Sen lisäksi mitä ympäristöministeriöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (708/ 2003) säädetään, tässä ympäristöministeriön asetuksena annettavassa työjärjestyksessä säädetään ympäristöministeriön osastoista, yksiköistä, niiden tehtävistä ja niiden välisestä yhteistyöstä sekä toiminnan muusta järjestämisestä, ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta, johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista, henkilöstön sijoittumisesta sekä asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta ministeriössä.

Yhteistoiminnassa ministeriön ja henkilöstön välillä noudatetaan ministeriön yhteis-toimintasopimusta.

Toiminnan ja talouden suunnittelusta ja seurannasta, ministeriön kirjanpitoyksikkötehtävistä sekä sisäisestä valvonnasta määrätään ministeriön taloussäännössä.

Sisäisestä tarkastuksesta määrätään ministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä. 

Ministeriön ja hallinnonalan virastojen välillä sovelletaan tulosohjausta ja ministeriössä tulosjohtamista. Toiminnan tuloksellisuutta ja tulosvastuuta painotetaan ministeriön johtamisessa ja alaisten virastojen ohjauksessa.

Ministeri johtaa ministeriön toimintaa apunaan ministeriön johtoryhmä. Kansliapäällikkö vastaa koko ministeriön tulosjohtamisesta. Osastojen ja yksiköiden päälliköt vastaavat tulosjohtamisesta osastoissa ja yksiköissä.

Kansliapäällikkö johtaa ministeriön alaisten virastojen tulosohjausta. Osastot ja yksiköt huolehtivat ministeriön alaisten virastojen tulosohjauksesta kukin toimialallaan. Hallintoyksikkö huolehtii tulosohjauksen järjestämisestä. Ympäristöhallinnon ohjaustoiminto yhteen sovittaa hallinnonalan ohjausta.  

Johtoryhmään kuuluvat ministerit, valtiosihteerit, kansliapäällikkö, osastojen ja yksiköiden päälliköt tai heidän ollessa estyneinä heidän sijaisensa sekä lainsäädäntöjohtaja, tutkimusjohtaja ja henkilöstön edustaja. Ministereiden erityisavustajat osallistuvat kokouksiin. Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ylijohtaja ja Metsähallituksen luontopalvelujohtaja voidaan kutsua asiantuntijana osallistumaan niihin kokouksiin, joissa käsitellään näitä virastoja koskevia merkittäviä asioita. Tarvittaessa voidaan kokoukseen kutsua myös muita asiantuntijoita. 

Johtoryhmä kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa, jollei puheenjohtaja toisin määrää.

Osastot ja yksiköt vastaavat ministeriön strategioiden toteuttamisesta sekä toiminnan tuloksellisuudesta ja sisäisestä valvonnasta.

Luontoympäristöosasto vastaa asioista, jotka koskevat luonnonsuojelua, maisemanhoitoa, luonnon virkistyskäyttöä, pinta- ja pohjavesien sekä merien suojelua, maa- ja metsätalouden, maa- ja kiviaineksen oton sekä muun maaseudun ja luonnonvarojen käytön ekologista kestävyyttä ja ympäristönsuojelua, ympäristövaikutusten arviointia, ympäristön seurannan yhteensovittamista sekä alueellisen yhteistyön ympäristönsuojeluhankkeita. Osasto vastaa myös ympäristön seurantaa ja tietojärjestelmiä koskevista asioista toimialallaan sekä toimialan tutkimukseen, kehittämiseen ja suunnitteluun liittyvistä asioista.

Rakennetun ympäristön osasto vastaa maankäytön, asumisen ja rakentamisen ohjauksesta ja kehittämisestä sekä erityisesti asioista, jotka koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, alueiden käytön suunnittelua, maapolitiikkaa, yhdyskuntatekniikkaa, yhdyskuntien ja rakentamisen laatua, toimivuutta ja taloudellisuutta, elinympäristön ja asumisen laatua, rakennuskannan ylläpitoa, korjausrakentamista, kulttuuriympäristön hoitoa, rakennussuojelua, rakennusvalvontaa, yhdyskuntien ja rakennusten terveellisyyttä ja turvallisuutta, meluntorjuntaa, asuntojen tuotannon, korjauksen ja hankinnan tukemista, asumiskustannuksia, asuntorahoitusta. Osasto vastaa myös ympäristön seurantaa ja tietojärjestelmiä koskevista asioista toimialallaan sekä toimialan tutkimukseen, kehittämiseen ja suunnitteluun liittyvistä asioista.

Ympäristönsuojeluosasto vastaa asioista, jotka koskevat ilmansuojelua, ilmastonmuutosta, kestävää kulutusta ja tuotantoa, jäteasioita, kemikaalien sekä nano- ja biotekniikan ympäristöhaittojen ehkäisemistä, maaperän pilaantumista, ympäristövahinkojen torjuntaa ja korvaamista, ympäristötaloutta ja ympäristöteknologiaa.  Osasto vastaa myös ympäristön seurantaa ja tietojärjestelmiä koskevista asioista toimialallaan sekä toimialan tutkimukseen, kehittämiseen ja suunnitteluun liittyvistä asioista. Lisäksi osastolle kuuluu kestävään kehitykseen liittyvien asioiden valmistelu ja yhteensovittaminen ministeriön toimialalla yhteistyössä muiden osastojen ja yksiköiden kanssa.

Hallintoyksikkö vastaa asioista, jotka koskevat hallinnon kehittämistä, hallinnonalan ohjausta, ympäristöhallinnon ohjaustoimintoa, toiminnan ja talouden suunnittelua ja ohjausta, henkilöstövoimavarojen suunnittelua ja ohjausta, tietohallinnon ohjausta, asiakirjahallintoa, toimitila- ja materiaalihallintoa ja hallintopalveluja sekä asioita, jotka eivät kuulu ministeriön muille osastoille tai yksiköille.

Kansainvälisten ja EU- asiain yksikkö vastaa asioista, jotka koskevat ministeriön monenkeskisen yhteistyön, ympäristöasioita koskevien Euroopan Unionin ulkosuhteiden, alueellisen yhteistyön, pohjoismaisen yhteistyön ja kahdenvälisen yhteistyön yhteensovittamista. Lisäksi kansainvälisten ja EU- asiain yksikkö hoitaa ympäristöministeriön toimialalle kuuluvien kansainvälisten sopimusten valmistelua ja voimaansaattamista sekä täytäntöönpanoa yhteistyössä osastojen ja yksiköiden kanssa.

Yksikkö vastaa myös Euroopan unionin ympäristöpolitiikan ja yhteisön lainsäädännön valmistelun yhteensovittamisesta yhteistyössä osastojen ja yksiköiden kanssa.

Ministeriön osastot ja yksiköt hoitavat kansainvälistä yhteistyötä toimialallaan ja toimivat aloitteellisesti yhteistyön kehittämiseksi. 

Viestintäyksikkö vastaa ministeriön ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä yhteistyössä osastojen ja yksiköiden kanssa. Yksikkö vastaa myös tietopalveluista ja julkaisutoiminnasta.

Sisäisen tarkastuksen ryhmä toimii kansliapäällikön alaisuudessa. Se vastaa ministeriön sisäisestä tarkastuksesta ja edistää sisäistä valvontaa.

Ympäristöhallinnon ohjaustoiminto yhteen sovittaa ja kehittää hallinnonalan ohjausta ja huolehtii ohjauksen yhtenäisyydestä yhteistyössä kansliapäällikön sekä osastojen ja yksiköiden kanssa.

Osaston ja yksikön hallinnollisissa määräyksissä määrätään tarkemmin osaston tai yksikön ryhmistä , toiminnan järjestämisestä, johtoryhmästä, henkilöstön tehtävistä ja sijaisuuksista. Osaston tai yksikön päällikkö antaa edellä mainitut hallinnolliset määräykset. Kansliapäällikkö vahvistaa sisäisen tarkastuksen ryhmän hallinnolliset määräykset.

Valtiosihteeri hoitaa valtioneuvoston ohjesäännön 44 §:n 2 momentissa mainittuja tehtäviä. Ministeri voi antaa valtiosihteerin tehtävistä hallinnollisen määräyksen.

Kansliapäällikkö hoitaa valtioneuvoston ohjesäännön 45 §:ssä mainittuja tehtäviä. Lisäksi kansliapäällikkö johtaa ministeriön toimintaa ja strategista suunnittelua, sovittaa yhteen ministeriön strategian toimeenpanoa, vastaa sisäisen valvonnan toimivuudesta sekä osallistuu ministerin apuna laajakantoisten tai muutoin tärkeiden asioiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja valvontaan sekä johtaa hallinnonalan tulosohjausta ja ministeriön tulosjohtamista. 

Lainsäädäntöjohtaja vastaa ministeriön lainsäädännön valmistelun, kehittämisen ja toimeenpanon yhteen sovittamisesta yhteistyössä kansliapäällikön, osastojen ja yksiköiden kanssa sekä avustaa ministeriön johtoa lainsäädäntötarpeen arvioinnissa, säädöshankkeiden seurannassa ja niiden vaikutusten arvioinnissa.

 Tutkimusjohtaja vastaa ministeriön  tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoiminnan valmistelun, kehittämisen ja toimeenpanon yhteensovittamisesta yhteistyössä kansliapäällikön,  osastojen ja yksiköiden kanssa sekä avustaa ministeriön johtoa tutkimus- ja selvitystarpeiden arvioinnissa, hankkeiden seurannassa ja niiden vaikutusten arvioinnissa.

Osaston tai yksikön päällikkö johtaa osaston tai yksikön toimintaa, vastaa sille asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta ja lainsäädännön valmistelun laadusta ja ohjauksesta sekä huolehtii osaston tai yksikön toiminnan kehittämisestä. Lisäksi hän huolehtii osaston tai yksikön henkilöstön kehittämisestä ja siitä, että osastolle tai yksikölle kuuluvien tehtävien suorittamiselle on riittävät edellytykset ja että tehtävät hoidetaan tuloksellisesti. Päällikkö seuraa ja arvioi kehitystä osaston tai yksikön toimialalla sekä tekee uudistusehdotuksia. 

Osastojen päällikköinä toimivat ylijohtajat. Hallintoyksikön päällikkönä toimii hallintojohtaja, kansainvälisten ja EU-asiain yksikön päällikkönä kansainvälisten asiain johtaja ja viestintäyksikön päällikkönä viestintäjohtaja.

Ryhmän päällikkö johtaa ryhmän toimintaa ja vastaa sille asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta. Ministeri määrää osaston tai yksikön päällikön tai kansliapäällikön esityksestä ryhmän päällikön enintään viiden vuoden määräajaksi tehtävään ilmoittautuneiden henkilöiden joukosta. Osaston tai yksikön päällikön on ennen esityksen tekemistä neuvoteltava asiasta kansliapäällikön kanssa.

Virkamies ja hänen esimiehensä käyvät vuosittain kehityskeskustelut. Kehityskeskusteluissa arvioidaan edelliselle vuodelle sovittujen tavoitteiden toteutumista ja virkamiehen suoriutumista tehtävissään, käsitellään tehtävänkuva ja sovitaan kuluvan vuoden tavoitteista sekä virkamiehen koulutus- ja kehittymistarpeista.

Ministeri ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat, jollei ratkaisuvaltaa tässä työjärjestyksessä säädetä ministeriön virkamiehille.  Jos asia, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, on yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä taikka siitä on hankittava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunto, ratkaisee asian ministeri.

Kansainvälisten asiain johtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat ministeriön kansainväliseen yhteistyöhön osoitettujen yhteisten määrärahojen käyttösuunnitelmia ja käyttämistä.

Tutkimusjohtaja ratkaisee käyttösuunnitelmassa tai muutoin ministeriön yhteiseen käyttöön osoitettujen tutkimus- ja kehittämismäärärahojen käyttämistä koskevat asiat.

Kansliapäällikön alaisuudessa toimivan sisäisen tarkastuksen ryhmän päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat työaikapankkimääräyksen antamista ryhmän henkilöstölle.

Jos tämän työjärjestyksen mukaista ratkaisuvaltaa käyttävä virkamies on estynyt, hänelle kuuluvaa ratkaisuvaltaa käyttää hänen sijaisensa sen mukaan kuin sijaisuuksista tässä asetuksessa säädetään tai osastojen ja yksiköiden hallinnollisissa määräyksissä määrätään lukuun ottamatta 35 §:ssä tarkoitettuja eräitä henkilöstöä koskevia asioita.

Virkamiehen 1 momentissa tarkoitettuna lähimpänä esimiehenä voi toimia kansliapäällikkö, osaston päällikkö, yksikön päällikkö ja ryhmän päällikkö.

Mikäli virkamiehen lähiesimies on estynyt, hänelle 1 momentin mukaan kuuluvaa ratkaisuvaltaa käyttää 2 momentissa tarkoitettu virkamies siten,  kuin osaston tai yksikön hallinnollisessa määräyksessä tarkemmin määrätään.

Kansliapäällikön nimittämisestä säädetään perustuslaissa ja valtiosihteerin nimittämisestä valtioneuvoston ohjesäännössä.

Ympäristöministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti valtioneuvosto nimittää kansliapäällikön, ylijohtajan, hallintojohtajan, kansainvälisten asiain johtajan, viestintäjohtajan, lainsäädäntöjohtajan, tutkimusjohtajan, hallitusneuvoksen, rakennusneuvoksen, kansainvälisten asiain neuvoksen, ympäristöneuvoksen, aluesuunnitteluneuvoksen,  asuntoneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen, tarkastusneuvoksen, talousjohtajan, tietohallintojohtajan, neuvottelevan virkamiehen, henkilöstöpäällikön, viestintäpäällikön ja hallitussihteerin. Ympäristöministeriö nimittää tai ottaa muun henkilöstön. 

Ympäristöministeriön nimitystoimivaltaan kuuluvista viroista ja tehtävistä ministeri nimittää ja ottaa henkilöstön, jonka palkkaus on vähintään ministeriön palkkausjärjestelmän vaativuustasoa 12 vastaava. Ympäristöministeriön nimitystoimivaltaan kuuluvaan muuhun virkaan nimittää ja tehtävään ottaa asianomaisen osaston tai yksikön päällikkö.

Nimittämistä tai työsuhteeseen ottamista koskevat päätökset ja määräykset esitellään hallintoyksiköstä.

Jos nimittävänä viranomaisena virkaan on valtioneuvosto, nimittää yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen valtioneuvosto ja enintään vuoden kestävään virkasuhteeseen ministeri. Muuhun määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittää se, joka nimittää vastaavaan virkaan 36 §:n mukaisesti.

Virkavapauden, johon ministeriön virkamiehellä on oikeus lain, asetuksen tai valtion virkaehtosopimuksen nojalla tai tällaista virkavapautta vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilöstölle myöntää ympäristöministeriö. Virkavapaus, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, ratkaistaan 35 §:n mukaisesti.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden tai vastaavan vapautuksen myöntää tasavallan presidentin tai valtioneuvoston nimittämälle virkamiehelle yli 2 vuodeksi valtioneuvosto ja enintään 2 vuodeksi ministeriö, jossa ratkaisuvalta kuuluu kansliapäällikölle.

Ympäristöministeriön nimittämille tai ottamille virkamiehille ja työsopimussuhteiselle henkilöstölle virkavapautta tai vapautuksen työstä myöntää ympäristöministeriö. Ministerin nimittämille virkamiehille virkavapauden tai vapautuksen työstä myöntää kansliapäällikkö. Muiden virkamiesten ja muun työsopimussuhteisen henkilöstön osalta virkavapauden tai vapautuksen työstä myöntää asianomaisen osaston tai yksikön päällikkö.

Ministeriön alaisen viraston virkaan ja määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittää ministeri, jos asiasta päättäminen kuuluu ministeriölle.

Kansliapäällikkö määrää ministeriön henkilöstön sijoittumisesta osastoon, yksikköön, alaisuudessaan toimivaan ryhmään tai suoraan alaisuuteensa.

Kansainvälisten asian johtaja vahvistaa kansainväliseen yhteistyöhön varatuista määrärahoista maksettavia virkamatkoja koskevan suunnitelman (ulkomaan virkamatkasuunnitelma). 

Ministeri antaa kotimaan ja ulkomaan virkamatkamääräykset valtiosihteerille, kansliapäällikölle ja erityisavustajille. 

Kansliapäällikkö antaa kotimaan ja ulkomaan virkamatkamääräykset osaston tai yksikön päällikölle, lainsäädäntöjohtajalle, tutkimusjohtajalle ja sisäisen tarkastuksen ryhmän päällikölle, ellei jäljempänä 3 momentista muuta johdu.

Osaston, yksikön tai sisäisen tarkastuksen ryhmän päällikkö antaa ulkomaan virkamatkasuunnitelmassa osoitettujen määrärahojen puitteissa ulkomaan virkamatkoja koskevat määräykset osaston, yksikön tai sisäisen tarkastuksen ryhmän virkamiehille.

 Osaston tai yksikön päällikkö antaa ulkomaan virkamatkasuunnitelmassa osoitettujen määrärahojen puitteissa ulkomaan virkamatkoja koskevat määräykset ministeriön ulkopuolisille henkilöille, jos kyseessä on osaston tai yksikön toimialaan kuuluva virkamatka, sekä osaston tai yksikön käyttöön osoitetuista muista määrärahoista maksettavia ulkomaan virkamatkoja koskevat määräykset.

Ryhmän päällikkö antaa kotimaan virkamatkamääräykset ryhmänsä virkamiehille vahvistetun määrärahan käyttösuunnitelman puitteissa. Osaston tai yksikön päällikkö  antaa kotimaan virkamatkamääräykset ryhmien päälliköille ja muille alaisuudessaan toimiville virkamiehille. 

Hallintojohtaja antaa ulkomaan virkamatkamääräykset ministeriön alaisen viraston päällikölle.

Ulkopuolisen tahon rahoittaman virkamatkan matkamääräyksen osastojen, yksiköiden tai sisäisen tarkastuksen päälliköille antaa kansliapäällikkö lukuun ottamatta hallitusten välisen kansainvälisen yhteistyön virkamatkoja. Muulle henkilöstölle vastaavan matkamääräyksen antaa osaston tai yksikön päällikkö.  

Työryhmän asettamisesta ja kokoonpanosta päättää toimialallaan osaston tai yksikön päällikkö. Jos työryhmän valmistelutehtävä on laaja-alainen, työryhmästä päättää kansliapäällikkö. Jos toimikunnan tai työryhmän asettaminen vaatii valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsittelyn, päättää asettamisesta ministeri. Toimikunnan ja työryhmän jäseniksi ja asiantuntijoiksi voidaan kutsua henkilöitä myös ministeriön ulkopuolelta.

Asioiden valmistelussa virkamiesten on keskenään pidettävä tarpeellista yhteyttä neuvotteluin, toimistaan tiedottamalla ja muilla sopivilla tavoilla.

Virkamies on työnjaosta riippumatta velvollinen suorittamaan ne tehtävät, jotka ministeri, valtiosihteeri, kansliapäällikkö, osaston tai yksikön päällikkö hänelle määrää. Ennen tehtäväksi antoa on asiasta mahdollisuuksien mukaan keskusteltava asianomaisen virkamiehen ja hänen esimiehensä kanssa.

Ministerille, valtiosihteerille ja kansliapäällikölle on tiedotettava tärkeimmistä ministeriön toimialan ajankohtaisista ja vireillä olevista asioista. Samoin on ilmoitettava myös tärkeimpien asioiden esittelystä hyvissä ajoin. Valtiosihteerin ja kansliapäällikön on informoitava ministeriön johtoa toimivaltaansa kuuluvien asioiden edistymisestä.

Ennen kuin asia esitellään ministerin tai kansliapäällikön ratkaistavaksi tai asiaa koskeva esittelylista jaetaan, esittelijän on toimitettava asiakirjat ja päätösehdotus osaston tai yksikön päällikön nähtäväksi tai jos niin on sovittu, selostettava asia heille. Jos asia esitellään ministerille ja asialla on periaatteellista merkitystä, myös kansliapäällikköä on vastaavasti informoitava. Jos he eivät yhdy esitykseen, heidän tulee merkitä asiakirjoihin kantansa asiassa.

Valtioneuvoston yleisistunnon tai raha-asiainvaliokunnan esittelylistaa ei saa muutoin kuin pakottavista syistä jakaa ennen kuin ministeri on antanut luvan esittelyyn ja hyväksynyt esittelylistan. Samoin on meneteltävä jaettaessa ympäristöministeriön kannanottoja sisältäviä muistioita ministerivaliokuntien käsittelyä varten.

Jos kansliapäällikkö, osaston tai yksikön päällikkö ottaa esiteltäväkseen asian, jota hänen alaisensa virkamies valmistelee, on tästä etukäteen neuvoteltava virkamiehen kanssa.

Esittelijöinä ministeriössä toimivat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet virkamiehet ja ne virkamiehet, jotka ministeriö on nimittämispäätöksen yhteydessä tai erikseen määrännyt ministeriön esittelijäksi.

Valtioneuvoston yleisistunnon esittelijöistä säädetään valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 21 §:ssä.

Valtion  viraston, laitoksen tai valtion liikelaitoksen tai osakeyhtiön johtokuntaan, hallitukseen tai vastaavaan kuuluva ympäristöministeriön virkamies ei osallistu tätä koskevan asian käsittelyyn eikä sitä koskevaan päätöksentekoon ministeriössä.

Ministerin erityisavustaja toimii ministerin avustajana ja suorittaa ministerin hänelle määräämiä tehtäviä toimimatta ministeriössä esittelijänä.

Erityisavustajalle on pyynnöstä annettava ne tiedot, joita hän tarvitsee tehtävänsä suorittamiseksi. Erityisavustajan tulee vastaavasti antaa virkamiehille heidän tehtäviensä hoitamisessa tarvitsemia tietoja.

Erityisavustajalla on oikeus osallistua ministeriön, osastojen ja yksiköiden johtoryhmien sekä suunnittelu- ja valmisteluelinten kokouksiin.

Ministeriön valmiuspäällikkönä toimii hallintojohtaja ja turvallisuuspäällikkönä kansliapäällikön määräämä virkamies. 

Ministeriössä on poikkeuksellisten erityistilanteiden varalta erityistilannepäivystys, johon osallistuvat kansliapäällikön määräämät henkilöt. Päivystyksen tarkoituksena on varmistaa erityistilanteissa ministeriön toimintavalmiudet myös virka-ajan ulkopuolella.

Kukin osasto, yksikkö ja ryhmä vastaa virka-aikana omaan toimialaansa kuuluviin erityistilanteisiin liittyvistä asioista. Virka-ajan ulkopuolella erityistilanteiden vastuuhenkilö, joka on päivystysvuorossa, voi neuvoteltuaan asianomaisten osastojen tai yksiköiden päälliköiden kanssa esittää ministeriön kannan kyseiseen erityistilanteeseen liittyvässä ministeriön toimivaltaan kuuluvassa asiassa.

Kansliapäällikön sijaisena toimivat osastojen päälliköt virkaikäjärjestyksessä, hallintojohtaja, lainsäädäntöjohtaja ja ministerin erikseen määräämät virkamiehet.

Osastojen ja yksiköiden päälliköt määräävät sijaisensa neuvoteltuaan asiasta kansliapäällikön kanssa.

Sijaisesta 35 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa henkilöstöä koskevissa asioissa määrätään 35 §:n 3 momentissa.

Ministeriön henkilöstön vuosilomajärjestys ja vuosilomat vahvistetaan sähköisesti vuosittain hyvissä ajoin ennen toukokuun 1 päivää.

Ne vuosiloman osat, jotka pidetään seuraavan vuoden tammi- syyskuussa, vahvistetaan sähköisesti ennen joulukuun 15 päivää ja kaikissa tapauksissa hyvissä ajoin ennen loman alkua.

Osastot ja yksiköt huolehtivat oman henkilöstönsä lomien seurannasta.

Mitä tässä työjärjestyksessä on sanottu virkamiehestä, koskee soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.