Tässä asetuksessa säädetään eläintautilain (441/2013) 8 §:ssä tarkoitetusta pakollisesta terveysvalvonnasta sekä eläintautilain 9 §:ssä tarkoitetusta vapaaehtoisesta terveysvalvonnasta ja tähän liittyvästä pitopaikkojen terveysluokituksesta. Lisäksi asetuksessa säädetään eläinlajeista, joiden keinolliseen lisäämiseen eläintautilain 46 §:ssä säädettyjä toiminnan luvanvaraisuutta koskevia vaatimuksia sovelletaan.

Pakollista terveysvalvontaa toteutetaan vastustettaviksi eläintaudeiksi nimettyjen salmonellatartuntojen valvomiseksi.

Terveysvalvontaa ei kuitenkaan tarvitse toteuttaa hautomossa, emokasvattamossa, emokanalassa tai kasvatuskanalassa, jossa kuoriutuvia tai kasvatettavia lintuja tai niiden jälkeläisiä ei toimiteta 2 momentin 4 tai 6 kohdassa tarkoitettuun pitopaikkaan.

Terveysvalvontaa on myös toteutettava muiden sikojen kuin lemmikkieläinten ja tarhattujen villisikojen pitopaikassa, jossa tuotetaan uudistuseläimiä myytäviksi tai luovutettaviksi toisiin pitopaikkoihin.

Eläinten keinolliseen lisäämiseen liittyvän toiminnan luvanvaraisuutta koskevia vaatimuksia sovelletaan nautaeläinten, sikojen, lampaiden, vuohien ja hevoseläinten sperman keräämiseen, käsittelyyn ja säilyttämiseen sekä mainittujen eläinten alkioiden keräämiseen, tuottamiseen ja säilyttämiseen.

Toimijan, joka on vastuussa pitopaikasta, jossa pakollista terveysvalvontaa on 3 §:n mukaan toteutettava, tulee seurata pitopaikassa pidettävien kanojen, kalkkunoiden, nautaeläinten ja sikojen terveydentilaa sekä ottaa tai otattaa pitopaikan eläimistä säännöllisesti näytteitä salmonellan varalta. Toimijan tulee lähettää näytteet tutkittaviksi eläintautilain 77 §:n 1 momentissa tarkoitettuun laboratorioon.

Pitopaikasta vastuussa olevan toimijan on toimitettava kunnaneläinlääkärille tiedot 6 §:ssä tarkoitetusta näytteenotosta ja näytteiden tutkimustuloksista.

Edellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitetusta pitopaikasta vastuussa olevan toimijan tulee tehdä kunnaneläinlääkärille ilmoitus uusien lintujen ottamisesta pitopaikkaan. Ilmoitus on tehtävä kahden viikon kuluessa lintuparven saapumisesta. Vaihtoehtoisesti kunnaneläinlääkärille voidaan toimittaa etukäteen tieto seuraavana kalenterivuonna saapuvien parvien suunnitelluista saapumisajankohdista.

Toimijan on lisäksi toimitettava Elintarviketurvallisuusvirastolle pyydettäessä yhteenveto pitopaikassa edellisenä vuonna pidettyjen lintuparvien määrästä.

Jos 3 §:ssä tarkoitetussa pitopaikassa on todettu salmonellatartunta pitopaikan muussa eläimessä kuin kanassa, kalkkunassa, nautaeläimessä tai siassa taikka ihmisessä, joka asuu tilalla vakituisesti tai osallistuu pitopaikan eläinten hoitoon, pitopaikasta vastuussa olevan toimijan on ilmoitettava asiasta kunnaneläinlääkärille.

Pitopaikasta vastuussa olevan toimijan on huolehdittava, että pitopaikassa, jossa toteutetaan vapaaehtoista terveysvalvontaa BKD-taudin valvomiseksi (BKD-valvonta), kunnaneläinlääkäri suorittaa taudin valvomiseksi kerran vuodessa tarkastuksen. Saman omistajan luonnonravintolammikoita koskevat tarkastukset voidaan yhdistää yhdeksi tarkastukseksi.

Toimijan on lisäksi huolehdittava, että kaloista otetaan tarvittavat näytteet valvottavan taudin varalta ja että näytteet lähetetään tutkittaviksi eläintautilain 77 §:n 1 momentissa tarkoitettuun laboratorioon.

BKD-valvontaan sitoutuneen toimijan on ilmoitettava välittömästi kunnaneläinlääkärille, jos pitopaikan kaloissa on BKD-tautiin viittaavia oireita tai pitopaikassa muusta syystä epäillään tai todetaan esiintyvän mainittua tautia.

Toimija ei saa luovuttaa 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa lohikaloja tai niiden sukusoluja muihin BKD-valvontaan kuuluviin pitopaikkoihin.

Pitopaikkaan saadaan lisäksi hankkia lohikaloja ja niiden sukusoluja sellaisesta toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan unionin ulkopuolisessa valtiossa sijaitsevasta pitopaikasta, joka täyttää valvonnan kohteena olevan taudin esiintymistä ja taudin valvontaa koskevat edellytykset, jotka vastaavat terveysluokkaan 1 kuulumiselle tässä asetuksessa säädettyjä edellytyksiä tai joka sijaitsee alueella, jolle Euroopan komissio on myöntänyt tautivapaan aseman.

Edellä 2 momentin 2—3 kohdassa säädetty kahden vuoden vähimmäisaika ei kuitenkaan koske pitopaikkaa, joka on juuri ollut kokonaan tyhjillään kaloista ja vedestä pitopaikan puhdistamista ja desinfiointia seuraavien vähintään kuuden viikon ajan, edellyttäen, että pitopaikkaan on hankittu uusia kaloja ja sukusoluja vain 12 §:ssä säädetyllä tavalla ja että kalat ja sukusolut on siirron jälkeen tutkittu BKD-taudin varalta.

Muussa kuin 2—4 momentissa tarkoitetussa tapauksessa pitopaikka luokitellaan terveysluokkaan 3.

Pitopaikasta vastuussa olevan toimijan on huolehdittava, että pitopaikassa, jossa toteutetaan vapaaehtoista terveysvalvontaa maedi-visnan ja CAE-taudin valvomiseksi (maedi-visna-valvonta), kunnaneläinlääkäri käy säännöllisesti tarkastamassa yli 12 kuukauden ikäiset lampaat ja vuohet, ottaa niistä samalla näytteitä maedi-visnan ja CAE-taudin varalta sekä lähettää näytteet tutkittaviksi eläintautilain 77 §:n 1 momentissa tarkoitettuun laboratorioon.

Edellä 2 momentin 1 kohdassa säädetystä poiketen tarkastus- ja näytteenottokäyntejä on kuitenkin tehtävä 12—18 kuukauden välein kaksi, jos pitopaikka on uusi tai kokonaan tyhjennetty lampaista ja vuohista ja sen jälkeen puhdistettu ja desinfioitu ja jos pitopaikassa on näytteenoton aloittamiseen saakka noudatettu 15 §:ssä säädettyjä kieltoja ja rajoituksia.

Pitopaikkaan, jossa toteutetaan maedi-visna-valvontaa, saadaan hankkia lampaita ja vuohia sekä niiden alkioita ja sukusoluja vain toisesta maedi-visna-valvontaan kuuluvasta, terveysluokkaan 1 luokitellusta pitopaikasta. Pitopaikan eläimiä ei muutoinkaan saa laitumilla, eläinnäyttelyissä tai muissa vastaavissa paikoissa päästää kosketuksiin muusta kuin terveysluokkaan 1 luokitellusta pitopaikasta peräisin olevien lampaiden ja vuohien kanssa.

Pitopaikkaan saadaan kuitenkin hankkia lampaita ja vuohia sekä niiden alkioita ja sukusoluja toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta tai muusta kuin jäsenvaltiosta, jos toimija voi osoittaa, että mainittujen eläinten taikka alkioiden tai sukusolujen luovuttajaeläinten pitopaikka täyttää maedi-visnan ja CAE-taudin esiintymistä ja tautien valvontaa koskevat edellytykset, jotka vastaavat terveysluokkaan 1 kuulumiselle tässä asetuksessa säädettyjä edellytyksiä.

Muussa kuin 2—3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa pitopaikka luokitellaan terveysluokkaan 3.

Scrapie-valvontaan sisältyvät säännölliset eläinlääkärintarkastukset pitopaikassa tekee kunnaneläinlääkäri.

Pitopaikka luokitellaan terveysluokkaan 1, jos se täyttää TSE-asetuksen liitteessä VIII olevan A luvun A jakson 1.2 kohdassa säädetyt edellytykset.

Pitopaikka luokitellaan terveysluokkaan 2, jos se täyttää TSE-asetuksen liitteessä VIII olevan A luvun A jakson 1.3 kohdassa säädetyt edellytykset

Muissa kuin 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa pitopaikka luokitellaan terveysluokkaan 3. Pitopaikka voidaan luokitella tähän luokkaan myös silloin, kun pitopaikassa on klassista scrapieta koskeva virallinen eläintautiepäily.

Terveysluokkaan 1 tai 2 luokiteltu pitopaikka luokitellaan uudelleen terveysluokkaan 3, jos pitopaikassa todetaan klassista scrapieta tai jos pitopaikka on eläintaudin alkuperää ja levinneisyyttä koskevan selvityksen mukaan ollut yhteydessä pitopaikkaan, jossa klassista scrapieta on todettu.

Pitopaikasta vastuussa olevan toimijan on huolehdittava, että pitopaikassa, jossa toteutetaan vapaaehtoista terveysvalvontaa hirvieläinten tuberkuloosin valvomiseksi (hirvieläinten tuberkuloosin valvonta), kunnaneläinlääkäri käy kolmesti tarkastamassa kaikki pitopaikassa pidettävät yli kuuden kuukauden ikäiset hirvieläimet hirvieläinten tuberkuloosin varalta siten, että tarkastusten välillä on vähintään kolme kuukautta ja että ensimmäisen ja kolmannen tarkastuksen välillä on vähintään 12 kuukautta.

Toimijan on 1 momentissa tarkoitettujen tarkastusten jälkeen huolehdittava, että kunnaneläinlääkäri tarkastaa pitopaikassa pidettävät yli 12 kuukauden ikäiset naaraspuoliset hirvieläimet ja yli 24 kuukauden ikäiset urospuoliset hirvieläimet hirvieläinten tuberkuloosin varalta 24—30 kuukauden välein.

Tarkastusten yhteydessä eläimistä tulee ottaa tarvittavat näytteet.

Pitopaikkaan, jossa toteutetaan hirvieläinten tuberkuloosin valvontaa, saadaan hankkia hirvieläimiä vain toisesta hirvieläinten tuberkuloosin valvontaan kuuluvasta pitopaikasta, joka on luokiteltu terveysluokkaan 1.

Pitopaikkaan saadaan kuitenkin hankkia hirvieläimiä toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta tai muusta kuin jäsenvaltiosta, jos toimija voi osoittaa, että mainittujen eläinten pitopaikka täyttää hirvieläinten tuberkuloosin esiintymistä ja taudin valvontaa koskevat edellytykset, jotka vastaavat terveysluokkaan 1 kuulumiselle tässä asetuksessa säädettyjä edellytyksiä.

Poiketen siitä, mitä 19 §:ssä säädetään, mainitun pykälän 1 momentissa säädettyjä tarkastuksia ei tarvitse tehdä eläimille, jotka on hankittu pitopaikkaan tässä pykälässä säädetyllä tavalla.

Muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa pitopaikka luokitellaan terveysluokkaan 2.

Tarkemmat säännökset pakollista ja vapaaehtoista terveysvalvontaa varten suoritettavista näytteenotoista, näytteiden lähettämisestä tutkittaviksi ja näytteitä koskevasta kirjanpidosta, vapaaehtoiseen terveysvalvontaan sisältyvistä terveystarkastuksista sekä terveysvalvontaan liittyvien viranomaistarkastusten tiheydestä ja sisällöstä annetaan eläintautilain 8 §:n 3 momentin ja 9 §:n 4 momentin nojalla maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.