Kulttuuriperinnön vahvistamiseksi ja taiteellisen sivistyksen edistämiseksi on kuvataiteen valtakunnallisena museona toimiva Kansallisgalleria.

Kansallisgalleria on itsenäinen julkisoikeudellinen säätiö, joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan.

Kansallisgallerian tehtävänä on huolehtia 6 §:ssä tarkoitetun Kansallisgallerian kokoelman ylläpidosta ja kartuttamisesta, harjoittaa näyttelytoimintaa ja muuta taidemuseotoimintaa, osallistua taidemuseoalan asiantuntijana museoalan kehittämiseen sekä huolehtia muista sille laissa säädetyistä tai opetus- ja kulttuuriministeriön antamista tehtävistä. Tehtäviään hoitaessaan Kansallisgalleria vahvistaa kuvataiteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Kansallisgalleriaan kuuluvia museoita ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Kutakin museota johtaa museonjohtaja.

Kansallisgalleria on itsenäinen oikeushenkilö. Se voi tehdä sitoumuksia, saada nimiinsä oikeuksia sekä omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta.

Kansallisgalleria vastaa sitoumuksistaan omilla varoillaan sekä kantaa ja vastaa tuomioistuimissa. Kansallisgalleriaa ei voida asettaa konkurssiin.

Kansallisgalleria voi harjoittaa liiketoimintaa, joka tukee sen 2 §:ssä säädettyjen tehtävien toteuttamista. Kansallisgallerian 6 §:ssä tarkoitettua kokoelmaa ei kuitenkaan saa ylläpitää ja kartuttaa eikä näyttelytoimintaa harjoittaa pääasiassa taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.

Lahjoitusten ja testamenttilahjoitusten vastaanottamisen edellytyksistä sekä Kansallisgallerian 6 §:ssä tarkoitettuun kokoelmaan hankkimien taikka lahjoituksina tai testamentin perusteella vastaanotettujen taideteosten, arkistoaineistojen ja esineiden omistusoikeudesta säädetään 7 §:ssä.

Taideteosten hankkimiseksi ja sijoittamiseksi valtion kiinteistöihin ja valtion käytössä oleviin rakennuksiin on Kansallisgallerian yhteydessä valtion taideteostoimikunta, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa.

Valtion taideteostoimikunnassa on puheenjohtaja ja seitsemän muuta jäsentä. Toimikunnan toimikausi on kolme vuotta. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää toimikunnan jäsenten palkkioiden suuruuden.

Toimikunnan asettamisesta, tehtävistä ja päätöksenteosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Kansallisgallerian kokoelma muodostuu taideteoksista, arkistoaineistosta ja esineistä. Kokoelma on valtion omistuksessa olevaa kansallisomaisuutta, joka on talletettuna Kansallisgalleriaan. Lisäksi kokoelmaan voi kuulua siihen talletettuja valtion tai kolmannen osapuolen omistuksessa olevia taideteoksia, arkistoaineistoa ja esineitä. Kansallisgallerian on huolehdittava kokoelman asianmukaisesta turvallisuudesta.

Kokoelman ylläpidosta ja sen turvaamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Kansallisgallerian 6 §:ssä tarkoitettuun kokoelmaan hankkimat taideteokset, arkistoaineisto ja esineet tulevat valtion omistukseen.

Kansallisgalleria saa vastaanottaa taideteoksia, arkistoaineistoa ja esineitä lahjoituksina tai testamentin perusteella, jos vastaanottaminen on Kansallisgallerian toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista ja jos lahjoituksiin ja testamenttiin liittyvät ehdot ovat hyväksyttäviä ja vastaanottamista voidaan pitää muutoinkin asianmukaisena. Kansallisgallerian 6 §:ssä tarkoitettuun kokoelmaan lahjoituksina tai testamentin perusteella vastaanotetut taideteokset, arkistoaineisto ja esineet tulevat valtion omistukseen, jollei testamentin tai lahjoituksen ehdoista muuta johdu.

Kansallisgalleria voi sopia taideteoksen, arkistoaineiston ja esineiden tallettamisesta Kansallisgallerian kokoelmaan ilman omistusoikeuden siirtymistä tallettajalta.

Kansallisgalleria voi osana näyttelytoimintaa lainata kokoelmaansa kuuluvia taideteoksia, arkistoaineistoa ja esineitä muihin museoihin ja soveltuviksi katsottaviin tiloihin.

Kansallisgalleria voi erityisestä syystä lainata ja tallettaa kokoelmaansa kuuluvia taideteoksia, arkistoaineistoa ja esineitä valtion viranomaisille, muille museoille ja muihin soveltuviksi katsottaviin tiloihin.

Valtion taideteostoimikunnan kokoelma muodostuu siihen hankituista taideteoksista. Kokoelmaan voi kuulua lahjoituksin tai testamentin perusteella vastaanotettuja teoksia. Kokoelma on valtion omaisuutta.

Kansallisgallerian tehtävänä on huolehtia valtion taideteostoimikunnan kokoelmasta. Kansallisgalleria voi valtion taideteostoimikuntaa kuultuaan siirtää valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan kuuluvan teoksen Kansallisgallerian kokoelmaan. Lisäksi Kansallisgalleria voi valtion taideteostoimikuntaa kuultuaan poistaa tai luovuttaa teoksia noudattaen, mitä valtion irtaimen omaisuuden luovutuksesta säädetään valtion talousarviosta annetusta laissa (423/1988).

Valtion taideteostoimikunnan kokoelman teosten hankkimisesta, säilyttämisestä ja sijoittamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Kansallisgallerian toimielimet ovat valtuuskunta, hallitus ja pääjohtaja.

Kansallisgallerian valtuuskunnan, hallituksen ja pääjohtajan on huolellisesti toimien edistettävä Kansallisgallerian etua.

Kansallisgallerian hallinnosta, organisaatiosta ja muusta toiminnan yleisestä järjestämisestä määrätään tarkemmin johtosäännössä.

Kansallisgallerian valtuuskunnan nimeää opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtuuskuntaan kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan lukien vähintään kymmenen ja enintään neljätoista jäsentä.

Valtuuskunnan toimikausi on kaksi vuotta. Toimikausi alkaa valtuuskunnan vuosikokouksen päättymisestä ja päättyy kahden vuoden kuluttua pidettävän vuosikokouksen päättyessä.

Valtuuskunnan jäsen ei saa olla hallituksen jäsen, pääjohtaja eikä palvelus- tai työsuhteessa Kansallisgalleriaan.

Jos valtuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai jäsen eroaa tai kuolee kesken toimikautensa, opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai jäsenen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää valtuuskunnan jäsenten palkkioiden suuruuden.

Sen lisäksi, mitä 30 §:ssä säädetään, valtuuskunnan tehtävänä on valvoa hallituksen ja pääjohtajan vastuulla olevaa Kansallisgallerian hallintoa.

Hallituksen ja pääjohtajan on annettava valtuuskunnalle tiedot, jotka ovat tarpeen valtuuskunnan tehtävien hoitamiseksi.

Valtuuskunta on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien enemmän kuin puolet valtuuskunnan jäsenistä.

Valtuuskunnan päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut, tai äänten mennessä tasan se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.

Valtuuskunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta taikka vähintään kahden jäsenen kirjallisesta pyynnöstä.

Valtuuskunnan kokouksista on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja vähintään yksi kokouksessa siihen valittu jäsen.

Hallituksen puheenjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus valtuuskunnan kokouksissa.

Valtuuskunta voi vahvistaa itselleen työjärjestyksen.

Vuosikokouksen ajankohdasta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Kansallisgallerian hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan lukien vähintään viisi ja enintään seitsemän jäsentä.

Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Toimikausi alkaa valtuuskunnan vuosikokouksen päättymisestä ja päättyy kolmen vuoden kuluttua pidettävän vuosikokouksen päättyessä. Sama henkilö voi olla hallituksessa yhtäjaksoisesti enintään kolme toimikautta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää ja erottaa hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenet. Hallituksen jäsen ei saa olla valtuuskunnan jäsen, pääjohtaja eikä palvelus- tai työsuhteessa Kansallisgalleriaan. Kansallisgallerian henkilöstön edustajalla on kuitenkin läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa.

Jos hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai jäsen eroaa tai kuolee kesken toimikautensa, opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai jäsenen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää hallituksen jäsenten palkkioiden suuruuden.

Hallitus vastaa Kansallisgallerian toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien enemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut, tai äänten mennessä tasan se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta taikka vähintään kahden jäsenen kirjallisesta pyynnöstä.

Hallituksen kokouksista on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja vähintään yksi kokouksessa siihen valittu jäsen. Pöytäkirjaan on merkittävä päätökset ja äänestykset.

Hallituksen on vahvistettava itselleen työjärjestys.

Valtioneuvosto nimittää pääjohtajan enintään viiden vuoden määräajaksi. Valtioneuvoston päätöstä valmisteltaessa on kuultava Kansallisgallerian hallitusta.

Pääjohtajaksi nimitettävältä vaaditaan, että hän on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja että hänellä on pääjohtajan tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja toimialan tuntemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito.

Valtioneuvosto voi erottaa pääjohtajan, jos siihen on tehtävän luonne huomioon ottaen hyväksyttävä ja perusteltu syy. Valtioneuvoston päätöstä valmisteltaessa on kuultava Kansallisgallerian hallitusta.

Pääjohtaja saa ryhtyä Kansallisgallerian tehtävät huomioon ottaen laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai jos hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta Kansallisgallerian toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on mahdollisimman pian annettava tieto toiminnasta.

Pääjohtajan ollessa estynyt hoitamasta tehtäväänsä hänen sijaisenaan toimii hallituksen määräämä Kansallisgallerian työntekijä.

Hallitus edustaa Kansallisgalleriaa. Hallitus voi valtuuttaa jäsenensä tai muun nimetyn henkilön, ei kuitenkaan valtuuskunnan jäsentä, joko yksin tai kaksi yhdessä edustamaan Kansallisgalleriaa. Hallitus voi milloin tahansa peruuttaa antamansa oikeuden Kansallisgallerian edustamiseen.

Pääjohtaja edustaa Kansallisgalleriaa asiassa, joka 18 §:n nojalla kuuluu hänen tehtäviinsä. Johtosäännössä voidaan määrätä, että pääjohtajalla on myös muissa asioissa oikeus edustaa Kansallisgalleriaa.

Kansallisgallerian henkilöstön palvelussuhde on työsuhde. Työntekijöihin ja palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan, mitä laissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään ja mitä työehtosopimuksessa ja työsopimuksessa sovitaan.

Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Henkilöstön valintamenettelystä määrätään tarkemmin johtosäännössä.

Rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä sovelletaan pääjohtajaan ja Kansallisgallerian muihin työntekijöihin näiden hoitaessa julkista hallintotehtävää.

Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

Kansallisgallerialla on oma pääoma, joka muodostuu peruspääomasta, muusta omasta pääomasta ja arvonkorotusrahastosta.

Peruspääoma on Kansallisgalleriaan pysyvästi sijoitettua pääomaa.

Muu oma pääoma on Kansallisgallerialle sen toiminnan ylijäämästä osoitettua pääomaa ja perustamisvaiheessa Kansallisgallerialle luovutettua valtion omaisuutta, joka on siirretty sille muun oman pääoman ehdoin. Arvonkorotusrahasto osoittaa suoritetun pysyvien vastaavien arvonkorotuksen määrän. Muu oma pääoma voidaan siirtää peruspääomaan.

Kansallisgallerian kirjanpitoon sovelletaan kirjanpitolakia (1336/1997). Kansallisgallerian tilikausi on kalenterivuosi.

Kansallisgallerialla voi olla välittömästi sen 2 §:ssä säädettyjen tehtävien toteuttamiseen liittyvässä yhdessä tai useammassa kotimaisessa tai ulkomaisessa yrityksessä kirjanpitolain 1 luvun 5 ja 6 §:ssä tarkoitettu määräysvalta. Yritykset, joissa Kansallisgallerialla on määräysvalta, ovat sen tytäryrityksiä. Kansallisgalleria ja sen tytäryritykset muodostavat Kansallisgalleriakonsernin.

Kansallisgallerian on aina laadittava konsernitilinpäätös, jos sillä on yhdessä tai useamassa kotimaisessa tai ulkomaisessa yrityksessä kirjanpitolain 1 luvun 5 ja 6 §:ssä tarkoitettu määräysvalta.

Jos Kansallisgalleria harjoittaa liiketoimintaa muutoin kuin erikseen kirjanpitovelvollisen yksikön muodossa, tätä liiketoimintaa koskevat tuloksellisuustiedot on esitettävä erikseen tuloslaskelman muodossa tilinpäätöksen liitetiedoissa toiminnoittain.

Tilinpäätös käsittää taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman sekä niiden liitetiedot. Tilinpäätökseen liitetään toimintakertomus. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot Kansallisgallerian toiminnasta, sen taloudellisesta asemasta ja tuloksen muodostumisesta.

Toimintakertomuksen tulee lisäksi antaa Kansallisgallerian toiminnasta sellaiset tiedot, joiden perusteella voidaan seurata ja arvioida Kansallisgallerian toiminnan laajuutta, laatua, tehokkuutta ja tuloksellisuutta.

Hallituksen on tehtävä tilinpäätöksen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Jos tilikauden tulos on tappiollinen eikä taseessa ole edellisten tilikausien ylijäämää sen kattamiseen, hallituksen tulee tehdä suunnitelma siitä, millä toimenpiteillä taloutta korjataan.

Kansallisgallerian ja Kansallisgalleriakonsernin vahvistettu tilinpäätös liitetietoineen ja toimintakertomus ovat julkisia asiakirjoja.

Tilinpäätös ja toimintakertomus toimitetaan tilintarkastajille, valtuuskunnalle sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle. Toimittamisen määräajasta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Kansallisgallerian tilintarkastukseen sekä tilintarkastajien asemaan ja vastuuseen sovelletaan tilintarkastuslakia (459/2007).

Määräajasta, jossa tilintarkastus on toimitettava ja tilintarkastuskertomus annettava valtuuskunnalle, hallitukselle sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle, säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Opetus- ja kulttuuriministeriö valitsee Kansallisgallerian tilinpäätöstä, kirjanpitoa ja hallintoa tarkastamaan kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa, joista toisen tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla tilintarkastuslaissa tarkoitettu KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö ja toisen tilintarkastajan ja varatilintarkastajan julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetussa laissa (467/1999) tarkoitettu JHTT-tilintarkastaja tai JHTT-yhteisö. Jos tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei kuitenkaan tarvitse valita.

Tilintarkastajan toimikausi päättyy ja uuden tilintarkastajan toimikausi alkaa valtuuskunnan vuosikokouksen päättyessä, jollei uutta tilintarkastajaa valittaessa päätetä toisin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Kansallisgalleria sopivat määrävuosiksi kerrallaan Kansallisgallerian toiminnalle asetettavista keskeisistä määrällisistä ja laadullisista tavoitteista sekä niiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista.

Kansallisgallerian tulee toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle sen määräämät Kansallisgallerian toiminnan arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja muut seurannan ja ohjauksen edellyttämät tiedot ministeriön päättämällä tavalla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää Kansallisgallerian toimintaan rahoitusta tässä laissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi valtion talousarvioon otettavan määrärahan rajoissa. Rahoitusta voidaan myöntää myös arpajaislaissa (1047/2001) tarkoitetuista raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotoista. Valtionavustuksesta säädetään valtionavustuslaissa (688/2001).

Edellä 1 momentissa tarkoitetun rahoituksen lisäksi valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha Kansallisgallerian kokoelman kartuttamiseen. Valtion taideteostoimikunnan kokoelmaa voidaan kartuttaa ja hoitaa valtion talousarvioon otettavilla määrärahoilla.

Kansallisgallerialle korvataan muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus Kansallisgallerialle aiheutuneista kustannuksista.

Kansallisgallerian valtuuskunnan jäsenen, hallituksen jäsenen ja pääjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään tätä lakia, muita säännöksiä tai Kansallisgallerian johtosääntöä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut Kansallisgallerialle.

Valtuuskunnan päätös vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenelle tai pääjohtajalle ei ole sitova, jos valtuuskunnalle ei ole annettu olennaisesti oikeita ja riittäviä tietoja korvausvelvollisuuden perusteena olevasta päätöksestä tai toimenpiteestä.

Jos valtuuskunta ei myönnä vastuuvapautta hallituksen jäsenelle tai pääjohtajalle, se voi päättää vahingonkorvauskanteen nostamisesta hallituksen jäsentä tai pääjohtajaa vastaan.

Asioista, jotka koskevat 1 momenttiin ja tilintarkastuslain 51 §:ään perustuvaa oikeutta vahingonkorvaukseen, päättää valtuuskunta.

Vahingonkorvauksen sovittelusta ja korvausvastuun jakautumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken säädetään vahingonkorvauslain 2 ja 6 luvussa.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus ajaa omissa nimissään kannetta vahingonkorvauksen suorittamiseksi Kansallisgallerialle 30 §:n tai tilintarkastuslain 51 §:n nojalla, jos kannetta vireille pantaessa on ilmeistä, ettei Kansallisgallerian valtuuskunta tule 2 momentissa säädetyssä määräajassa nostamaan kannetta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu kanne on nostettava viiden vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jona kanteen perusteena oleva päätös tehtiin tai kanteen perusteena olevaan toimenpiteeseen ryhdyttiin.

Kansallisgallerialle on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa oikeudenkäyntikuluista, mutta sillä on oikeus saada niistä korvaus Kansallisgallerialta sikäli kuin Kansallisgallerialle vahingonkorvauksena saatavat varat siihen riittävät.

Kansallisgallerian hoitaessa julkisia hallintotehtäviä noudatetaan, mitä sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003), hallintolaissa (434/2003), kielilaissa (423/2003) ja saamen kielilaissa (1086/2003) säädetään.

Kansallisgallerian kaiken toiminnan julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään. Tiedot Kansallisgallerian pääjohtajan ja pääjohtajan alaisuudessa toimivan johtavan henkilöstön palkan kokonaismäärästä ja määräytymisen perusteista ovat julkisia.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, hallintolain esteellisyyssäännöksiä sovelletaan kaikessa Kansallisgallerian toiminnassa ja yleisölle suunnatun näyttelytoiminnan harjoittamisessa sovelletaan kielilakia. Kansallisgallerian toiminnassa muodostuviin arkistoihin sovelletaan, mitä arkistolaissa (831/1994) säädetään.

Kansallisgallerian 2 §:ssä tarkoitettujen tehtäviin liittyvien suoritteiden hintojen määräämisessä sovelletaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. Pääsy Kansallisgallerian järjestämiin maksullisiin näyttelyihin ja muihin tilaisuuksiin voi olla maksuton erikoisryhmään kuuluville, jos maksuttomuus on taidekasvatuksen, tutkimuksen, ammatillisen toiminnan, museotoiminnan edistämisen tai muun vastaavan syyn kannalta perusteltua.

Kansallisgallerian tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen ja Kansallisgallerian kokoelman suojaaminen myös poikkeusoloissa sekä häiriö- ja erityistilanteissa.

Varautumista valvoo opetus- ja kulttuuriministeriö. Jos varautumisessa havaitaan puutteita, opetus- ja kulttuuriministeriö voi määrätä puutteiden korjaamisesta.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

Tällä lailla kumotaan Valtion taidemuseosta annettu laki (566/2000).

Valtioneuvosto luovuttaa Valtion taidemuseon hallinnassa olevan omaisuuden, immateriaaliset oikeudet ja liiketoiminnan Kansallisgallerialle. Tämän lain voimaan tullessa Valtion taidemuseolla oleva kokoelma ja valtion taidekokoelma jäävät kuitenkin valtion omistukseen.

Valtioneuvosto määrää luovutettavan omaisuuden ja sen arvon sekä ehdot, joilla luovutus tapahtuu. Valtioneuvosto määrää myös muista omaisuuden luovuttamiseen ja Kansallisgallerian perustamiseen liittyvistä järjestelyistä.

Kansallisgalleria vastaa velka-, vuokra-, palvelu-, hankinta- ja toimitussopimuksista sekä muista vastaavista sitoumuksista, joihin Valtion taidemuseo on toimintansa aikana sitoutunut ja jotka koskevat säätiölle luovutettua omaisuutta ja liiketoimintaa.

Valtio vastaa Kansallisgallerialle 1 momentin perusteella siirtyvistä sitoumuksista toissijaisesti, jollei vastapuoli hyväksy vastuun siirtämistä Kansallisgallerialle. Kansallisgalleria on velvollinen korvaamaan valtiolle sen, mitä valtio tässä momentissa tarkoitetun vastuunsa perusteella suorittaa.

Henkilöstön aseman järjestämiseen sovelletaan työsopimuslain (55/2001) ja valtion virkamieslain (750/1994) liikkeen luovuttamista koskevia säännöksiä. Valtion taidemuseon virat lakkaavat ja niihin perustuvat virkasuhteet sekä määräaikaiset virkasuhteet päättyvät ilman irtisanomista 31 päivänä joulukuuta 2013. Henkilöstö siirtyy työsuhteeseen Kansallisgalleriaan 1 päivästä tammikuuta 2014. Valtion taidemuseon työsopimussuhteinen henkilöstö siirtyy työsuhteeseen Kansallisgalleriaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Valtion taidemuseon viimeisen toimintakauden tilinpäätökseen ja -tarkastukseen sovelletaan, mitä 35 §:n 2 momentissa mainitussa laissa ja valtion talousarviosta annetussa laissa ja sen nojalla säädetään. Kansallisgalleria hoitaa näiltä osin Valtion taidemuseon tehtävät.

Valtuuskunnan ensimmäinen toimikausi alkaa 10 §:n 2 momentissa säädetystä poiketen 1 päivänä tammikuuta 2014 ja päättyy vuonna 2016 pidettävän valtuuskunnan vuosikokouksen päättyessä. Hallituksen ensimmäinen toimikausi puolestaan alkaa 14 §:n 2 momentissa säädetystä poiketen 1 päivänä tammikuuta 2014 ja päättyy vuonna 2017 pidettävän valtuuskunnan vuosikokouksen päättyessä.