2014

282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain (1164/2013) nojalla:
1 § Koulutustehtävä ja suoritettavat tutkinnot

Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettava sisäisen turvallisuuden alan ammattikorkeakoulututkinto on poliisin ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusalan mukaan tutkintonimike poliisi (AMK), Bachelor of Police Services.

Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettava sisäisen turvallisuuden alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto on poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusalan mukaan tutkintonimike poliisi (ylempi AMK), Master of Police Services.
2 § Opintojen rakenne

Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu:

 1)

perus- ja ammattiopintoja;

 2)

vapaasti valittavia opintoja;

 3)

ammattitaitoa edistävää harjoittelua;

 4)

opinnäytetyö.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu:

 1)

syventäviä ammattiopintoja;

 2)

vapaasti valittavia opintoja;

 3)

opinnäytetyö.
3 § Opintojen laajuus

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.

Poliisin ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä.

Poliisin ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä.
4 § Opintojaksot ja opetussuunnitelmat

Poliisiammattikorkeakoulu suunnittelee ja järjestää tutkintoon johtavat opinnot opintokokonaisuuksina, jotka suuntautuvat johonkin sisäisen turvallisuuden alan ammatillista asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen.

Opinnot ja niihin kuuluva opetus järjestetään opintojaksoina. Opintojaksot ovat pakollisia tai vaihtoehtoisia taikka vapaasti valittavia.

Tutkinnon opetussuunnitelmassa määrätään ainakin kunkin opintojakson tavoitteet, käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus opintopisteinä, opetuksen ja harjoittelun määrä sekä vaadittavat suoritukset.
5 § Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle:

 1)

laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet sisäisen turvallisuuden alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten;

 2)

edellytykset sisäisen turvallisuuden alan kehityksen seuraamiseen ja edistämiseen;

 3)

valmiudet elinikäiseen oppimiseen;

 4)

riittävä viestintä- ja kielitaito;

 5)

sisäisen turvallisuuden alaan liittyvän kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet.

Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva sisäisen turvallisuuden viranomaisten asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija sisäisen turvallisuuden tehtäväalueen yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa hänelle 7 §:ssä tarkoitettu kielitaito.

Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija sisäisen turvallisuuden keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija valmistuttuaan kykenee itsenäisesti työskentelemään sisäisen turvallisuuden asiantuntijatehtävissä sekä osallistumaan työyhteisön kehittämiseen.

Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä.

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä.
6 § Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle:

 1)

sisäisen turvallisuuden kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot sisäisen turvallisuuden alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten;

 2)

syvällinen kuva sisäisen turvallisuuden alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius sisäisen turvallisuuden alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn;

 3)

valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen;

 4)

työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito;

 5)

kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet.

Syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön, analyyttisiä taitoja, projektin johtamisen ja tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitoja sekä sosiaalisia taitoja.

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön.
7 § Kielitaito

Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

 1)

sellaisen suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen;

 2)

sellaisen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.

Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.
8 § Kypsyysnäyte

Tutkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa.
9 § Ammatilliset erikoistumisopinnot

Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia laajoja täydennyskoulutuskokonaisuuksia.

Ammatillisten erikoistumisopintojen laajuus on 30—60 opintopistettä.
10 § Opiskeluaika

Poliisiammattikorkeakoulun on järjestettävä tutkintoon johtavat opinnot niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa:

 1)

poliisialan ammattikorkeakoulututkinnon opinnot kolmessa vuodessa;

 2)

poliisialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnot kahdessa vuodessa.
11 § Opintojen hyväksilukeminen

Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan Poliisiammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.
12 § Todistukset

Poliisiammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.

Poliisiammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen hänen suorittamistaan opinnoista myös opiskelun kestäessä.

Poliisiammattikorkeakoulu antaa Poliisiammattikorkeakoulussa tutkinnon tai opintoja suorittaneelle tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.
13 § Tutkintosääntö

Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tutkinnoista, opetussuunnitelmista, opinnoista, opintojen ohjauksesta, opetukseen osallistumisesta, muiden opintojen hyväksilukemisesta, harjoittelusta, opinnäytetyöstä, arvioinnista ja todistuksista annetaan Poliisiammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.
14 § Lukuvuosi

Poliisiammattikorkeakoulun lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Opetusta annetaan Poliisiammattikorkeakoulun määrääminä ajanjaksoina. Opetus on järjestettävä siten, että opiskelijat voivat harjoittaa opintoja tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja tehokkaasti.
15 § Opiskelijavalinnan tuloksesta ilmoittaminen

Opiskelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi pyytää oikaisua.
16 § Poliisimieheksi koulutettaville asetettavat lisävaatimukset

Poliisimieheltä vaadittavaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi otettavan hakijan tulee täyttää seuraavat terveysvaatimukset:

 1)

hakijalla ei saa olla sellaista sairautta, vikaa eikä vammaa, joka alentaa hakijan toimintakykyä siinä määrin, että hakija ei selviydy poliisimiehen tehtävistä;

 2)

hakija ei käytä eikä ole käyttänyt huumausainelain (373/2008) 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin;

 3)

hakijan näöntarkkuus on ilman silmälaseja molemmilla silmillä vähintään 0,2 sekä silmälaseilla korjattuna vähintään 1,0;

 4)

hakija kuulee ilman apuvälineitä molemmilla korvillaan tavallisen puheäänen neljän metrin etäisyydeltä.

Opiskelijaksi poliisimieheltä vaadittavaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettavalta edellytetään rehellisyyttä ja luotettavuutta, jota arvioidaan hakijasta tehdyn turvallisuusselvityksen perusteella. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös vireillä olevat rikosasiat, joissa hakija on rikoksesta epäiltynä tai vastaajana.
17 § Opintosuoritusten arviointi

Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseensa. Opintosuoritukset on säilytettävä kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta.
18 § Tutkintolautakunnan kokoonpano

Poliisiammattikorkeakoulun tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, jonka tulee olla Poliisiammattikorkeakoulun yliopettaja ja kaksi muuta jäsentä, joiden tulee olla Poliisiammattikorkeakoulun opettajia. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä määrää ammattikorkeakoulun hallitus.
19 § Poliisiammattikorkeakoulun valtuuskunnan kokoonpano

Poliisiammattikorkeakoulun valtuuskunnassa tulee olla opetus- ja tutkimusalan, sisäisen turvallisuuden alan ja poliisitoimintaan liittyvien sidosryhmien edustajia. Valtuuskunnassa tulee olla myös Poliisiammattikorkeakoulun edustajia. Maan molempien kansalliskielien tulee olla edustettuina valtuuskunnan jäsenistössä.
20 § Rehtorin kelpoisuusvaatimukset

Rehtorilta vaaditaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto, perehtyneisyyttä Poliisiammattikorkeakoulun toimialaan ja hallinnollista kokemusta. Rehtorin virkaan voidaan myös nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jos hänet muutoin katsotaan erityisen ansioituneeksi tehtävään.
21 § Opettajien kielitaitovaatimukset

Yliopettajalta vaaditaan, että hänellä on erinomainen suullinen ja kirjallinen taito siinä kielessä, jolla hänet on määrätty antamaan opetusta.

Muilta opettajilta vaaditaan, että hänellä on hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kielessä, jolla hänet on määrätty antamaan opetusta.
22 § Opettajien kelpoisuusvaatimukset

Yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä muulta opettajalta soveltuva korkeakoulututkinto.

Erityisestä syystä yliopettajan virkaan voidaan 1 momentin estämättä nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin virkaan henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa sekä muun opettajan virkaan henkilö, joka ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa, jos nimitettävä henkilö on erittäin hyvin perehtynyt viran tehtäväalaan.

Yliopettajalta ja lehtorilta sekä muulta opettajalta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä.

Opettajalta vaaditaan lisäksi vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Tämän estämättä opettajaksi voidaan nimittää myös henkilö, joka on otettu ehdolla, että hän kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta suorittaa vaaditut opettajan pedagogiset opinnot.
23 § Opettajien tehtävät

Opettajan tehtävänä on opetus- ja ohjaustyönsä sekä niihin liittyvien muiden tehtäviensä ohella:

 1)

kehittää alansa opetusta ottaen huomioon työelämän kehitys;

 2)

osallistua opetussuunnitelmien laatimiseen ja opiskelijavalinnan hoitamiseen;

 3)

hoitaa tutkimus- ja kehitystyöhön liittyviä tehtäviä sen mukaan kuin Poliisiammattikorkeakoulu määrää;

 4)

osallistua Poliisiammattikorkeakoulun määräämään ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään koulutukseen ja perehtyä työelämään;

 5)

hoitaa Poliisiammattikorkeakoulun hallintoelinten jäsenyydestä aiheutuvat ja muut hänelle kuuluvat tai määrätyt tehtävät.
24 § Voimaantulosäännös

Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä huhtikuuta 2014.

Asetuksen voimaantullessa opettajana toimivan on suoritettava 22 §:ssä tarkoitettu soveltuva korkeakoulututkinto 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä, jos hänellä ei ole sellaista suoritettuna.

Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014

Sisäministeri Päivi Räsänen Lainsäädäntöneuvos Riitta Aulanko