Suomen metsäkeskuksen johtokunnassa on maa- ja metsätalousministeriön edustajan ja henkilöstön edustajan lisäksi oltava metsänomistajien ja puuta jalostavan teollisuuden edustus.

Henkilöstöä edustamaan valitaan johtokuntaan kaksi metsäkeskuksen toimihenkilöä siten, että toinen heistä on läsnä julkisia hallintotehtäviä sisältäviä asioita käsiteltäessä ja toinen on läsnä liiketoimintayksikköä koskevia asioita käsiteltäessä. Maa- ja metsätalousministeriö määrää toisen näistä jäsenistä ensisijaisesti edustamaan henkilöstöä silloin, kun käsitellään sekä julkisen palvelun yksikköä että liiketoimintayksikköä yhteisesti koskevia henkilöstö- tai muita asioita. Henkilöstöä edustavalla toisella jäsenellä on kuitenkin oikeus olla läsnä ilman äänivaltaa johtokunnan viimeksi mainitussa kokouksessa.

Johtokunnan jäseneksi ei saa nimittää henkilöä, jonka muu tehtävä tai asema voi olla ristiriidassa metsäkeskuksen julkisten hallintotehtävien kanssa.

Edustajia valittaessa on myös kiinnitettävä huomiota siihen, että liiketoimintayksikön harjoittaman liiketoiminnan kanssa kilpailevan yhteisön tai muun organisaation sellaista toimihenkilöä tai luottamushenkilöä, joka voi toiminnassaan hyödyntää liiketoimintayksikön liikesalaisuudeksi katsottavaa tietoa, ei nimitetä johtokuntaan.

Eron johtokunnan puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle myöntää pyynnöstä maa- ja metsätalousministeriö. Muulle johtokunnan jäsenelle eron myöntää pyynnöstä johtokunta.

Jos johtokunnan jäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, nimitetään hänen tilalleen uusi jäsen johtokunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi samassa järjestyksessä kuin alkuperäinen jäsen on nimitetty.

Johtokunnan on tuotava maa- ja metsätalousministeriön kanssa käytävään tulossopimusneuvotteluun esitys metsäkeskukselle osoitettujen varojen kohdentamisesta.

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai, tämän ollessa estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtaja kutsuu koolle johtokunnan vähintään neljännesvuosittain.

Johtokunnan kokous voidaan järjestää myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Johtokunnan päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut, tai äänten mennessä tasan se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.

Jos johtokunta on asettanut jaostoja, julkisen palvelun yksikön toimintaan liittyvät asiat johtokunnassa esittelee johtaja ja liiketoimintaan liittyvät asiat esittelee liiketoimintajohtaja tai jaoston puheenjohtaja. Jaoston puheenjohtajalla on johtokunnan niin päättäessä läsnäolo-oikeus, kun johtokunta käsittelee jaoston valmistelemia asioita.

Johtokunnan on varmistettava, että julkisen palvelun yksikön asioita esiteltäessä, käsiteltäessä ja niistä päätettäessä liiketoimintajohtaja tai muu liiketoimintayksikössä työskentelevä toimihenkilö ei ole paikalla johtokunnan kokouksessa. Johtokunnan on myös varmistettava, että johtaja tai muu julkisen palvelun yksikössä työskentelevä toimihenkilö ei ole paikalla, kun metsäkeskuksen liiketoimintaan liittyviä asioita esitellään, käsitellään ja päätetään johtokunnan kokouksessa.

Johtokunnan puheenjohtajan ja sihteerin on varmistettava, että esittelylista ja siihen liittyvä aineisto johtokunnan kokoukseen sekä pöytäkirja kokouksesta valmistellaan ja toimitetaan johtokunnan jäsenille siten, että julkisten hallintotehtävien hoitamiseen ja liiketoimintaan liittyvät asiat käsitellään ja toimitetaan selkeästi erillisinä kokonaisuuksina ja eri ajankohtana. Johtokunnan kokousten kokouskutsussa käsiteltävät asiat on selkeästi jaoteltava julkisen palvelun yksikön ja liiketoimintayksikön asioihin. Johtokunnan kokousten aineisto ja pöytäkirjat on toimitettava viivytyksettä myös maa- ja metsätalousministeriöön.

Johtokunnan puheenjohtajan on huolehdittava myös siitä, että henkilöstön edustaja osallistuu kokoukseen vain niitä 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuja asioita käsiteltäessä, joita käsittelemään hänet on valittu, ja että hänelle toimitetaan vain näitä asioita koskevat asiakirjat.

Julkisen palvelun yksikön on sisällytettävä työjärjestykseen maakunnallisten metsäneuvostojen toiminta-alueet ja nimet. Metsäneuvostojen toiminta-alueet on rajattava siten, että ne noudattavat maakuntajakoja. Metsäneuvostot on muodostettava tarkoituksenmukaisiksi siten, että niiden toiminta edistää alueellista yhteistyötä. Toiminta-alueiden on myös oltava tarkoituksenmukaisia metsiin perustuvien elinkeinojen edistämisen kannalta.

Maakunnallisessa metsäneuvostossa on oltava jäseniä, joilla on metsäneuvoston toiminta-alueen metsiin perustuvien elinkeinojen paikallistuntemusta. Lisäksi metsäneuvostojen jäseniä nimitettäessä tulee ottaa huomioon jäsenten asiantuntemus metsien taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen liittyvissä asiakokonaisuuksissa.

Maakunnallisen metsäneuvoston jäsen voi halutessaan ilmoittaa kirjallisesti irtisanoutumisestaan metsäneuvoston jäsenyydestä. Ilmoitus on toimitettava metsäneuvoston sihteerille.

Jos metsäneuvoston jäsen eroaa 2 momentin mukaisesti, päättyy samalla myös hänen henkilökohtaisen varajäsenensä jäsenyys metsäneuvostossa. Jäsenen tai varajäsenen erotessa metsäkeskus harkitsee, pyydetäänkö eronneen tilalle uusia jäsenesityksiä vai jatkaako metsäneuvosto suppeammalla kokoonpanolla.

Maakunnallinen metsäneuvosto kokoontuu puheenjohtajan tai, tämän ollessa estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta. Maakunnallisen metsäneuvoston ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö.

Maakunnallinen metsäneuvosto on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Maakunnallisen metsäneuvoston päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut, tai äänten mennessä tasan se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.

Maakunnallisen metsäneuvoston kokous voidaan järjestää myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön edustaja esittelee maakunnallisessa metsäneuvostossa käsiteltävät asiat. Julkisen palvelun yksikön on varattava riittävä resurssi metsäneuvostojen työskentelyyn.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön sellaisen toimen, jossa voidaan käyttää julkista valtaa, täyttämisessä on noudatettava, mitä valtion viran haku- ja täyttämismenettelyä koskevissa säännöksissä säädetään. Toimen, jossa ei käytetä julkista valtaa, avoinnaolosta on ilmoitettava asianmukaisella tavalla.

Johtaja voi valtuuttaa metsäjohtajan tai rahoitus- ja tarkastuspäällikön täyttämään esittelijän ja tarkastajan toimet. Muiden toimien osalta johtaja voi valtuuttaa työnjohdollisessa esimiesasemassa olevan toimihenkilön tai hallinnollisista asioista vastuussa olevan johtavan toimihenkilön täyttämään tietyt toimet.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa johtajalle todistuksen irtisanoutumisesta ja palvelussuhteen päättymisestä.

Johtajan on määrättävä metsäjohtajan sijaiseksi yksi tai useampi rahoitus- ja tarkastuspäällikkö. Määräyksessä on todettava sijaisuusjärjestys.

Jos sekä johtaja että metsäjohtaja ovat estyneitä hoitamaan tehtäviään, metsäjohtajan ensimmäiseksi sijaiseksi sijaisuusjärjestyksen mukaisesti määrätty rahoitus- ja tarkastuspäällikkö toimii johtajan sijaisena. Mahdollisessa kyseisen rahoitus- ja tarkastuspäällikön esteellisyystilanteessa toimitaan 1 momentissa tarkoitetun sijaisuusjärjestyksen mukaan.

Rahoitus- ja tarkastuspäällikön sijaiseksi on määrättävä toinen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö.

Julkisen palvelun yksikön toimien, joissa voidaan käyttää julkista valtaa, toimenkuvissa on määriteltävä henkilölle sallitut työyhdistelmät hänen julkisen vallan käyttöä koskevissa tehtävissään ja muissa tehtävissään.

Julkisen palvelun yksikön toimien toimenkuvat on vahvistettava siten, että sama toimihenkilö ei tarkasta tai valvo sellaista hallinnollista asiakokonaisuutta, johon liittyvän asian esittely ratkaisua varten sisältyy hänen tehtäviinsä.

Julkisen vallan käyttöä sisältävän toimen toimenkuvaan ei voi sisältyä metsänomistajan tai muun asianosaisen metsätalouteen liittyvää avustamista. Metsätaloutta ja lainsäädäntöä koskeva yleinen neuvonta, siten kuin hallintolain (434/2003) 8 §:ssä säädetään, voi kuitenkin sisältyä tässä tarkoitetun toimihenkilön toimenkuvaan. Myös metsätaloutta ja lainsäädäntöä koskeva yleinen koulutus voi sisältyä toimihenkilön toimenkuvaan.

Johtaja määrää, ketkä toimihenkilöt voivat hänen, metsäjohtajan ja rahoitus- ja tarkastuspäälliköiden lisäksi käyttää julkista valtaa tehtäviensä hoitamisessa. Määräyksessä on yksilöitävä, onko toimihenkilö esittelijän vai tarkastajan asemassa. Määräys on pidettävä ajan tasalla, yleisön nähtävillä sekä sähköisesti toimitettavissa ja siitä on pyynnöstä annettava jäljennös.

Johtaja antaa toimihenkilölle määräyksen esittely- tai tarkastusoikeudesta.

Julkisen vallan käyttöön liittyvien asioiden ratkaisemisesta esittelystä säädetään Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) 14 §:ssä. Myös johtokunnan päätettäviksi säädetyt asiat ratkaistaan esittelystä. Esittelystä muissa asioissa määrätään metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön työjärjestyksessä.

Julkista valtaa sisältävien asioiden päätökset allekirjoittaa asian ratkaisija ja varmentaa esittelijä. Päätökset voidaan allekirjoittaa koneellisesti milloin tästä on erikseen säädetty.

Lähetteet, ilmoitukset ja niihin verrattavat kirjeet allekirjoittaa 2 momentissa tarkoitettu asian esittelijä.

Eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuudesta annetun lain (19/2003) 6 §:ssä tarkoitetut eriytetyt toiminnot, joiden kirjanpito on pidettävä erillisenä, ovat metsäkeskuksessa julkisen palvelun yksikkö ja liiketoimintayksikkö.

Metsäkeskuksen tilikausi on kalenterivuosi. Kultakin tilikaudelta laadittavaan tilinpäätökseen sisällytetään kirjanpitolain (1336/1997) edellyttämät tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot, toimintakertomus sekä julkisen palvelun yksikön ja liiketoimintayksikön erilliset tilinpäätökset sekä rahoituslaskelmat. Toimintakertomuksen liitteenä tulee olla sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma julkisen palvelun yksikön osalta.

Metsäkeskuksen, jos sillä on kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla määräysvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa yhteisössä, on laadittava ja sisällytettävä tilinpäätökseensä konsernitase liitteineen, mikäli tämä on tarpeen oikean ja riittävän tiedon saamiseksi.

Julkisen palvelun yksikön johtaja allekirjoittaa tilinpäätöksen julkisen palvelun yksikön toiminnan osalta sen lisäksi, että johtokunta vahvistaa koko metsäkeskuksen tilinpäätöksen.

Vahvistettu tilinpäätös ja julkisen palvelun yksikön osalta lisäksi tilikausikohtainen tuloksellisuusraportti ja henkilöstötilinpäätös on toimitettava tilikautta seuraavan vuoden toukokuun 7 päivään mennessä maa- ja metsätalousministeriölle.

Tuloksellisuusraportin tulee sisältää kuvaus metsäkeskukselle myönnettyjen siirtomenojen vaikuttavuudesta ja niillä rahoitetun toiminnan toiminnallisesta tuloksellisuudesta sekä sille myönnettyjen sijoitusmenojen vaikuttavuudesta, taloudellisuudesta ja kannattavuudesta. Tuloksellisuutta koskevien tietojen tulee sisältää myös vertailut vahvistettuihin tulostavoitteisiin.

Henkilöstötilinpäätöksen tulee sisältää ne tiedot, jotka maa- ja metsätalousministeriö katsoo tarpeellisiksi metsäkeskuksen valvonnan kannalta.

Tilintarkastajan on toimitettava tilintarkastuskertomus myös maa- ja metsätalousministeriöön.

Jos tilintarkastaja havaitsee, että metsäkeskuksen taloutta ja hallintoa on hoidettu vastoin säännöksiä ja määräyksiä tai asianomainen vastuuvelvollinen on muuten syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus, tilintarkastajan tulee esittää siitä tilintarkastuskertomuksessa muistutus. Jos muistutus kohdistuu johtokunnan toimintaan, on tilintarkastajan saatettava asia maa- ja metsätalousministeriön tietoon, joka päättää asian vaatimista toimenpiteistä.

Jos tilintarkastaja kesken tilikauden havaitsee merkittävää huomautettavaa metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön hallinnossa ja taloudessa, on tilintarkastajan viipymättä ilmoitettava asiasta metsäkeskuksen johtajalle, johtokunnalle sekä maa- ja metsätalousministeriölle. Jos havainnot koskevat liiketoimintaa, asiasta on ilmoitettava viipymättä metsäkeskuksen liiketoimintajohtajalle, johtokunnalle ja johtokunnan jaoston puheenjohtajalle sekä maa- ja metsätalousministeriölle.

Tilintarkastuslain 18 §:ssä säädetty velvollisuus avustaa tilintarkastajaa koskee julkisen palvelun yksikön johtajaa, metsäjohtajaa ja liiketoimintayksikön liiketoimintajohtajaa.

Johtajan on huolehdittava alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja maakuntien liittojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

Johtajan on huolehdittava metsiin perustuvien elinkeinojen edistämisestä yhteistyössä alueellisten ja maakunnallisten elinkeinotoimintaa edistävien ja harjoittavien organisaatioiden ja toimielinten kanssa.

Johtaja määrää tarvittavan toimihenkilöedustuksen metsäkeskuksen yhteistyötahojen toimielimiin.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön hankintaa metsäkeskuksen liiketoimintayksiköltä ei pidetä hankinnan toteuttamisena omana työnä.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön on tiedotuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa sekä muussa sen asiakkaisiin kohdistuvassa asioinnissa selkeästi tuotava esille, että kyseessä on asiointi julkisia hallintotehtäviä hoitavan yhteisön kanssa.

Julkisen palvelun yksikkö ei saa harjoittaa viestintää tai muutoin edesauttaa metsäkeskuksen liiketoimintayksikön toimintaa siten, että julkisen palvelun yksikön toiminnan riippumattomuus ja puolueettomuus vaarantuvat.

Haasteen tai muun tiedoksiannon julkisen palvelun yksikön toimintaan liittyvissä asioissa katsotaan tulleen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön tietoon, kun se on annettu tiedoksi metsäkeskuksen johtajalle, metsäjohtajalle tai rahoitus- ja tarkastuspäällikölle.

Jos haaste tai muu tiedoksianto toimitetaan tiedoksi metsäjohtajalle tai rahoitus- ja tarkastuspäällikölle, on asiasta viipymättä tiedotettava johtajalle.

Johtokunnan ja sen jaostojen jäsenille maksetaan palkkiota kokoukseen osallistumisesta valtiovarainministeriön kokouspalkkioita koskevan kulloinkin voimassa olevan suosituksen mukaisesti. Kokoukseen osallistumisesta ei makseta muuta palkkiota.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin palkkioihin ei sisälly korvausta mahdollisista ansionmenetyksistä.

Maa- ja metsätalousministeriö määrää lisäksi metsäkeskuksen johtokunnan, sen jaostojen ja maakunnallisten metsäneuvostojen jäsenten ja varajäsenten päivärahan ja matkakustannusten korvausten perusteet.

Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa metsäkeskuksen varojen ja muun omaisuuden sekä velkojen ja muiden velvoitteiden jaon julkisen palvelun yksikön ja liiketoimintayksikön kesken ennen liiketoimintayksikön yhtiöittämistä.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Tällä asetuksella kumotaan Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön keskusyksikön toimipaikasta ja alueyksiköistä annettu valtioneuvoston asetus (1101/2011) ja Suomen metsäkeskuksen toiminnasta annettu valtioneuvoston asetus (1102/2011). Viimeksi mainitun kumotun asetuksen katselmustoimikuntia koskevia 22—26 §:ää sovelletaan kuitenkin siihen saakka, kunnes metsätalouden rahoitusta koskeva lainsäädännön uudistus on tullut voimaan.

Ennen kuin maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 14 §:n 1 momentissa tarkoitetun johtajan päätöksen, rahoitus- ja tarkastuspäälliköinä toimivat johtavat esittelijät 31 päivänä joulukuuta 2014 olemassa olleiden metsäkeskuksen alueyksiköiden toimialueilla.