2014

1250/2014 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 9 ja 10 §:n nojalla:
1 § Tarkoitus

Tällä asetuksella pannaan täytäntöön vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annettu Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivi (91/676/ ETY), jäljempänä nitraattidirektiivi.

Asetuksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää lannan sekä 2 §:ssä tarkoitettujen muiden lannoitteiden käytöstä, varastoinnista ja käsittelystä sekä eläintuotannosta aiheutuvia päästöjä pintavesiin, pohjavesiin, maaperään ja ilmaan.
2 § Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan maa- ja puutarhatalouden harjoittamiseen.

Tätä asetusta sovelletaan lannan sekä lannoitevalmistelain (539/2006) ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisten lannoitevalmisteiden, ei kuitenkaan kalkitusaineiden, käyttöön, varastointiin ja levittämiseen.

Asetuksen 5 §:llä, 7 §:n 1 ja 5 — 8 momentilla, 8 §:llä, 10 §:n 1 — 3, 5 — 7 ja 9 momentilla ja 11 — 13 §:llä pannaan täytäntöön nitraattidirektiivin 4 ja 5 artiklat, jotka muodostavat yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liitteessä II säädettyjen täydentävien ehtojen lakisääteisen hoitovaatimuksen 1. Lisäksi asetusta sovelletaan muihin maatilalla syntyviin lannoitteena sellaisenaan tai käsiteltyinä käytettäviin orgaanisiin sivujakeisiin.
3 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

 1) 

jaloittelualueella eläinsuojan välittömässä yhteydessä sijaitsevaa aluetta, jota käytetään säännöllisesti eläinten jaloitteluun ja jolta kerätään lanta ja valumavedet talteen;

2) 

kelluvalla katteella liete- ja virtsasäiliön tai muun vastaavan säiliön nesteen pinnalle vähintään 10 cm paksuiseksi kerrokseksi tasaisesti levitettyä katetta, kuten turvetta, kevytsoraa, polystyreenirakeita tai -soraa tai muuta vastaavaa irtomateriaalia tai kelluvaa levymäistä katetta. Kelluvaksi katteeksi katsotaan myös naudan lietelanta silloin, kun se on kuorettunut;

3) 

kiinteällä katteella lietelanta- ja virtsasäiliön tai muun vastaavan säiliön nestepinnan yläpuolella olevaa kiinteästi asennettua katetta, joka estää sadeveden pääsyn säiliöön ja vähentää kaasujen haihtumista;

4) 

kokonaistypellä orgaanisista lannoitevalmisteista, sivujakeista ja lannasta määritetty typpi, joka on orgaanisen ja epäorgaanisen typen yhteenlaskettu kokonaismäärä;

5) 

kompostoinnilla maatilalla tapahtuvaa lannan ja muiden orgaanisten materiaalien käsittelyä hapellisissa olosuhteissa tasalaatuiseksi kompostiksi, ei kuitenkaan koneellista käsittelyä rumpukompostorissa tai vastaavassa laitteessa;

6) 

kuivalannalla lantaa, josta virtsa on erotettu. Kaikista kiinteistä lannoista (kuivalanta, kuivikelanta, kuivikepohjalanta) sekä lietelannasta tai mädätetystä lannasta separoimalla erotetusta kuivajakeesta käytetään yhteisnimitystä kuivalanta;

7) 

kuivikelannalla lantaa, jossa virtsa on kokonaan imeytynyt kuivikkeeseen;

8) 

kuivikepohjalla eläinsuojan pohjaa peittävää, lantaa ja virtsaa sitovaa kuivikekerrosta, johon lisätään kuivikkeita tarvittaessa ja jonka vaihtoväli on useita kuukausia;

9) 

laitumella yksi- tai monivuotisia nurmi- tai rehukasveja kasvavaa peltoaluetta, jolta tuotantoeläimet syövät rehua;

10) 

lannalla käsittelemätöntä ja käsiteltyä tuotantoeläinten sontaa ja virtsaa, joka voi sisältää myös kuiviketta ja vettä;

11) 

lannoitteiden sijoittamisella lietelannan, virtsan ja nestemäisten orgaanisten lannoitevalmisteiden levittämistä laitteella, joka leikkaa pellon pintaan viillon lietelannan, virtsan tai lannoitevalmisteen valuttamista tai ruiskuttamista varten;

12) 

lannoitteilla orgaanisia ja epäorgaanisia aineita ja valmisteita, jotka on tarkoitettu edistämään kasvien kasvua tai parantamaan sadon laatua ja joiden vaikutus perustuu kasvinravinteisiin;

13) 

liukoisella typellä veteen tai laimeaan suolaliuokseen liukenevaa ammonium- ja nitraattityppeä sekä liukoista orgaanista typpeä;

14) 

maa- ja puutarhataloudella nautojen, sikojen, hevosten, siipikarjan, lampaiden, turkiseläinten tai muiden vastaavien tuotantoeläinten kasvattamista ja pitämistä, maatalous-, puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyä sekä pellon muuta maatalouskäyttöä;

15) 

muokkauksella lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevityksen jälkeen tehtävää sekoittamista peltoon riittävään syvyyteen tarkoitukseen soveltuvalla muokkauslaitteella;

16) 

orgaanisella lannoitevalmisteella lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelma 24/11) liitteessä I lukujen IB (orgaaniset lannoitteet), IC (orgaaniset kivennäislannoitteet, 3A2 (orgaaniset maanparannusaineet) ja 3A5 (maanparannusaineina sellaisenaan käytettävät sivutuotteet) mukaisia lannoitevalmisteita. Orgaanisilla lannoitevalmisteilla tarkoitetaan tässä asetuksessa myös jäljempänä määriteltyjä orgaanisia sivujakeita;

17) 

orgaanisilla sivujakeilla maa- ja puutarhatalouden harjoittamisessa muodostuvia kiinteitä ja nestemäisiä orgaanisia jakeita, jotka eivät ole lannoitevalmisteista annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa määriteltyjä lannoitevalmisteita, kuten säilörehun puristeneste ja jaloittelualueiden valumavedet;

18) 

pohjavesialueella geologisin perustein rajattavissa olevaa aluetta, jolla sijaitseva maaperän muodostuma tai kallioperän vyöhyke mahdollistaa merkittävän pohjaveden virtauksen tai vedenoton;

19) 

tiivispohjaisella tiiviydeltään vähintään asfalttia vastaavaa ehjää pintaa asianmukaisine pohjakerrosrakenteineen, jolta lanta ja valumavedet voidaan kerätä talteen;

20) 

tulvanalaisella alueella aluetta, joka jää tulvan alle useammin kuin keskimäärin kerran 20 vuodessa eikä sitä ole suojattu tulvapenkereillä tai muilla pysyvillä rakenteilla;

21) 

tuotantoeläimellä elintarvikkeiden, villan, nahan tai turkisten tuotantoon tai muuhun maataloustuotantoon tai muussa vastaavassa tarkoituksessa kasvatettavaa tai pidettävää eläintä;

22) 

työteknisellä ja hygieenisellä syyllä työteknisellä syyllä kelirikkoa ja lantalalaitteiden rikkoutumista tai muuta vastaavaa syytä ja hygieenisellä syyllä lannan sisältämää taudinaiheuttajaa;

23) 

ulkotarhalla aidattua, jaloittelualuetta laajempaa aluetta, jossa eläimiä kasvatetaan yleensä ympärivuotisesti. Ulkotarhassa voi sijaita sääsuoja sekä ruokinta- ja juottopaikat. Ulkotarha voi sisältää myös jaloittelualueen.

24) 

valtaojalla kaivettua avouomaa, jonka tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen piiri-, sarka- ja salaojista tulevat vedet sekä yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta;

25) 

vesistöllä vesilain (587/2011) 1 luvun 3 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaista vesistöä;

26) 

vesitiiviillä rakenteella rakenteita, jotka estävät lannan sekä virtsan ja muiden nesteiden joutumisen maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin.

4 § Varastointitilojen, jaloittelualueiden ja ruokinta- ja juottopaikkojen sijoittaminen

Lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilaa, tuotantoeläinten jaloittelualueita ja ulkotarhojen ruokinta- ja juottopaikkoja ei saa sijoittaa:

 1) 

pohjavesialueelle, ellei maaperäselvitysten perusteella osoiteta, että tällaiselle alueelle sijoittaminen ei aiheuta pohjavesien pilaantumista tai sen vaaraa;

 2) 

tulvanalaiselle alueelle;

 3) 

alle 50 metrin etäisyydelle vesistöstä, talousvesikäytössä olevasta kaivosta tai lähteestä;

 4) 

alle 25 metrin etäisyydelle valtaojasta tai vesilain 1 luvun 3 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaisesta norosta.
5 § Lannan varastointi

Tilalla, jolla kertyy lantaa tuotantoeläinten pidosta, tulee olla lannan varastointitila (lantala). Lantalan tilavuuden tulee riittää vähintään 12 kuukauden aikana kertyvälle lannalle. Noudatettavat lantaloiden vähimmäistilavuudet eri lantalajeille ja prosessoiduille lannoille on esitetty liitteessä 1. Lantalan vähimmäistilavuuden laskemisessa voidaan ottaa huomioon viljelijöiden yhteiset lantalat ja pihattojen kuivikepohjat sekä samana laidunkautena laitumelle jäävä lanta. Naudoilla, lukuun ottamatta ympärivuotisesti ulkona kasvatettavia lajeja, huomioon voidaan ottaa enintään neljän kuukauden aikana laitumelle jäävä lanta. Vähimmäistilavuudesta voidaan poiketa, jos lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 27 §:n nojalla myönnetyn luvan perusteella tai jos lantaa luovutetaan toiselle tilalle edellä säädetyllä tavalla varastoitavaksi lantalassa.

Jos tilalla kertyy varastoitavaa kuivalantaa enintään 25 m³ vuodessa tai jos tilalla varastoidaan kerrallaan enintään 25 m³ kuivalantaa, voidaan lanta varastoida lantalan sijaan tiiviillä siirtolavalla tai muulla vastaavalla alustalla, joka on katoksessa tai joka katetaan peitteellä.

Myös tilalla, joka ottaa vastaan ja varastoi lantaa, tulee olla lantala, joka mitoitetaan vuosittain vastaanotettavan määrän mukaan. Lantalaa ei kuitenkaan edellytetä, jos lanta säilytetään pellolla levitystä odottamassa jäljempänä 10 §:n 4 momentissa säädetyllä tavalla.
6 § Pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi

Tilalla, joka vastaanottaa ja varastoi orgaanisia lannoitevalmisteita, tulee olla vastaanotettavan määrän mukaan mitoitettu vesitiivis varastointitila.

Orgaanista lannoitevalmistetta, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia, voidaan varastoida myös aumassa.

Varastointi aumassa on kuitenkin kielletty marraskuun alusta tammikuun loppuun.

Varastoinnista ei saa aiheutua vesistön pilaantumista tai sen vaaraa. Varastointi aumassa on aina kielletty pohjavesialueella ja tulvanalaisella alueella.

Auma on sijoitettava kantavalle peltoalueelle ja kaltevalla pellolla lähelle pellon yläreunaa. Aumaa ei saa sijoittaa alle 100 metrin etäisyydelle vesistöstä, valtaojasta tai talousvesikaivosta eikä alle viiden metrin etäisyydelle ojasta. Auman pohjalle on levitettävä vähintään 20 senttimetrin nestettä sitova kerros ja auma on peitettävä tiiviillä peitteellä. Lisäksi aumantekopaikalta on poistettava lumi ja alusta on muotoiltava siten, että nesteiden pääsy ympäristöön estyy.

Yhteen aumaan on sijoitettava vähintään yhden hehtaarin alalle ja enintään koko lohkolle levitettävä määrä orgaanista lannoitevalmistetta. Aumaan varastoitu orgaaninen lannoitevalmiste on levitettävä auman perustamisvuonna noudattaen, mitä jäljempänä 10 §:n 2 — 3 momentissa säädetään.

Paikalle, jolla auma on sijainnut, saa sijoittaa uuden auman kahden välivuoden jälkeen.

Mitä edellä 1 — 7 momentissa säädetään orgaanisten lannoitevalmisteiden vastaanottamisesta ja varastoinnista koskee myös tilalle vastaanotettavaa kuivalantaa, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia.
7 § Rakenteelliset vaatimukset

Lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilojen, lantakourujen ja muiden lannan johtamiseen tarkoitettujen rakenteiden tulee olla vesitiiviit.

Kompostointi on tehtävä tiivispohjaisella alustalla tai rakenteiden tulee olla muutoin vesitiiviit.

Kompostin, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia, jälkikypsytys voidaan tehdä aumassa noudattaen, mitä 6 §:n 4 —7 momentissa säädetään. Jälkikypsytysauman peitteeltä ei kuitenkaan vaadita 6 §:n 5 momentin mukaista tiiviyttä.

Lietelantalat ja nestemäisten orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilat tulee kattaa kiinteällä tai kelluvalla katteella ammoniakkipäästöjen ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Kuivalannan ja kuiva-ainepitoisuudelta sitä vastaavan orgaanisen sivujakeen ja orgaanisen lannoitevalmisteen varastointitila tulee kattaa tai varastoitava aine peittää siten, että sadevesien pääsy varastointitilaan estetään.

Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaiset, ettei lannan tai orgaanisten lannoitevalmisteiden siirron, käsittelyn ja varastointitilan tyhjennyksen aikana pääse nesteitä ympäristöön. Kuormaaminen tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla.

Pysyvien ruokinta- ja juottopaikkojen tulee olla katetut ja tiivispohjaiset ja niille kertyvä lanta on poistettava riittävän usein. Kattamisvaatimus ei kuitenkaan koske toiminnallisesti eläinsuojan yhteydessä sijaitsevien ulkotarhojen ja jaloittelualueiden pysyviä ruokinta- ja juottopaikkoja.

Jaloittelualueita on hoidettava siten, ettei pinta- ja pohjavesiin aiheudu ravinnepäästöjä.

Säilörehun valmistuksessa syntyvä puristeneste on otettava talteen ja varastoitava tiiviissä säiliössä, ellei sitä käsitellä erillisessä puhdistamossa.
8 § Kuivalannan varastointi poikkeustilanteessa

Tilalla, jolla kertyy lantaa tuotantoeläintenpidosta, voidaan kuivalantaa, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia, työteknisen tai hygieenisen syyn vaatiessa, varastoida aumassa.

Kuivalannan varastoinnissa poikkeustilanteessa noudatetaan lisäksi, mitä edellä 6 §:n 3 — 7 momentissa säädetään.

Edellä säädettyä 6 §:n 3 momentin mukaista aumavarastoinnin kieltoaikaa ja 6 §:n 7 momenttia ei kuitenkaan sovelleta varastoitaessa kuivalantaa aumassa eläintaudista johtuvasta hygieenisestä syystä.
9 § Ilmoitusvelvollisuus

Kuivalannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastoinnista aumassa edellä 6 §:n tarkoittamissa tilanteissa ja kuivalannan varastoinnista aumassa 8 §:ssä tarkoitetussa poikkeustilanteessa tulee ilmoittaa 14 vuorokautta ennen varastoinnin aloittamista kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka tarvittaessa suorittaa tarkastuksen. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tulee vuosittain raportoida edellä tarkoitetuista ilmoituksista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Ilmoituksen kuivalannan varastoinnista poikkeustilanteessa tekee se toiminnanharjoittaja, jonka eläintilalla lantaa kertyy. Ilmoituksen orgaanisten lannoitevalmisteiden ja 6 §:n 8 momentissa tarkoitetun kuivalannan aumavarastoinnista tekee niiden vastaanottaja.
10 § Lannoitteiden käyttö

Lannoitteet on levitettävä pellolle siten, että valumia vesiin ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lannoituksessa on otettava huomioon keskimääräinen satotaso, viljelyvyöhyke, kasvinvuorotus ja maalaji.

Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun.

Lannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan.

Kuivalantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita, joiden kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia, voidaan levitysaikana säilyttää pellolla enintään neljä viikkoa levitystä odottamassa.

Pellon pintaan levitetty lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet on muokattava maahan vuorokauden sisällä levityksestä, lukuun ottamatta levitystä kasvustoon letkulevittimellä tai hajalevityksenä.

Kasvipeitteisenä talven yli pidettäville peltolohkoille lantaa ja orgaanista lannoitevalmistetta saa syyskuun 15. päivästä eteenpäin levittää vain sijoittamalla, ellei kyseessä ole syksyllä kylvettävän kasvin kylvöä edeltävä lannan levitys.

Lannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa levityksestä.

Peltolohkon osilla, joiden kaltevuus on vähintään 15 prosenttia, lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levitys on aina kielletty.

Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30—100 metrin levyinen vyöhyke, jota ei lannoiteta lannalla ja orgaanisilla lannoitevalmisteilla.

Mitä tässä pykälässä säädetään, noudatetaan myös 7 §:n 8 momentissa tarkoitettujen säilörehun puristenesteiden ja jaloittelualueiden valumavesien käyttöön lannoitteena.
11 § Typpilannoitemäärät

Tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa vuosittain levitettävä kokonaistypen määrä saa olla enintään 170 kg/ha.

Liukoisen typen enimmäismääriin sisältyy epäorgaanisissa lannoitteissa, tuotantoeläinten lannassa, eläinten laiduntaessa syntyvä lanta mukaan lukien, ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa annettava liukoinen typpi. Laidunnukseen käytettävillä peltolohkoilla laitumelle jäävän lannan sisältämä typpi on otettu huomioon typpilannoituksen enimmäismäärissä. Liukoisen typen vuotuiset enimmäismäärät (kg/ha) eri kasveille ovat:

Kasvi

Kivennäismaat

Eloperäiset maat

Ohra, kaura ja seosviljat

160

120

Kevätvehnä

170

130

Syysruis

- syksyllä  

30

30

- keväällä

150

120

Kevätruis

160

120

Syysvehnä, ruisvehnä ja spelttivehnä  

- syksyllä  

30

30

- keväällä

170

140

Muut viljat, niiden seokset ja muut peltokasvit

160

120

Nurmet

250

210

Laitumet

210

170

Syysrypsi ja syysrapsi*

200

160

Kevätrypsi ja kevätrapsi

170

130

Pellavat, maissi, öljyhamppu ja auringonkukka

150

110

Palkokasvit

60

40

Sokerijuurikas

170

130

Varhaisperuna

100

80

Tärkkelysperuna

130

90

Muu peruna

120

80

Kaalikasvit ja purjo

250

210

Muut sipulikasvit

160

120

Juurekset

200

170

Mauste- ja yrttikasvit

120

80

Muut vihannesja puutarhakasvit

210

170

Marja- ja hedelmäkasvit

140

100

Taimitarhatuotanto

200

160

*Lannoitusta ennen syyskuun alkua ei katsota syyslannoitukseksi, mutta se vähennetään enimmäismääristä.

Jos liukoisen typen lannoitusmäärä ylittää 150 kg/ha vuodessa, määrä on jaettava vähintään kahteen erään, joiden levittämisen välisen ajan on oltava vähintään kaksi viikkoa.

Syyskuun alusta alkaen tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa levitettävän liukoisen typen määrä saa olla enintään 35 kg/ha. Syksyllä levitetyn liukoisen typen määrä huomioidaan kokonaisuudessaan osana seuraavan viljelykasvin lannoitusta.
12 § Lannan ravinnepitoisuuksien määritys

Toiminnanharjoittajan on teetettävä viiden vuoden välein lanta-analyysi, jossa määritetään lannan sisältämä liukoinen typpi, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Lannoitus suunnitellaan joko lanta-analyysin tai liitteessä 2 esitettyjen taulukkoarvojen perusteella.

Toiminnanharjoittajan on säilytettävä lanta-analyysin tiedot ja orgaanisten lannoitevalmisteiden tuoteselosteet ja esitettävä ne pyydettäessä valvontaviranomaiselle.
13 § Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvollisuus

Toiminnanharjoittajan on pidettävä lannoituksesta vuosittain kirjaa ja pyydettäessä toimitettava tiedot valvontaviranomaiselle.

Kirjanpidon tulee sisältää tiedot:

 1) 

peltojen ravinnelisäykseen käytetyn lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden ja typpilannoitteiden määrästä sekä niiden sisältämästä liukoisesta typestä ja kokonaistypestä;

 2) 

satotasoista;

 3) 

ajankohdista, jolloin lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita on levitetty pellolle.
14 § Valvonta

Tämän asetuksen noudattamisen valvonnasta säädetään ympäristönsuojelulain 18 luvussa ja rangaistuksista ympäristönsuojelulain 224 ja 225 §:ssä.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tulee antaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle asetuksen noudattamisen valvomiseksi ja nitraattidirektiivin edellyttämien raporttien laatimiseksi tarpeelliset tiedot sekä tiedot asetuksen rikkomisesta.
15 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2015.

Edellä 7 §:n 2 momentissa säädettyä kompostialustan tiivispohjaisuuden vaatimusta, 7 §:n 5 momentissa säädettyä kuormausalustan tiivispohjaisuuden vaatimusta, 7 §:n 6 momentissa säädettyjä pysyvien ruokinta- ja juottopaikkojen rakenteellisia vaatimuksia, 10 §:n 2 momentissa säädettyä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levityskieltoa ja 11 §:n 4 momentin liukoisen typen käytön enimmäismäärää koskevia säännöksiä tärkkelysperunan solunesteen käyttöön lannoitteena sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2016.

Asetuksella kumotaan maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettu valtioneuvoston asetus (931/2000) .

Kumotun asetuksen 5 §:n 1 momentti jää kuitenkin voimaan 31 päivään joulukuuta 2015 siltä osin, kun sitä sovelletaan tärkkelysperunan solunesteen käyttöön lannoitteena.
16 § Siirtymäsäännökset

Lantalaan, joka on otettu käyttöön tai jota koskeva rakennuslupahakemus on vireillä tämän asetuksen voimaan tullessa, sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä lantaloiden vähimmäistilavuuksista.

Mitä 4 §:ssä säädetään rakennelmien sijoittamisesta ja 7 §:n 4 momentissa varastointitilojen kattamisesta, sovelletaan vain asetuksen voimaantulon jälkeen vireille tuleviin rakentamishankkeisiin.

Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen Ylitarkastaja Markus Tarasti

Liite 1

Lantavarastojen vähimmäistilavuudet

Taulukko 1.

Lantavarastojen vähimmäistilavuudet 12 kuukauden varastoimisaikaa varten eläintä/eläinpaikkaa kohti lantatyypeittäin (m 3 /eläin/vuosi, ilman sadevettä).

Sadevettä varten taulukon 1 mukaan laskettuun liete- ja virtsasäiliötilavuuteen lisätään säiliökorkeutta vähintään 300 mm, jos säiliön kate on toteutettu kuorettumalla, ja vähintään 500 mm, jos säiliö on varustettu muulla kelluvalla katteella kuin kuorettumalla. Lisäksi kelluvaa, lietteen pinnalle lisättävää irtonaista katetta varten säiliökorkeutta lisätään vähintään 100 mm. Jos liete- tai virtsasäiliöön johdetaan muita nesteitä kuin eläinsuojan pesuvesiä, kuten säilörehun puristenesteitä, se on otettava säiliön mitoituksessa huomioon.

ELÄIN

LIETELANTA

KUIVIKELANTA, KUIVIKEPOHJALANTA

KUIVALANTA

VIRTSA

Lypsylehmä (8500 kg) 1

25,5

28,6

15,8

8,7

Hieho

8,5

13,4

6,6

2,9

Emolehmä

19,0

20,4

16,9

1,9

Lihanauta, Sonni

12,1

12,9

10,1

1,7

Lehmävasikka 6-12 kk

7,2

9,7

6,1

1,7

Lehmävasikka < 6 kk

3,6

6,1

3,1

1,1

Sonnivasikka 6-12 kk

9,5

12,1

8,0

2,1

Sonnivasikka < 6 kk

4,7

7,1

4,0

1,3

Lihasika 2, 3

2,4

3,0

1,0

1,6

Emakko ja porsaat 4

9,3

10,7

2,2

6,8

Emakko ja porsaat satelliittisikalassa 5

12,7

15,5

3,5

10,4

Joutilas emakko

3,9

4,9

1,6

2,7

Vieroitettu porsas 6

1,2

1,6

0,6

0,8

Karju (täysikasvuinen)

4,9

6,1

1,8

3,5

Broileri 2

-

0,015

-

-

Munituskana, Broileriemo

-

0,04

-

-

Kalkkuna 2

-

0,06

-

-

Ankka, Hanhi 2

-

0,04

-

-

Sorsa 2

-

0,025

-

-

Lampaat ja karitsat

-

1,3

-

-

Vuohet ja kilit

-

1,3

-

-

Karitsat ja kilit 3-9 kk 7

-

1,3

-

-

Karitsat ja kilit 6-9 kk 7

-

0,6

-

-

Hevonen > 150 cm

-

17,0

-

-

Poni 120-150 cm

-

12,0

-

-

Pienponi < 120 cm

-

8,0

-

-

Minkki, Hilleri

-

0,25

-

-

Kettu, Supi

-

0,5

-

-

1  Korkeatuottoisille karjoille suositellaan taulukossa esitettyä suurempia varastotilavuuksia.

2  Eläinpaikkaa kohti.

3  Koskee lihasikoja, joiden keskimääräinen teuraspaino on enintään 90 kg. Jos teuraspaino on suurempi, käytetään joutilaan emakon arvoja.

4  Normaali emakkosikala. Porsaat mukana noin 11 viikon ikään asti.

5  Koskee satelliittisikalaa. Lantamäärät emakkopaikkaa kohti, kun emakkopaikassa vähintään kahdeksan porsituskertaa vuodessa. Porsaat huomioidaan noin viiden viikon vieroitusikään asti.

6  Porsas välikasvatuksessa, ikävaihe 5-11 viikkoa.

7  Kasvatuksessa, kaksi kasvatuserää vuodessa.

Prosessoitujen lantojen varastojen vähimmäistilavuudet

Biokaasuprosessi

Lannan käsittely biokaasulaitoksessa ei merkittävästi muuta lannan määrää, joten oheista taulukkoa voidaan suoraan soveltaa näille lannoille.

Jakeistus (separointi)

Jakeistettaessa lietelannasta erottuu neste- ja kuivajae, joille on oltava erilliset varastot. Laskettaessa jakeiden vaatimia varastotiloja lähtökohtana on yllä olevan taulukon mukaan laskettu tilalla syntyvän lietelannan määrä. Jakeiden määrät ja niiden vaatimien varastojen koot riippuvat jakeistuksessa käytetyn laitteen erotustehosta ja raakalietteen ominaisuuksista.

Seuraavanlaisia erotuslaitteiden erotustehoja on raportoitu (Hjorth 2009 1):

Nauhapuristin

29 %

Rumpuseula

10–25 %

Ruuvipuristin

5-25 %

Seulalinko

7-26 %

Dekantterilinko

13–29 %

Prosentti ilmaisee, kuinka suuri osa raakalietteen tilavuudesta muuttuu jakeistuksessa kuivajakeeksi.

Eri jakeiden määrien laskennassa käytetään laitteen valmistajan antamaa erotustehoa.

Laskentaesimerkki:

Tilalla on 100 lypsylehmää, jotka tuottavat lietelantaa vuodessa yhteensä 2550 kuutiota. Lietelanta jakeistetaan ruuvipuristimella, jonka erotustehoksi valmistaja on antanut 15 %.

Jakeistuksessa muodostuu 15 % x 2550 m 3 = 383 m 3 kuivajaetta. Loppuosa, eli 2167 m 3 on nestejaetta.

Lantavarastot on mitoitettava näiden määrien mukaan ottaen huomioon Taulukon 1 yhteydessä esitetyt vaatimukset sadevesille ja mahdolliselle kelluvalle katteelle. 1  Hjorth M., Christensen K.V., Christensen M.L., Sommer S.G. 2010. Solid-liquid separation of animal slurry in theory and practice. A review. Agron Sustain Dev 30, 153-180.

Kompostointi

Aktiivisen kuiva- ja kuivikelanta-aumojen kääntämisen tai reaktorikompostoinnin myötä varastoitavan lantamäärän voidaan laskea vähenevän 20 % taulukon 1 avulla lasketusta vuosittaisesta lantamäärästä.

Liite 2

Lannan taulukkoarvot

LANTALAJI

Kokonaisfosfori kg/m 3

Liukoinen typpi kg/m 3

Kokokonaistyppi kg/m 3

Naudan kuivikelanta

1,0

1,1

4,0

Naudan lietelanta

0,5

1,7

2,9

Naudan virtsa

0,1

1,5

2,5

Sian kuivikelanta

2,8

1,2

4,6

Sian lietelanta

0,8

2,2

3,4

Sian virtsa

0,2

1,3

2,0

Lampaan ja vuohen kuivikelanta

1,3

1,0

4,9

Hevosen kuivikelanta

0,5

0,4

2,6

Kanan kuivikelanta

5,6

4,2

9,4

Broilerin kuivikelanta

3,6

2,7

8,7

Kalkkunan kuivikelanta

4,4

3,2

8,0

Ketun kuivikelanta

12,7

1,4

6,5

Minkin kuivikelanta

12,1

0,9

5,2