Sen lisäksi, mitä rakennusten suunnittelusta, rakentamisesta ja paloturvallisuudesta on muutoin säädetty, noudatetaan tätä asetusta porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain (1443/2006) sekä maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) mukaan tuettavissa lammas- ja vuohitalousrakennusten uudisrakennushankkeissa ja uudisrakentamiseen verrattavassa laajentamisessa sekä laajoissa peruskorjaushankkeissa.

Lammas- ja vuohitalousrakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa on noudatettava Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä, eläinsuojelulainsäädännössä lampaiden ja vuohien pidolle asetettuja vaatimuksia, maatalouden ja maaseutuelinkeinojen tukilainsäädännön ehtoja sekä ympäristöhallinnon ympäristönsuojeluvaatimuksia seuraavin täydennyksin.

Lammas- ja vuohitalousrakennusten paloturvallisuuteen sovelletaan tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista annettua maa- ja metsätalousministeriön asetusta (163/2012). Tuotannon ja eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi sähköriippuvaisessa eläintilassa on oltava varasähköjärjestelmä sähkökatkoksen varalle. Jos eläinten ruokintaan tai juottoon käytetään yksinomaan automaattista ruokinta- tai juottolaitetta, laitteistossa on oltava toimintahäiriöistä eläinten hoitajalle ilmoittava hälytysjärjestelmä.

Sellaisissa peruskorjauksissa, joiden kustannus on alle 50 prosenttia vastaavan suuruisen uudisrakennuksen kustannuksesta, sellaisissa laajennuksissa, joissa laajennus on alle 50 prosenttia olemassa olevan rakennuksen pinta-alasta ja rakennuksen koko laajennuksen jälkeen on enintään 1 000 neliömetriä, asetuksen 4—8 ja 10 §:ssä sekä liitteessä annetuista mittavaatimuksista voidaan poiketa enintään 10 prosenttia, ellei eläinsuojelu-, työsuojelu- tai muista säädöksistä muuta johdu.

Eläintilan sisäpuolisten rakenteiden ja laitteiden on oltava materiaaleiltaan ja rakenteiltaan sellaisia, että ne eivät vaaranna eläinten terveyttä. Pintakäsittelyyn ei saa käyttää puunsuoja-aineita, maaleja tai muita aineita siten, että ne voivat aiheuttaa eläimille myrkytyksen.

Karsinan tai muun eläinten oleskelualueen lattian pohjan on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Lampailla ja vuohilla on oltava käytettävissään niille sopiva kuivikepohja-alue, johon kaikki eläimet pääsevät yhtä aikaa makuulle.

Lampaat lukuun ottamatta pässit on pidettävä ryhmissä tai vähintään pareittain. Kuitenkin lammasta voidaan pitää erityishoidon tai sairauden takia yksittäiskarsinassa. Pässit voidaan tarpeen mukaan pitää yksittäiskarsinassa. Lampaan tai pässin yksittäiskarsinan on oltava kooltaan vähintään 1,5 neliömetriä ja muodoltaan sellainen, että eläin pääsee esteettä kääntymään ympäri. Lammasta ei saa pitää kytkettynä kuin lypsyn tai sairauden hoitamisen ajan.

Uuden lampolan sisäkorkeuden tulee olla vähintään 2,7 metriä. Peruskorjattavan lampolan sisäkorkeuden tulee olla vähintään 2,2 metriä. Lampaiden ryhmäkarsinan mitoitusvaatimukset ovat liitteen taulukossa 1.

Karsinan ja aitauksen seinämät tai aidat voivat olla kiinteitä tai siirrettäviä veräjiä. Uuhelle karitsoineen käytettävissä olevan kuivikepohja-aitauksen pinta-alan on oltava vähintään 2,0 neliömetriä josta makuualuetta on vähintään 1,4 neliömetriä. Karitsakamarin käytettäessä sen pinta-alan karitsaa kohden on oltava vähintään 0,2 neliömetriä. Lampaiden eläintilojen käytettävissä olevaksi pinta-alaksi luetaan se eläintilan sisäpinta-ala, jossa eläimet pääsevät vapaasti liikkumaan. Karsinan pituus, leveys ja korkeus mitataan rakenteen sisäpinnasta.

Lampolassa on oltava mahdollisuus sijoittaa synnyttävät uuhet erilliseen aidattuun tilaan.

Karitsoimiskarsinassa ja karitsojen pitopaikassa ei saa olla rakolattiaa, vaan lattian tulee olla kiinteä tai maapohjainen, mikä mahdollistaa kuivikkeen käytön.

Vuohet lukuun ottamatta pukit on pidettävä ryhmissä tai vähintään pareittain. Kuitenkin vuohta voidaan pitää erityishoidon tai sairauden takia yksittäiskarsinassa. Pukit voidaan tarpeen mukaan pitää yksittäiskarsinassa. Vuohen tai pukin yksittäiskarsinan on oltava kooltaan vähintään 1,5 neliömetriä ja muodoltaan sellainen, että eläin pääsee esteettä kääntymään ympäri. Vuohta ei saa pitää kytkettynä kuin lypsyn tai sairauden hoitamisen ajan. Vuohinavetaan on rakennettava turvallisia kuormituksen kestäviä kiipeilytasoja ja piilopaikkoja vuohille ja kileille. Kiipeilytasojen porrastus saa olla enintään 550 millimetriä

Uuden vuohinavetan sisäkorkeuden tulee olla vähintään 2,7 metriä. Peruskorjattavan vuohinavetan sisäkorkeuden tulee olla vähintään 2,2 metriä. Vuohien kiipeily- ja oleskelutasolta on oltava vähintään 1 200 millimetriä sisäkattoon. Vuohien ryhmäkarsinan mitoitusvaatimukset ovat liitteen taulukossa 3.

Karsinan seinämät ja aitauksen aidat voivat olla kiinteitä tai siirrettäviä veräjiä. Kutulle kileineen käytettävissä olevan kuivikepohja-aitauksen pinta-alan on oltava vähintään 2,0 neliömetriä.

Vuohien eläintilojen käytettävissä olevaksi pinta-alaksi luetaan se eläintilan sisäpinta-ala, jossa eläimet pääsevät vapaasti liikkumaan. Karsinan pituus, leveys ja korkeus mitataan rakenteen sisäpinnasta. Makuu- ja ruokintapaikan lattian pituuden on oltava vähintään 1,0 metri ja se saa olla enintään 550 millimetrin korkeudella eläintilan varsinaisesta lattiatasosta.

Vuohinavetassa on oltava mahdollisuus sijoittaa synnyttävät kutut erilliseen aidattuun tilaan.

Vuonimiskarsinassa ja kilien pitopaikassa ei saa olla rakolattiaa, vaan lattian tulee olla kiinteä tai maapohjainen, mikä mahdollistaa kuivikkeen käytön.

Lampaiden ja vuohien ruokinta- ja juottopaikkojen tai -laitteiden on oltava kiinteästi asennettuja ja sellaisia, että ne ovat kaikkien eläinten samanaikaisesti ulottuvilla eivätkä aiheuta niille vahingoittumisen vaaraa. Eläimillä on aina oltava puhdasta ja sulaa juomavettä vapaasti saatavilla. Ruokinta- ja juomalaitteet on rakennettava ja sijoitettava siten, että rehu ja vesi eivät pääse likaantumaan. Ruokinta- ja juomalaitteiden tulee voida helposti pitää puhtaina ja desinfioida.

Jokaista alkavaa 20 lampaan ja jokaista alkavaa 10 vuohen ryhmää kohden on oltava vähintään yksi vesiastia tai juomanippa.

Ruokintapaikkojen mitoitusvaatimukset ovat liitteen taulukoissa 2 ja 4.

Sairastiloja tulee olla vähintään 5 prosenttia kaikkien lampaiden ja vuohien yhteen lasketusta tilatarpeesta. Sairaille tai vahingoittuneille lampaille ja vuohille on oltava kiinteäpohjaisia karsinoita, joiden on oltava kooltaan vähintään 1,4 neliömetriä eläintä kohden ja muodoltaan sellainen, että lammas tai vuohi pääsee esteettä kääntymään ympäri. Sairaskarsinasta tulee olla näköyhteys muihin eläimiin ja esteetön kulkuväylä ulko-ovelle. Sairastilat tulee merkitä pohjapiirrokseen.

Lampailla ja vuohilla on oltava mahdollisuus päästä ulkoilutarhaan tai laitumelle. Laidunalueelta ei tässä asetuksessa säädetä. Jos ulkoilutarha käytetään, se on rakennettava siten, että eläimet pääsevät suojaan kaikissa sääolosuhteissa. Lampaiden ja vuohien ulkoilutarhan pohjapinta-alan on oltava vähintään 3 neliömetriä uuhta tai kuttua kohden kuitenkin niin, että tarhan vähimmäispinta-ala on 25 neliömetriä. Ulkoilutarha tulee voida pitää kuivana ojituksen avulla.

Ulkoilutarhan aitojen on oltava lampaille ja vuohille sopivasta materiaalista. Vuohien ulkotarhassa on otettava huomioon vuohien kiipeilytarve.

Ulkoilutarhaa käytettäessä lampaiden ja vuohien rehun ja juomaveden saanti on järjestettävä rakennuksen sisätiloihin tai muuhun katettuun ja tiivispohjaiseen paikkaan.

Eläintilojen ilmanvaihto on suunniteltava siten, että ilmanvaihto toimii myös ilmanvaihtolaitteiden toimintahäiriön aikana.

Vuohet on talven aikana pidettävä huonetilassa, jossa lämpötila on yli 0 °C.

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä elokuuta 2013.

Tällä asetuksella kumotaan maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksen (6/2002) mukaista tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista annettu maa- ja metsätalousministeriön asetuksen liite 6.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen hakemukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.