2013

4/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa

Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti

säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 27 §:n 4 momentin nojalla:

1 LUKU Yleiset säännökset
1 § Opiskelijaksi ottamisen yleiset perusteet

Opiskelijaksi ottamisen perusteista on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 27 §:ssä säädetyn lisäksi voimassa, mitä tässä asetuksessa säädetään.

Tätä asetusta noudatetaan siitä riippumatta, haetaanko koulutukseen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmän kautta vai ei.
2 § Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan otettaessa opiskelijoita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, joka on tarkoitettu perusopetuksen tai lukion oppimäärän suorittaneille taikka edellä mainittuja koulutuksia vastaavat aiemmat opinnot suorittaneille.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijaksi ottamisen perusteista otettaessa opiskelijoita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, joka järjestetään erityisopetuksena erityisen koulutustehtävän perusteella, vieraskielisenä tai näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena taikka otettaessa opiskelijoita, joilla on jo ammatillinen perustutkinto, muu perusopetuksen jälkeen suoritettu ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto.

Tässä asetuksessa säädettyjä opiskelijaksi ottamisen perusteita ei sovelleta otettaessa opiskelijoita oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, eikä otettaessa opiskelijoita:

 1)

vammaisille opiskelijoille järjestettävään valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen;

 2)

maahanmuuttajille järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen;

 3)

kotitalousopetukseen, joka järjestetään muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena;

 4)

ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen.
3 § Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen hakukohteet

Opiskelijat otetaan ammatillisista perustutkinnoista annetun opetusministeriön asetuksen (216/2001) liitteessä mainittuihin ammatillisiin perustutkintoihin tai koulutuksen järjestäjän päätöksen mukaan sitä laajempaan hakukohteeseen.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, opiskelijat voidaan ottaa seuraavien ammatillisten perustutkintojen osalta suorittamaan määrättyä koulutusohjelmaa;

 1)

käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto; tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma sekä ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelma;

 2)

Kuvallisen ilmaisun perustutkinto: graafisen suunnittelun koulutusohjelma, kuva- ja mediataiteen koulutusohjelma sekä valokuvauksen koulutusohjelma;

 3)

Musiikkialan perustutkinto: musiikin koulutusohjelma, musiikkiteknologian koulutusohjelma sekä pianonvirityksen koulutusohjelma;

 4)

Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto: vaatetuksen koulutusohjelma, tekstiilitekniikan koulutusohjelma, tekstiilihuollon koulutusohjelma ja jalkinealan koulutusohjelma;

 5)

Painoviestinnän perustutkinto: ulkoasun toteutuksen koulutusohjelma ja painotekniikan koulutusohjelma;

 6)

Logistiikan perustutkinto: kuljetuspalvelujen koulutusohjelma;

 7)

Rakennusalan perustutkinto: maarakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelma;

 8)

Maatalousalan perustutkinto: eläintenhoidon koulutusohjelma ja turkistalouden koulutusohjelma;

 9)

Metsäalan perustutkinto: metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelma ja metsäkoneasennuksen koulutusohjelma;

 10)

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto: ensihoidon koulutusohjelma.

Opiskelijat voidaan ottaa käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon, audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon, tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon sekä tekstiili- ja vaatetusalan perustutkintoon johtavaan koulutukseen myös koulutuksen järjestäjän päättämään muuhun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun hakukohteeseen.
2 LUKU Perusopetuksen oppimäärän suorittaneiden opiskelijaksi ottaminen
4 § Perusopetuksen oppimäärän suorittaneiden hakeutumisessa käytettävät todistukset

Perusopetuksen oppimäärän suorittaneet käyttävät hakeutumisessa perusopetuksen päättötodistusta. Lukion oppimäärän suorittaneet eivät voi käyttää hakeutumisessa perusopetuksen päättötodistusta.
5 § Valintakriteerit

Opiskelijaksi ottaminen suoritetaan hakijoiden valintapistemäärän ja hakijoiden esittämän hakutoivejärjestyksen perusteella.

Perusopetuksen oppimäärän suorittaneelle hakijalle annetaan pisteitä seuraavin perustein:

 1)

hakijalla ei ole koulutuspaikkaa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa;

 2)

perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta hakeutumisvuonna;

 3)

vähintään 1100 tunnin laajuisen lisäopetuksen tai vähintään 20 opintoviikon laajuisen ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotitalousopetuksen, tai kansanopiston lukuvuoden mittaisen linjan suorittamisesta ammatilliseen peruskoulutukseen;

 4)

yleisestä koulumenestyksestä;

 5)

painotettavista arvosanoista;

 6)

työkokemuksesta ja siihen rinnastettavasta työpajatoimintaan tai työmarkkinatuella tapahtuvaan harjoitteluun osallistumisesta;

 7)

ammatillista koulutusta koskevasta ensimmäisestä hakutoiveesta;

 8)

sukupuolen perusteella;

 9)

mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta.

Otettaessa opiskelijoita tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon, sirkusalan perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon tai liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, hakijalle voidaan antaa lisäpisteitä 2 momentissa mainittujen seikkojen lisäksi myös tutkinnon alaan liittyvien aikaisempien opintojen, harrastusten tai muiden lisänäyttöjen perusteella.

Otettaessa opiskelijoita erityisenä koulutustehtävänä järjestettävään urheilijoiden ammatilliseen peruskoulukseen, hakijalle voidaan antaa lisäpisteitä 2 momentissa mainittujen seikkojen lisäksi urheilullisten ansioiden perusteella.
6 § Valintapisteiden laskeminen

Hakijat asetetaan opiskelijaksi ottamisessa järjestykseen edellä 5 §:n 2—4 momentissa säädettyihin valintakriteereihin perustuvista valintapisteistä koostuvan yhteispistemäärän mukaisesti. Saman pistemäärän saaneet hakijat asetetaan järjestykseen seuraavien perusteiden mukaisesti:

 1)

hakutoivejärjestys;

 2)

mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta saatava pistemäärä;

 3)

yleinen koulumenestys;

 4)

painotettavat arvosanat;

Jos hakijoiden valintapistemäärä on yhtä suuri sen jälkeen, kun hakijat on asetettu järjestykseen 1 momentissa säädetyllä tavalla opiskelijaksi ottaminen tapahtuu satunnaisjärjestyksessä.
7 § Valintapisteet ilman koulutuspaikkaa oleville

Hakijalle, jolla ei ole koulutuspaikkaa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa annetaan kahdeksan valintapistettä.
8 § Valintapisteet perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta hakeutumisvuonna

Hakijalle, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumisvuonna annetaan kuusi valintapistettä.
9 § Valintapisteet suoritetuista opinnoista

Hakijalle, joka on suorittanut vähintään 1100 tunnin laajuisen perusopetuksen lisäopetuksen tai vähintään 20 opintoviikon laajuisen ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotitalousopetuksen tai kansanopiston lukuvuoden mittaisen linjan, annetaan kuusi valintapistettä.
10 § Valintapisteet yleisestä koulumenestyksestä

Yleisestä koulumenestyksestä annetaan pisteitä seuraavien oppiaineiden aritmeettisen keskiarvon perusteella kahden desimaalin tarkkuudella: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, liikunta, terveystieto, musiikki, kuvataide, käsityö, kotitalous.

Opiskelijaksi ottamisessa otetaan huomioon sellaiset yhteisiin oppiaineisiin kuuluvat valinnaisaineet, jotka arvostellaan numeroin ja joiden oppimäärän laajuus on vähintään kaksi vuosiviikkotuntia perusopetuksen vuosiluokkien 7—9 aikana. Jos hakijalla on arvosana useammasta samaan yhteiseen oppiaineeseen kuuluvasta vähintään kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineesta, lasketaan näiden arvosanojen aritmeettinen keskiarvo. Yhteisen aineen arvosanasta ja siihen kuuluvan valinnaisaineen tai valinnaisaineiden keskiarvosta määräytyvät hakijan kyseisestä aineesta saamat valintapisteet.

Yleisen koulumenestyksen perusteella annetaan pisteitä seuraavasti:

Keskiarvo                            

pisteitä

5,50—5,74                           

1

5,75—5,99                           

2

6,00—6,24                           

3

6,25—6,49                           

4

6,50—6,74                           

5

6,75—6,99                           

6

7,00—7,24                           

7

7,25—7,49                           

8

7,50—7,74                           

9

7,75—7,99                           

10

8,00—8,24                           

11

8,25—8,49                           

12

8,50—8,74                           

13

8,75—8,99                           

14

9,00—9,24                           

15

9,25—10,00                         

16

Yleisen koulumenestyksen pisteyttämisessä käytetään perusopetuksen päättötodistusta. Korotetut arvosanat otetaan huomioon, jos korotuksesta on erillinen, virallinen todistus.

Jos hakija on suorittanut perusopetuksen oppimäärän aikuiskoulutuksena, voidaan ottaa huomioon perusopetuksen erotodistuksen liikunnan, kuvataiteen, käsityön, kotitalouden ja musiikin arvosanat, jollei näitä arvosanoja ole perusopetuksen päättötodistuksessa.
11 § Valintapisteet painotettavista arvosanoista

Perusopetuksen oppimäärän suorittaneilla otetaan kaikilla koulutusaloilla huomioon perusopetuksen päättötodistuksen arvosanat liikunnassa, kuvataiteessa, käsityössä, kotitaloudessa ja musiikissa. Kolmesta parhaasta edellä mainitusta aineesta lasketaan niiden aritmeettinen keskiarvo.

Opiskelijaksi ottamisessa otetaan huomioon sellaiset yhteiseen oppiaineeseen kuuluvat valinnaisaineet, jotka arvostellaan numeroin ja joiden oppimäärän laajuus on vähintään kaksi vuosiviikkotuntia perusopetuksen vuosiluokkien 7—9 aikana. Jos hakijalla on arvosana useammasta samaan yhteiseen oppiaineeseen kuuluvasta vähintään kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineesta, lasketaan näiden arvosanojen aritmeettinen keskiarvo. Yhteisen aineen arvosanasta ja siihen kuuluvan valinnaisaineen tai valinnaisaineiden keskiarvosta määräytyvät hakijan kyseisestä aineesta saamat valintapisteet.

Painotettavien arvosanojen perustella annetaan pisteitä (näiden aritmeettisesta keskiarvosta) seuraavasti:

Keskiarvo                            

pisteitä

 6,00—6,49                           

1

6,50—6,99                           

2

7,00—7,49                           

3

7,50—7,99                           

4

8,00—8,49                           

5

8,50—8,99                           

6

9,00—9,49                           

7

9,50—10,00                         

8

Milloin hakija on suorittanut perusopetuksen oppimäärän aikuiskoulutuksena, voidaan ottaa huomioon perusopetuksen erotodistuksen liikunnan, kuvataiteen, käsityön, kotitalouden ja musiikin arvosanat, jollei näitä arvosanoja ole perusopetuksen päättötodistuksessa.

Jollei hakija ole opiskellut perusopetuksessa lainkaan painotettavia aineita, puuttuvaa arvosanaa  ei voi korvata muulla arvosanalla.
12 § Valintapisteet työkokemuksesta

Työkokemukseksi hyväksytään työsuhteessa saatu työkokemus, jonka hakija on hankkinut perusopetuksen oppimäärän suoritettuaan tai 16 vuotta täytettyään. Osa-aikatyössä 150 tunnin mittainen saman työnantajan palveluksessa tehty työ vastaa yhden kuukauden työkokemusta.

Työsuhteessa tapahtuvaan työhön rinnastetaan vähintään kolmen kuukauden pituiseen työpajatoimintaan osallistuminen tai vähintään kolmen kuukauden pituiseen julkisista työvoimapalveluista annetussa laissa tarkoitettuun työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen osallistuminen. Oppisopimuskoulutuksesta luetaan työkokemukseksi todistusten osoittama työkokemuksen määrä.

Työkokemus ja siihen rinnastettava toiminta otetaan huomioon hakuajan päättymiseen asti.

Työkokemuksesta ja siihen rinnastettavaan toimintaan osallistumisesta annetaan pisteitä seuraavasti:

Työkokemuksen pituus         

pisteitä

3 kk—alle 6 kk                     

1

6 kk—alle 12 kk                   

2

12—kk                                

3
13 § Valintapisteet hakutoiveen ja sukupuolen perusteella

Hakijalle, joka on asettanut 1. hakutoiveeksi ammatillisen koulutuksen annetaan kaksi pistettä kyseisestä hakutoiveesta.

Hakija saa kaksi lisäpistettä pyrkiessään koulutukseen, jossa koulutuksen järjestäjän päättämässä hakukohteessa ensisijaisista hakijoista on alle 30 prosenttia samaa sukupuolta kuin hakija.
14 § Valintapisteet aiemmista opinnoista, harrastuksista tai muista lisänäytöistä

Koulutuksen järjestäjä voi antaa tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon, sirkusalan perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon  tai liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavaan  koulutukseen pyrkivälle hakijalle aikaisempien tutkinnon alaan liittyvien  opintojen, harrastusten, tai  muiden lisänäyttöjen perusteella 1—3 valintapistettä.

Koulutuksen järjestäjä, jolla on erityinen koulutustehtävä urheilijoiden ammatillisen koulutuksen järjestämiseksi voi antaa tähän koulutukseen pyrkivälle hakijalle urheilullisten ansioiden perusteella 1—3 valintapistettä.
15 § Valintapisteet pääsy- ja soveltuvuuskokeesta

Koulutuksen järjestäjä voi järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen hakeville pääsy- tai soveltuvuuskokeen. Pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen kutsutaan kaikki hakijat. Hakija kutsutaan hakukohteen ylimpään hakutoiveeseen.

Koulutuksen järjestäjä voi antaa hakijalle hyväksytystä pääsy- tai soveltuvuuskokeesta 1—10 pistettä. Koulutuksen järjestäjän on tiedotettava hakijoille etukäteen minkälaisista osista koe muodostuu ja miten kokeen eri osat pisteytetään.

Koulutuksen järjestäjän pääsy- tai soveltuvuuskokeesta antamaa pistemäärää tulee käyttää myös otettaessa opiskelijoita muun koulutuksen järjestäjän vastaavaan hakukohteeseen.

Jos koulutuksen järjestäjä järjestää käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon, audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon, tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon, sirkusalan perustutkintoon, lennonjohdon perustutkintoon tai liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa pääsy- tai soveltuvuuskokeen, opiskelijaksi ottaminen tehdään koulutuksen järjestäjän oman pääsy- tai soveltuvuuskokeen pistemäärän perusteella.
3 LUKU Lukion oppimäärän suorittaneiden opiskelijaksi ottaminen
16 § Koulutustarjonnan kohdentaminen lukion oppimäärän suorittaneelle

Koulutuksen järjestäjä voi suunnata osan ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnasta lukion oppimäärän suorittaneille. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi tarvittaessa määrätä koulutustarjonnan tarkemmasta suuntaamisesta lukion oppimäärän suorittaneille.
17 § Lukion oppimäärän suorittaneiden hakeutumisessa käytettävät todistukset

Lukion oppimäärän suorittanut käyttää hakeutumisessa lukion päättötodistusta tai  suoritetusta International Baccaraureate-tukinnosta (IB), Eurooppalaisesta ylioppilastutkinnosta (EB) tai Reifeprufung-tutkinnosta (RP) saatua todistusta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tutkintojen päättötodistusten arvosanat muunnetaan vastaamaan lukion päättötodistuksen arvosanoja seuraavasti:

1)

EB-tutkinto                       

Lukio

9-10                                  

10

8                                   

9

7                                      

8

6                                    

7

5                                    

6

3-4                                

5

2)

IB-tutkinto                        

Lukio

7 (Excellent)                   

10

6 (Very good)                  

9

5 (Good)                         

8

4 (Satisfactory)                

7

3 (Mediocre)                    

6

2 (Poor)                          

5

3)

RP-tutkinto                       

Lukio

13-15 pistettä                  

10

10-12 pistettä

9

7-9 pistettä

8

5-6 pistettä

7

3-4 pistettä                    

6

1-2 pistettä

5

Reifebrufung-tutkinnon keskiarvo muunnetaan siten, että kokonaispistemäärä jaetaan 60:llä ja muunnetaan taulukon mukaan.

Korotetut arvosanat otetaan huomioon, jos korotuksesta on erillinen, virallinen todistus.
18 § Valintakriteerit

Lukion oppimäärän suorittaneiden opiskelijaksi ottaminen suoritetaan hakijoiden valintapistemäärän ja hakijoiden esittämän hakutoivejärjestyksen perusteella.

Otettaessa lukion oppimäärän suorittaneita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen hakijalle annetaan pisteitä:

 1)

yleisestä koulumenestyksestä;

 2)

työkokemuksesta ja siihen rinnastettavasta toiminnasta;

 3)

ammatillista koulutusta koskevasta 1. hakutoiveesta;

 4)

sukupuolesta;

 5)

mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta.

Otettaessa opiskelijoita tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon sirkusalan perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon tai liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavaan koulutukseen hakijalle voidaan antaa lisäpisteitä 2 momentissa säädettyjen valintakriteereiden lisäksi myös tutkinnon alaan liittyvien aikaisempien opintojen, harrastusten tai muiden lisänäyttöjen perusteella.

Otettaessa opiskelijoita erityisenä koulutustehtävänä järjestettävään urheilijoiden ammatilliseen peruskoulutukseen hakijalla voidaan antaa urheilullisten ansioiden perusteella lisäpisteitä 2 momentissa säädettyjenvalintakriteerien lisäksi.
19 § Valintapisteiden laskeminen

Hakijat asetetaan opiskelijaksi ottamisessa järjestykseen 18 §:n 2—4 momentissa säädettyihin valintakriteereihin perustuvista valintapisteistä koostuvan yhteispistemäärän mukaisesti. Saman pistemäärän saaneet hakijat asetetaan järjestykseen seuraavien perusteiden mukaisesti:

 1)

hakutoivejärjestys;

 2)

mahdollisesta  pääsy- tai soveltuvuuskokeesta saatava pistemäärä;

 3)

yleinen koulumenestys.

Jos hakijoiden valintapistemäärä on yhtä suuri sen jälkeen, kun hakijat on asetettu järjestykseen 1 momentissa säädetyllä tavalla opiskelijaksi ottaminen tapahtuu satunnaisjärjestyksessä.
20 § Valintapisteet yleisestä koulumenestyksestä

Lukion oppimäärän suorittaneelle annetaan yleisestä koulumenestyksestä pisteitä seuraavien oppiaineiden oppimäärien arvosanojen aritmeettisen keskiarvon perusteella kahden desimaalin tarkkuudella: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantiede, liikunta, terveystieto, musiikki, kuvataide, filosofia ja psykologia.

Lukion oppimäärän suorittaneille annetaan yleisen koulumenestyksen perusteella pisteitä seuraavasti:

Keskiarvo                            

pisteitä

5,50—5,74                           

1

5,75—5,99                           

2

6,00—6,24                     

3

6,25—6,49                           

4

6,50—6,74                           

5

6,75—6,99                           

6

7,00—7,24                           

7

7,25—7,49                           

8

7,50—7,74                           

9

7,75—7,99                           

10

8,00—8,24                           

11

8,25—8,49                           

12

8,50—8,74                           

13

8,75—8,99                           

14

9,00—9,24                           

15

9,25—10,00                         

16

Korotetut arvosanat otetaan huomioon, jos korotuksesta on erillinen, virallinen todistus.
21 § Valintapisteet työkokemuksen, hakutoiveen, sukupuolen, aikaisempien opintojen, harrastusten ja muun lisänäytön, urheilullisten ansioiden sekä pääsy- tai soveltuvuuskokeiden perusteella

Otettaessa lukion oppimäärän suorittaneita ammatilliseen peruskoulutukseen, sovelletaan työkokemuksen, hakutoiveen, sukupuolen, aikaisempien opintojen, harrastusten ja muun lisänäytön, urheilullisten ansioiden sekä pääsy- tai soveltuvuuskokeiden osalta, mitä 12—15 §:ssä säädetään.
4 LUKU Koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuva valinta
22 § Koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvan valinnan käyttöala

Koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvaa valintaa voidaan käyttää siitä riippumatta, onko koulutus mukana ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmässä vai ei.
23 § Koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvan valinnan perusteet

Koulutuksen järjestäjä voi opiskelijan henkilöön liittyvien syiden perusteella ottaa enintään 30 prosenttia kuhunkin hakukohteeseen otettavista opiskelijoista opiskelijan saamasta valintapistemäärästä riippumatta. Tällaisia opiskelijan henkilöön liittyviä syitä ovat oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt sekä koulutodistusten puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet.

Hakijan koulutustarve ja edellytykset suoriutua opinnoista tulee arvioida ja ottaa huomioon, kun valintapistemäärästä poiketaan.
5 LUKU Erinäiset säännökset
24 § Opetuskielen hallinnan osoittaminen

Jos hakijan äidinkieli on muu kuin opetuskieli, hakijan riittävät valmiudet opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen selvitetään koulutuksen järjestäjän toimesta valtakunnallisesti yhtenäisellä kielikokeella.

Hakijan opetuskielen taito katsotaan kuitenkin riittäväksi, jos

 1)

hakijalla on perusopetuksen päättötodistus, joka on suoritettu vastaanottavan oppilaitoksen opetuskielellä (suomi, ruotsi tai saame);

 2)

hakija on suorittanut vähintään arvosanalla 7 perusopetuksessa toisen kotimaisen A-kielen oppimäärän, joka on vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli;

 3)

hakija on suorittanut vähintään arvosanalla 7 perusopetuksen suomi tai ruotsi toisena kielenä oppimäärän kielessä, joka on vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli;

 4)

hakija on suorittanut lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon vastaanottavan oppilaitoksen opetuskielellä;

 5)

hakija on suorittanut lukiokoulutuksen koko oppimäärän jossakin seuraavista: äidinkieli ja kirjallisuus-oppiaineen oppimäärissä: suomi äidinkielenä, ruotsi äidinkielenä, saame äidinkielenä, suomi toisena kielenä, ruotsi toisena kielenä, suomi saamenkielisille, suomi viittomakielisille, joka on vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli;

 6)

hakija on suorittanut lukiokoulutuksen toisen kotimaisen kielen koko oppimäärän, joka on vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli;

 7)

hakija on suorittanut yleisten kielitutkintojen suomen tai ruotsin kielen tutkinnon kaikki osakokeet vähintään taitotasolla 3 tai hakija on suorittanut Valtionhallinnon kielitutkintojen suomen tai ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon tutkinnon vähintään taitotasolla tyydyttävä;

Hakija voidaan jättää valitsematta ammatilliseen peruskoulutukseen sillä perusteella, että hänellä ei ole valmiutta opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen ja ymmärtämiseen.
25 § Opiskelijaksi ottamisen perusteista poikkeaminen

Tämän asetuksen mukaisista opiskelijaksi ottamisen perusteista voidaan opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä tarvittaessa poiketa otettaessa opiskelijoita koulutukseen, jonka järjestämiseen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 23 §:n mukainen kokeilulupa.
6 LUKU Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
26 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

Tällä asetuksella kumotaan opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 26 päivänä helmikuuta 2002 annettu opetusministeriön asetus (167/2002) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita syksyn 2013 yhteishaussa tammikuussa 2014 alkavaan koulutukseen.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sovelletaan otettaessa opiskelijoita vuonna 2013 alkavaan koulutukseen.

Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2012

Opetusministeri Jukka Gustafsson Johtaja Mika Tammilehto