen hanketta koskevassa päätöksessä.

Tukikelpoisia kustannuksia ovat hankkeeseen sisältyvien toimenpiteiden valmisteluun ja toteuttamiseen liittyvät kustannukset. Lisäksi tukikelpoisia kustannuksia ovat hankkeen toimenpiteiden arviointiin, seurantaan ja viestintään liittyvät materiaalikustannukset. Postin ja sähköisen viestinnän hankkeelle kohdistuvat maksut sekä puhelinkulut ovat tukikelpoisia.

Hankkeen tukikelpoisiksi kustannuksiksi voidaan hyväksyä tuensaajan maksamiin tosiasiallisiin kustannuksiin perustuva osuus tuensaajan hanketoiminnan kustannuksista. Hankkeelle osoitettavat välilliset kustannukset tulee kohdentaa hankkeelle perustellulla, tasapuolisella ja oikeudenmukaisella tavalla siinä suhteessa kuin ne ovat aiheutuneet hankkeesta. Kohdentamisen perusteista on hakemisen yhteydessä esitettävä perusteltu selvitys. Selvityksestä on käytävä selkeästi ilmi sekä hankkeen että tuensaajan muun, ei hanketoimintaan liittyvän toiminnan kustannukset. Viranomaisen on tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä hyväksyttävä kohdentamisen perusteet.

Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavissa hankkeissa kiinteistön ja käyttöomaisuuden poistot hankkeen toteutusaikana ovat tukikelpoisia kustannuksia, jos poistojen kohteena olevan omaisuuden hankintaan ei ole saatu julkista tukea. Poistot lasketaan voimassa olevien kirjanpitosäännösten ja -määräysten mukaisesti.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuna julkisena tukena ei pidetä sellaista kansallista julkista rahoitusta, jota hankkeen toteuttajana toiminut viranomainen tai julkisyhteisö on käyttänyt 1 momentissa tarkoitetun omaisuuden hankintaan, jos rahoitus perustuu viranomaiselle tai julkisyhteisölle myönnettyihin toimintamäärärahoihin.

Rakennerahasto-ohjelman teknisestä tuesta maksettavina kustannuksina tukikelpoisia ovat ohjelman valmistelusta, hallinnoinnista, seurannasta, arvioinnista, tiedotuksesta, viestinnästä, sekä valvonnasta ja tarkastuksista aiheutuvat kustannukset. Teknisellä tuella voidaan rahoittaa myös edellisiä ja seuraavia ohjelmakausia koskevia edellä mainittuja toimenpiteitä. Teknisestä tuesta voidaan korvata sellaiset tietojärjestelmistä aiheutuvat kustannukset, jotka syntyvät rakennerahastojen hallinnoinnista ja jotka hallintoviranomainen hyväksyy rahoitettaviksi. Ohjelman teknisestä tuesta maksettavat kustannukset ovat tukikelpoisia ohjelmakauden alkamisesta lähtien.

Ohjelman teknisestä tuesta ei korvata välillisiä kustannuksia. Tukikelvottomia ovat myös hankkeelle sekä välittöminä että välillisinä kustannuksina kohdennettavat toimitilakustannukset.

Välittävän toimielimen on takaisinperintää, palauttamista ja muita korjaavia toimenpiteitä koskevissa asioissa valmisteltava päätös alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain 29 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tietojärjestelmässä.

Tuensaaja on velvollinen säilyttämään kaiken hankkeeseen liittyvän kirjanpitoaineiston ja muun aineiston niin, että tuen käytön valvonta on mahdollista. Kirjanpitoaineisto ja muu hanketta koskeva aineisto on säilytettävä 10 vuotta rahoituspäätöksessä vahvistetusta hankkeen päättymispäivästä. Tukea koskevaan päätökseen on otettava ehto tuensaajan asiakirjojen säilyttämisvelvollisuudesta ja säilyttämisajasta.

Tuen myöntävä viranomainen voi jatkaa tuensaajalle annettavalla kirjallisella ilmoituksella 1 momentissa tarkoitettua säilyttämisaikaa yleisasetuksen 140 artiklan 1 kohdan neljännen alakohdan nojalla.

Jos kansallisessa lainsäädännössä tai valtiontukea koskevassa Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetään pidempää säilyttämisaikaa, noudatetaan sitä.

Rakennerahastohankkeiden hallinnointiin käytettävän liitännäisjärjestelmän omistajalla on velvollisuus noudattaa EURA 2014 -tietojärjestelmän tiedonohjaussuunnitelmaa hallintoviranomaisen edellyttämällä tavalla.