1 luku Yleisiä säännöksiä

1 § Soveltamisala

Tässä työjärjestyksessä säädetään maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista, asioiden valmistelusta sekä siitä, kenen virkamiehen ratkaistavaksi asia kuuluu, samoin kuin ministeriön osastojen tehtävistä sekä muusta toiminnan järjestämisestä.

Toiminnan ja talouden suunnittelusta ja seurannasta, kirjanpitoyksikkötehtävistä ja sisäisestä valvonnasta määrätään tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön kirjanpitoyksikön taloussäännössä ja sen nojalla annetuissa määräyksissä.

Sisäisestä tarkastuksesta määrätään sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.

2 luku Ohjaus ja johtaminen

2 § Ministeriön hallinnonalan johtaminen

Ministeri johtaa ministeriön ja hallinnonalan toimintaa apunaan ministerin johtoryhmä.

3 § Tulosohjaus ja -johtaminen

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla sovelletaan ministeriön ja hallinnonalan virastojen ja laitosten välillä tulosohjausta ja ministeriössä tulosjohtamista.

Ministeri hyväksyy maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan sekä ministeriön tulostavoitteet kansliapäällikön esittelystä.

Ministeri hyväksyy osaston toimialaan kuuluvien virastojen ja laitosten tulostavoitteet sekä valtionavustusta saavien yhteisöjen tavoitteet osastopäällikön esittelystä.

Kansliapäällikkö hyväksyy osaston tulostavoitteet osastopäällikön esittelystä.

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston, aluehallintovirastojen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tulostavoitteet valmistellaan yhteistyössä asianomaisten ministeriöiden kanssa.

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston, aluehallintovirastojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tulosohjauksen yhteensovittamisesta säädetään ja määrätään erikseen.

4 § Ministerin johtoryhmä

Ministerin johtoryhmä käsittelee:

ministeriön ja hallinnonalan tärkeät strategiat ja yhteiskuntapoliittiset linjaukset;

toiminnan ja talouden suunnitteluun liittyviä asioita;

poliittisesti tärkeät tai muuten yhteiskunnallisesti merkittävät lainsäädäntö- ja kehittämishankkeet.

Johtoryhmään kuuluvat ministerin määräämät virkamiehet sekä ministeriön yhteistoimintasopimuksen mukaisesti nimetty henkilöstön edustaja.

Johtoryhmän puheenjohtajana toimii ministeri ja varapuheenjohtajana valtiosihteeri.

Johtoryhmän sihteerinä on kansliapäällikön määräämä virkamies.

5 § Kansliapäällikön johtoryhmä

Kansliapäällikön apuna on johtoryhmä ministeriön organisaation ja sen toiminnan, talouden, säädösvalmistelun ja henkilöstöasioiden yleistä suunnittelua, kehittämistä, johtamista, yhteensovittamista ja seurantaa varten.

Johtoryhmään kuuluvat kansliapäällikön määräämät virkamiehet.

Johtoryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö ja sihteerinä hänen määräämänsä virkamies.

6 § Osaston johtoryhmä

Osastopäällikkö johtaa osaston toimintaa apunaan johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluvat osastopäällikön määräämät virkamiehet sekä osaston henkilöstön edustaja.

3 luku Ministeriön organisaatio

7 § Ministeriön osastot ja yksiköt

Maa- ja metsätalousministeriössä on ruokaosasto, luonnonvaraosasto sekä hallinto- ja suunnitteluosasto.

Ruokaosastossa on talousryhmä ja seuraavat yksiköt:

elintarviketurvallisuusyksikkö;

eläin- ja kasvinterveyden yksikkö;

maaseudun kehittämisyksikkö;

maaseutuverkostoyksikkö;

maatalousyksikkö;

markkinayksikkö;

oikeudellinen yksikkö.

Luonnonvaraosastossa on seuraavat yksiköt:

elinkeinokalatalousyksikkö;

luonnon virkistyskäyttöyksikkö;

luonnonvara- ja vesitalousyksikkö;

metsä- ja bioenergiayksikkö;

oikeudellinen yksikkö.

Hallinto- ja suunnitteluosastossa on seuraavat yksiköt:

henkilöstö- ja hallintoyksikkö;

kansainvälisten asioiden yksikkö;

ohjaus- ja tietohallintoyksikkö;

talousyksikkö;

viestintäyksikkö.

8 § Asioiden yhteensovittaminen

Euroopan unioniin liittyvien asioiden yhteensovittamista varten ministeriössä on EU-koordinaatio, joka toimii hallinnollisesti ruokaosaston yhteydessä.

Biotalouteen liittyvien asioiden yhteensovittamista varten ministeriössä on biotalouskoordinaatio, joka toimii hallinnollisesti luonnonvaraosaston yhteydessä.

Kansliapäällikkö voi asettaa pysyviä yhteistyöryhmiä ministeriössä käsiteltävien asioiden yhteensovittamiseksi.

9 § Sisäinen tarkastus

Ministeriön sisäinen tarkastus toimii suoraan kansliapäällikön alaisuudessa.

10 § Maksajaviraston toimivaltainen viranomainen

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maksajaviraston ja muiden elinten hyväksymisen sekä maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tilien tarkastamisen ja hyväksymisen osalta annetun komission asetuksen (EY) N:o 885/2006 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on ministeriö.

4 luku Toimialat ja tehtävät

11 § Ruokaosaston toimiala

Ruokaosaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat:

ruokaketjua;

maataloutta, puutarhataloutta ja muita maaseutuelinkeinoja sekä näiden toimintaedellytyksiä ja rakennetta;

maaseudun kehittämistä;

eläintautien sekä eläinten ja ihmisten välillä tarttuvien tautien ennalta ehkäisemistä ja vastustamista, eläinten hyvinvointia sekä kotieläinjalostusta;

eläinlääkintähuoltoa ja eläinlääkärinammatin harjoittamista;

elintarvikkeita, rehuja ja eläinten lääkitsemistä;

eläimistä saatavia sivutuotteita;

luonnonmukaista tuotantoa;

lannoitevalmisteita, kasvinsuojeluaineita sekä maa- ja puutarhatalouden lisäysaineistoja;

10)

kasvinterveyttä, kasvinjalostusta ja kasvinjalostajanoikeuksia;

11)

eläinten ja kasvien terveyden, eläinten hyvinvoinnin, eläinten lääkitsemisen, lannoitevalmisteiden, kasvinsuojeluaineiden, maa- ja puutarhatalouden lisäysaineistojen sekä elintarvike- ja rehuturvallisuuden valvonnan ohjausta;

12)

ministeriön hallinnonalaa koskevien bio- ja geenitekniikka-asioiden yhteensovittamista;

13)

porotaloutta sekä porotaloudelle, luontaiselinkeinoille ja koltille myönnettävää tukea;

14)

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston, aluehallintovirastojen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohjausta osaston toimialalla;

15)

maaseutuun ja maatalouteen liittyvää kaavoitusta, rakentamista ja rakennettua ympäristöä;

16)

osaston toimialan tietohallintoa;

17)

osaston toimialaan kuuluvia EU- ja kansainvälisiä asioita.

Ruokaosaston tehtäviin kuuluvat eläinlääkintöpäällikkyys ja kasvinterveyspäällikkyys.

Ruokaosasto hoitaa tehtävät, jotka kuuluvat maa- ja metsätalousministeriölle sen toimiessa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) osaksi rahoitettavien maaseudun kehittämisohjelmien hallintoviranomaisena.

Ruokaosaston toimialaan kuuluvat:

Maaseutuvirasto;

Elintarviketurvallisuusvirasto;

maatalouden interventiorahasto;

maatilatalouden kehittämisrahasto.

12 § Luonnonvaraosaston toimiala

Luonnonvaraosaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat:

uusiutuvia luonnonvaroja ja niiden kestävää käyttöä, ympäristöä ja ilmastoa sekä näitä koskevien asioiden yhteensovittamista ministeriön toimialalla;

metsäpolitiikkaa, metsätaloutta, bioenergiaa ja puumarkkinoita;

vesitaloutta, vesienhoidon yhteensovittamista ministeriön toimialalla sekä rajavesistöyhteistyötä;

yleisten vesialueiden hallintaa ja hoitoa;

kalataloutta;

riistataloutta;

riista- ja kalakantojen hoitoa sekä muuta luonnon hoitoa ja käyttöä ministeriön toimialalla;

alueiden käyttöä koskevien asioiden yhteensovittamista ministeriön toimialalla;

Suomen ympäristökeskuksen ohjausta ja ympäristöasioiden hallintoa ministeriön toimialalla;

10)

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohjausta osaston toimialalla;

11)

geenivarojen suojelua ja kestävää käyttöä ministeriön toimialalla;

12)

osaston toimialan tietohallintoa;

13)

osaston toimialaan kuuluvia EU- ja kansainvälisiä asioita.

Luonnonvaraosasto toimii Euroopan kalatalousrahastosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 (kalatalousrahastoasetus) 58 artiklassa tarkoitettuna hallintoviranomaisena sekä muun Euroopan unionin yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan lainsäädännön tarkoittamana hallinto- ja yhteysviranomaisena.

Luonnonvaraosaston toimialaan kuuluvat:

Metsähallitus;

Suomen metsäkeskus;

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio;

Suomen riistakeskus.

13 § Hallinto- ja suunnitteluosaston toimiala

Hallinto- ja suunnitteluosaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat:

henkilöstöpolitiikkaa ja henkilöstöhallintoa;

sisäisiä palveluja;

asiakirjahallintoa ja tietopalvelua;

hankinta-asioiden ohjausta;

hallintotehtäviä, jotka eivät kuulu muulle osastolle;

kansainvälisen toiminnan yhteensovittamista;

hallinnonalan konserniohjausta ja strategian kehittämistä;

hallinnonalan tutkimusasioiden yleistä valmistelua ja yhteensovittamista;

ministeriön ja sen hallinnonalan tietohallintoa ja tietoturvallisuutta sekä hallinnonalan tilastotehtäviä;

10)

maanmittausta, yleisiä kartastotöitä, geodeettista tutkimusta, kiinteistöjä koskevia kirjaamisasioita sekä paikkatietojen yhteiskäyttöä;

11)

tulosjohtamista ministeriössä sekä tulosohjauksen yhteensovittamista;

12)

henkilöstön kehittämistä;

13)

säädösvalmistelun kehittämistä;

14)

hallinnonalan valmiuden sekä turvallisuuden kehittämistä;

15)

ministeriön toimialaan liittyvien valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden omistajaohjausta;

16)

saamelaisasioiden yhteensovittamista;

17)

ministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelua;

18)

kirjanpitoyksikköön liittyviä tehtäviä, hallinnonalaa koskevia kertomuksia ja muuta talousarvion toimeenpanoa ja seurantaa;

19)

valtiontalouden tarkastusviraston vuositilintarkastuksen tarkastushavaintojen seurantaa;

20)

viestintää.

Hallinto- ja suunnitteluosaston talousyksikkö on kalatalousrahastoasetuksen 58 artiklassa tarkoitettu todentamisviranomainen ja valmistelee maksajaviraston toimivaltaisen viranomaisen tehtäviä.

Hallinto- ja suunnitteluosaston toimialaan kuuluvat:

Geodeettinen laitos;

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus;

maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus;

Maanmittauslaitos;

Metsäntutkimuslaitos;

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.

14 § EU-koordinaatio

EU-koordinaatioon kuuluu:

EU-asioiden yhteensovittaminen ministeriön osastojen välillä ja EU-asioiden käsittelyn yleinen kehittäminen;

maatalous- ja kalastusneuvostoon tulevien asioiden valmistelu yhteistyössä ministeriön johdon ja osastojen kanssa;

EU-lainsäädännön kehityksen seuraaminen, osallistuminen EU:n budjettia ja EU:n institutionaalisia ja oikeudellisia kysymyksiä koskevien asioiden valmisteluun valtioneuvostossa sekä osallistuminen EU:ta koskevien asioiden yhteensovittamiseen ministeriöiden välillä;

EU:n valtiontukia koskevien asioiden yhteensovittaminen ministeriössä;

EU:n jäsenvaltioiden ja toimielinten korkean tason vierailujen järjestäminen yhdessä ministeriön johdon ja osastojen kanssa.

15 § Biotalouskoordinaatio

Biotalouskoordinaatioon kuuluu:

biotalouden kehittäminen ministeriön hallinnonalalla yhteistyössä osastojen ja yksiköiden kanssa;

biotalouteen liittyvien asioiden yhteensovittaminen ministeriössä sekä biotalouteen liittyvän yhteistyön yhteensovittaminen muiden ministeriöiden kanssa.

16 § Sisäisen tarkastuksen tehtävät

Sisäisen tarkastuksen toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat:

maa- ja metsätalousministeriön sisäistä tarkastusta;

valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) mukaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi- ja vahvistuslausuman valmistelua;

komission asetuksen (EY) N:o 438/2001 15 artiklan mukaista lausumaa ja siihen liittyviä ohjelmiin tehtäviä sulkemistarkastuksia Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta ja kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineestä myönnettävien tukitoimien päättyessä sekä sitoumusten seurannan riittävyyttä;

toimintaa kalatalousrahastoasetuksen 58 artiklan mukaisena tarkastusviranomaisena ja lausumanantajana.

Sisäisen tarkastuksen toiminta kohdistuu ministeriön lisäksi niihin ministeriön toimintoihin ja tehtäviin, jotka on annettu toisten virastojen ja laitosten taikka yhteisöjen tai yksityisten tehtäväksi tai joista ministeriö muuten vastaa.

17 § Maksajaviraston toimivaltaisen viranomaisen tehtävät

Maksajaviraston toimivaltainen viranomainen hoitaa sille kuuluvat tehtävät siten kuin siitä säädetään komission asetuksessa (EY) N:o 885/2006.

5 luku Johtavien virkamiesten tehtävät

18 § Valtiosihteerin ja kansliapäällikön tehtävät

Valtiosihteerin ja kansliapäällikön tehtävistä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003).

Kansliapäällikön tehtävänä on lisäksi:

johtaa ministeriön strategista suunnittelua ja sovittaa yhteen ministeriön strategian toimeenpanoa;

vastata sisäisen valvonnan toimivuudesta;

osallistua ministerin apuna laajakantoisten tai muutoin tärkeiden asioiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja valvontaan.

19 § Osastopäällikön tehtävät

Osastopäällikön tehtävänä on:

johtaa ja valvoa osaston toimintaa;

vastata osaston strategisesta johtamisesta sekä huolehtia, että tehtävät hoidetaan vaikuttavasti ja tuloksellisesti;

vastata osaston tulosjohtamisesta ja hyväksyä yksiköiden tulostavoitteet;

vastata osaston toimialan tulosohjauksesta ja ohjauksesta;

vastata säädösvalmistelun laadusta ja ohjauksesta osastolla;

vastata osaston henkilöstön kehittämisestä;

seurata ja arvioida kehitystä osaston toimialalla sekä tehdä tarvittavia aloitteita uudistuksiksi.

Mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään yksiköiden tulostavoitteista, koskee myös talousryhmän ja EU-koordinaation tulostavoitteita.

20 § Yksikön päällikön tehtävät

Yksikön päällikön tehtävänä on:

johtaa ja valvoa yksikön toimintaa ja toimia yksikön henkilöstön esimiehenä;

huolehtia, että yksikölle kuuluvat tehtävät hoidetaan vaikuttavasti ja tuloksellisesti;

vastata yksikölle asetettujen tulostavoitteiden toteutumisesta;

seurata ja arvioida kehitystä yksikön toimialalla sekä tehdä tarvittavia aloitteita uudistuksiksi.

Mitä 1 momentissa säädetään yksikön päälliköstä, koskee soveltuvin osin myös talousryhmän päällikköä, EU-koordinaation päällikköä ja sisäisen tarkastuksen päällikköä.

6 luku Asioiden valmistelu

21 § Ministerin, valtiosihteerin ja kansliapäällikön informoiminen

Ministerille, valtiosihteerille ja kansliapäällikölle on hyvissä ajoin tiedotettava:

tärkeimmistä ministeriön toimialalla esille tulevista ja vireillä olevista asioista;

asioista, joilla on yleistä mielenkiintoa;

tärkeimpien asioiden esittelystä ja niitä koskevista asiakirjoista.

Ministeriötä tai sen hallinnonalaa koskevan tärkeän kannanoton julkistamisesta on neuvoteltava etukäteen ministerin ja kansliapäällikön kanssa, ja siitä tulee informoida viestintäyksikköä.

22 § Valmisteluun kuuluva muu tiedottaminen ja yhteensovittaminen

Valtiosihteerin on huolehdittava, että ministeriön virkamiehet saavat tiedon toimialaansa liittyvistä valtiosihteerin valmisteltavina olevista asioista.

Erityisavustajan tiedottamisvelvollisuudesta virkamiehelle säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.

Osastojen on tiedotettava toimialansa tärkeimmistä ajankohtaisista ja vireillä olevista asioista muille osastoille.

Asiasta, joka koskee myös muun kuin asiaa valmistelevan osaston tai yksikön toimialaa, on hyvissä ajoin neuvoteltava kyseisen osaston tai yksikön kanssa.

23 § Asian käsittelijän määrääminen ja vahvistetusta työnjaosta poikkeaminen

Jos on epäselvää tai harkinnanvaraista, kenen käsiteltäväksi asia kuuluu, asian käsittelijän määrää osastopäällikkö tai yksikön päällikkö sekä osastojen kesken kansliapäällikkö.

Vahvistetusta työnjaosta huolimatta virkamies on velvollinen suorittamaan ne tehtävät, jotka ministeri, valtiosihteeri, kansliapäällikkö tai asianomaisen osaston tai yksikön päällikkö määrää.

Mitä tässä pykälässä säädetään yksikön päälliköstä, koskee soveltuvin osin myös talousryhmän päällikköä, EU-koordinaation päällikköä ja sisäisen tarkastuksen päällikköä.

24 § Esittelylupa

Valtioneuvoston yleisistunnon ja raha-asianvaliokunnan esittelylistaa ei saa jakaa, ennen kuin asiasta on ilmoitettu ministerille ja hän on hyväksynyt sen ottamisen esittelyyn. Kiireellisessä tapauksessa esittelylista voidaan kuitenkin jakaa valtiosihteerin, erityisavustajan tai kansliapäällikön luvalla.

Mitä 1 momentissa säädetään esittelylistan jakamisesta, koskee myös maa- ja metsätalousministeriön kannanottoja sisältävien muistioiden jakamista ministerivaliokuntien käsittelyä varten lukuun ottamatta EU-ministerivaliokunnan käsiteltäviksi lähetettäviä maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksista laadittavia tiivistelmiä.

25 § Eduskuntakysymykset

Vastausehdotus kirjalliseen eduskuntakysymykseen on esiteltävä ministerille hyvissä ajoin ennen määräajan päättymistä erikseen annettujen ohjeiden mukaisesti.

Vastausehdotus on ennen ehdotuksen antamista ministerille toimitettava yksikön päällikön, osastopäällikön ja kansliapäällikön nähtäväksi.

26 § Eduskunnassa kuuleminen

Virkamiehen on toimitettava eduskunnan valiokunnille laatimansa asiantuntijalausunnot, vastineet ja muut vastaavat muistiot ennalta tiedoksi ministerille, valtiosihteerille, kansliapäällikölle, osastopäällikölle ja lähimmälle esimiehelleen.

7 luku Asioiden ratkaiseminen

27 § Ministerin ratkaisuvalta

Ministeri ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat, jollei ratkaisuvaltaa ole tässä työjärjestyksessä annettu ministeriön virkamiehille.

28 § Virkamiesten ratkaisuvalta.

Kansliapäällikkö, osastopäälliköt, apulaisosastopäälliköt, yksiköiden päälliköt, talousryhmän päällikkö, EU-koordinaation päällikkö ja muut ministeriön virkamiehet ratkaisevat ministeriössä päätettäviä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin tässä työjärjestyksessä säädetään.

29 § Yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä asia

Ministeri ratkaisee asian, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, jos se on yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä tai jos siitä on hankittava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunto.

Ministeri päättää, onko asia 1 momentissa tarkoitetulla tavalla yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä. Esittelijän on ennen tällaisen asian ministerille esittelyä neuvoteltava yksikön päällikön ja osastopäällikön kanssa.

30 § Osaston tai yksikön kannalta merkittävä asia

Osastopäällikkö tai yksikön päällikkö ratkaisee asian, jonka virkamies tämän työjärjestyksen mukaan saisi ratkaista, jos se osaston tai yksikön toiminnan kannalta tai muutoin on merkittävä.

Mitä 1 momentissa säädetään yksikön päälliköstä, koskee soveltuvin osin myös talousryhmän päällikköä, EU-koordinaation päällikköä ja sisäisen tarkastuksen päällikköä.

31 § Ministeriön esittelijät

Maa- ja metsätalousministeriössä esittelijöinä toimivat valtioneuvoston esittelijöinä toimivien virkamiesten lisäksi tarkastajat ja näitä virka-asemaltaan vastaavat ja ylemmät virkamiehet sekä ne muut virkamiehet, jotka ministeriö määrää esittelijöiksi.

Yleiset säännökset johtavien virkamiesten ratkaisuvallasta

32 § Kansliapäällikön ratkaisuvalta

Kansliapäällikkö ratkaisee ministeriön ja sen henkilöstön osalta asiat, jotka koskevat:

ministeriön sisäistä toimintaa varten ministeriön käytettävissä olevia määrärahoja, niiden käyttöä koskevia suunnitelmia sekä jakamista osastojen käyttöön;

ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä, jos asia on periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen;

lausunnon antamista asiassa, joka on periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen;

ministeriön henkilöstöä koskevien suunnitelmien, ohjelmien ja muiden periaatteiden vahvistamista;

virkaehtosopimusten tekemistä;

muun kuin kansliapäällikön viran perustamista, lakkauttamista ja nimen muuttamista;

viran siirtämistä ministeriön hallinnonalalla virastosta toiseen;

viran haettavaksi julistamista, kun kyse on osastopäällikön tai osastoon kuuluvan vähintään vaativuustason 9 tai vastaavan taikka osastojaon ulkopuolisen viran täyttämisestä;

virkojen ja työsopimussuhteisen henkilöstön sijoittamista ministeriössä;

10)

valtion virkamieslain (750/1994) 44 §:ssä tarkoitetun kirjallisen sopimuksen tekemistä muun kuin virkamieslain 26 §:ssä tarkoitetun virkamiehen kanssa;

11)

valtion virkaehtosopimuslain (664/1970) 5 §:n nojalla määrättäviä ministeriön virkamiesten palkkauksia;

12)

osastojaon ulkopuolisten virkamiesten ja työsopimussuhteisen henkilöstön suoritustasojen vahvistamista vuotuisten tulos- ja kehityskeskustelujen perusteella;

13)

sisäisen tarkastuksen päällikön määräämistä.

Kansliapäällikkö ratkaisee 1 momentin 8, 12 ja 13 kohdassa tarkoitetut asiat ilman esittelyä.

Edellä 1 momentin 13 kohdassa tarkoitettu määräys voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

33 § Osastopäällikön ratkaisuvalta

Osastopäällikkö ratkaisee, jollei jäljempänä toisin säädetä, asiat, jotka koskevat:

yleisten ohjeiden ja päätösten antamista osaston toimialalla;

lausunnon ja selityksen antamista osaston toimialaan kuuluvissa asioissa, jollei asia kuulu kansliapäällikön ratkaistavaksi;

osaston toimialaan kuuluvia hallintokanteluja;

osaston toimialaan kuuluvan valtion maaomaisuuden vuokraamista ja siihen kohdistuvien erityisten oikeuksien myöntämistä sekä valtion kiinteistövarallisuuden hallinnon siirtoa;

osaston toimialaan kuuluvien määrärahojen myöntämistä ja käyttöä;

osaston toimialaan kuuluvien valtionapujen maksatuspäätösten tekijöitä ja takaisinperintäpäätöksien tekijöitä;

osaston toimialan osalta tileistä poistoa, menorästien edelleen tileissä pitämistä sekä aikaisempaan vuoteen kohdistuvan menon maksamista kulumassa olevan varainhoitovuoden määrärahasta;

osaston käytettäväksi asetettujen toimintamenomäärärahojen käyttämistä;

viran haettavaksi julistamista, kun kyse on osastoon sijoitetun enintään vaativuustason 8.1 tai vastaavan viran täyttämisestä;

10)

virkojen ja työsopimussuhteisen henkilöstön sijoittamista osastolla;

11)

yksiköiden päälliköiden määräämistä osastolla;

12)

osaston virkamiesten ja työsopimussuhteisen henkilöstön suoritustasojen vahvistamista vuotuisten tulos- ja kehityskeskustelujen perusteella;

13)

osaston henkilöstön kehittämistä ja materiaalihallintoa.

Osastopäällikkö ratkaisee 1 momentin 8 – 12 kohdassa tarkoitetut asiat ilman esittelyä.

Edellä 1 momentin 11 kohdassa tarkoitettu määräys voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Mitä 1 momentin 11 kohdassa säädetään yksikön päälliköstä, koskee myös talousryhmän päällikköä, EU-koordinaation päällikköä ja biotalouskoordinaattoria. Määräyksen antamisesta on voimassa, mitä 3 momentissa säädetään.

34 § Yksikön päällikön ratkaisuvalta

Yksikön päällikkö ratkaisee, jollei jäljempänä toisin säädetä, asiat, jotka koskevat:

yksikölle käytettäväksi asetettujen määrärahojen myöntämistä ja käyttöä;

lausunnon antamista yksikön toimialaan kuuluvassa asiassa, jollei asia kuulu osastopäällikön ratkaistavaksi;

yksikön toimialaan kuuluvien lomakkeiden ja muiden asiakirjojen kaavojen vahvistamista;

hyväksyttyyn osaamisen kehittämissuunnitelmaan sisältyvää koulutusta.

Yksikön päällikkö ratkaisee 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut asiat ilman esittelyä.

Mitä tässä pykälässä säädetään yksikön päälliköstä, koskee soveltuvin osin myös talousryhmän päällikköä, EU-koordinaation päällikköä ja sisäisen tarkastuksen päällikköä.

35 § Virkamatkamääräykset

Ministeri antaa virkamatkamääräyksen valtiosihteerille, kansliapäällikölle ja erityisavustajalle.

Kansliapäällikkö antaa virkamatkamääräyksen osastopäällikölle ja osastojaon ulkopuoliselle virkamiehelle sekä ulkopuolisen tahon kustantaman virkamatkan virkamatkamääräyksen ministeriön virkamiehelle.

Osastopäällikkö antaa virkamatkamääräyksen osaston virkamiehelle ja yksikköjaon ulkopuoliselle virkamiehelle.

Yksikön päällikkö antaa virkamatkamääräyksen yksikön virkamiehelle, jos osastopäällikkö on osoittanut matkustukseen varatun määrärahan yksikön käyttöön.

Mitä 4 momentissa säädetään yksikön päälliköstä, koskee soveltuvin osin myös talousryhmän päällikköä, EU-koordinaation päällikköä ja sisäisen tarkastuksen päällikköä.

Virkamatkamääräyksiä koskevat asiat ratkaistaan ilman esittelyä.

36 § Vuosilomien vahvistaminen

Kansliapäällikkö vahvistaa osastopäälliköiden ja muiden välittömästi alaisuudessaan olevien osastojaon ulkopuolisten virkamiesten vuosilomat.

Osastopäällikkö vahvistaa yksikön päälliköiden ja muiden välittömästi alaisuudessaan olevien virkamiesten ja työsopimussuhteisen henkilöstön vuosilomat.

Yksikön päällikkö vahvistaa yksikköönsä kuuluvien virkamiesten ja työsopimussuhteisen henkilöstön vuosilomat.

Mitä 3 momentissa säädetään yksikön päälliköstä, koskee soveltuvin osin myös talousryhmän päällikköä, EU-koordinaation päällikköä ja sisäisen tarkastuksen päällikköä.

Vuosilomat vahvistetaan ilman esittelyä.

Ruokaosaston virkamiesten ratkaisuvalta

37 § Ruokaosaston osastopäällikön ratkaisuvalta

Ruokaosaston osastopäällikkö ratkaisee 33 §:ssä säädetyn lisäksi, jollei jäljempänä toisin säädetä, asiat, jotka koskevat:

EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan, maatilatalouden rakenne- ja maaseutupolitiikkaan tai sitä vastaavaan kansalliseen lainsäädäntöön liittyviä asioita, jos asia ei kuulu muun osaston toimialaan;

maa- ja puutarhatalouden kansallista tukea;

sato- ja tulvavahinkojen korvaamista;

maaseudun kehittämistä ja maaseutuelinkeinojen rahoitusta, jos asia ei kuulu muun osaston toimialaan;

maatilatalouden kehittämisrahastoa;

luontaiselinkeinojen ja porotalouden harjoittajien rahoitusta ja tutkimusta;

koltille myönnettävää rahoitustukea sekä muita ministeriölle kuuluvia kolttia koskevia asioita;

maatalousyrittäjien varhaiseläkejärjestelmiä sekä muita maa- ja puutarhatalouden luopumistukijärjestelmiä;

kotieläinjalostusjärjestöjen hyväksymistä;

10)

maatalouden interventiorahastoa;

11)

poronhoitolakia (848/1990) lukuun ottamatta lain 21 §:ssä tarkoitettua porojen määrän määräämistä ja 27 §:ssä tarkoitettua merkkipiireihin jakoa;

12)

muiden valtioiden viranomaisten kanssa tehtäviä yhteistyötä koskevia sopimuksia osaston toimialalla.

38 § Ruokaosaston apulaisosastopäällikön ratkaisuvalta

Ruokaosaston apulaisosastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

muiden valtioiden kanssa tehtäviä viranomaisyhteistyötä koskevia eläin- ja kasvinterveyttä sekä elintarviketurvallisuutta koskevia sopimuksia ja osaston toimialaan kuuluvia COREPER-asioita;

kotieläinjalostukseen liittyviä keinollista lisäämistä koskevia lupia.

Apulaisosastopäällikkö toimii eläinlääkintöpäällikkönä.

39 § Maaseudun kehittämisyksikön päällikön ratkaisuvalta

Maaseudun kehittämisyksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) mukaista ennakkohyväksyntää maatalousrakentamiseen käytettävälle rakennustuotteelle sekä toimielimen valtuuttamista myöntämään ennakkohyväksyntä.

40 § Markkinayksikön päällikön ratkaisuvalta

Markkinayksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämiseen tarkoitetun määrärahan käyttösuunnitelman vahvistamista;

EU-osarahoitteisiin tiedotus- ja menekinedistämisohjelmiin liittyvän hakuilmoituksen sisältöä, ohjelmien ensisijaisuusjärjestystä sekä kansallisen rahoitusosuuden vahvistamista;

EU-osarahoitteisen hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditun ohjelman kansallisen rahoitusosuuden vahvistamista;

elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden nimisuojajärjestelmään liittyvien hakemusten kansallista hyväksymistä;

tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamista maatilatalouden kehittämisrahastosta.

41 § Talousryhmän päällikön ratkaisuvalta

Talousryhmän päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

osaston henkilöstön kehittämistä siltä osin kuin ratkaisuvalta ei kuulu osaston yksikön päällikölle;

vuonna 2011 tai sitä ennen myönnettyjen maatilatalouden kehittämisrahaston tutkimus- ja kehittämishankkeiden maksamista;

teknisen avun maksamishakemuksia ja tuloutuksia sekä maaseudun kehittämisyksikön teknisen avun laskujen maksamista.

Luonnonvaraosaston virkamiesten ratkaisuvalta

42 § Luonnonvaraosaston osastopäällikön ratkaisuvalta

Luonnonvaraosaston osastopäällikkö ratkaisee 33 §:ssä säädetyn lisäksi seuraavien säädösten ja säännösten mukaan maa- ja metsätalousministeriölle kuuluvat asiat:

metsälaki (1093/1996), lukuun ottamatta lain 13 §:ssä tarkoitetun suoja-alueen muodostamista, ja asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1234/2010);

metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annettu laki (263/1991), lukuun ottamatta lain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä päättämistä laajojen hyönteis- ja sienituhojen torjumiseksi, ja metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annettu asetus (1046/1991);

metsänviljelyaineiston kaupasta annettu laki (241/2002);

puutavaranmittauslaki (364/1991), lukuun ottamatta lain 5 §:ssä tarkoitettuja virallisten mittaajien toimintapiirien vahvistamista, 6 §:ssä tarkoitettujen mittauslautakuntien asettamista ja niiden toimintapiirien vahvistamista ja 17 §:ssä tarkoitettujen mittausmenetelmien ja niitä koskevien ohjeiden vahvistamista, ja puutavaranmittausasetus (365/1991) lukuun ottamatta asetuksen 1 §:ssä tarkoitettua puutavaranmittauksen neuvottelukunnan jäsenten määräämistä;

Suomen metsäkeskuksesta annettu laki (418/2011), lukuun ottamatta lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua metsäkeskuksen johtokunnan asettamista ja puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan määräämistä, 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua metsäkeskuksen alueneuvottelukuntien asettamista, 13 §:n 2 momentissa tarkoitettua aluejohtajan valitsemista ja erottamista, 17 §:n 2 momentissa tarkoitettua luvan myöntämistä, 22 §:ssä tarkoitettuja valtionavustusten myöntöpäätöksiä, 28 §:n 2 momentissa tarkoitettujen eläkejärjestelyjen sääntöjen vahvistamista ja 34 §:n 2 momentissa tarkoitettua erimielisyyden ratkaisemista, ja Suomen metsäkeskuksen toiminnasta annettu asetus (1102/2011) lukuun ottamatta 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua toisen jäsenen määräämistä edustamaan henkilöstöä, 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön johtajan sijaisen määräämistä ja 24 §:n 1 momentissa tarkoitettua katselmustoimikunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan määräämistä ja erottamista sekä muiden jäsenten valinnan vahvistamista;

metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annettu laki (1474/1995), lukuun ottamatta lain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua luvan myöntämistä, 10 §:n 1 momentissa tarkoitettua Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtokunnan asettamista, 11 a §:ssä tarkoitettujen valtionavustusten myöntöpäätöksiä, 14 §:n 2 momentissa tarkoitettujen eläke-etujen perusteiden vahvistamista, ja metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annettu asetus (93/1996) lukuun ottamatta asetuksen 20 §:n 1 momentissa tarkoitettua Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtajan valintaa koskevan päätöksen vahvistamista;

kalastuslaki (286/1982), lukuun ottamatta lain 91 §:n 1 momentissa tarkoitettuja kalastuksenhoitomaksuvarojen jakamisessa noudatettavia perusteita, ja kalastusasetus (1116/1982);

Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta annettu laki (1139/1994) ja sen nojalla annetut alemmanasteiset säädökset;

merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä annettu laki (690/2010);

10)

Euroopan kalatalousrahaston kansallisesta hallinnoinnista ja elinkeinokalataloudelle myönnettävistä tuista annettu laki (1447/2006) ja Euroopan kalatalousrahaston kansallisesta hallinnoinnista ja elinkeinokalataloudelle myönnettävistä tuista annettu valtioneuvoston asetus (639/2007) lukuun ottamatta asetuksen 1 §:ssä tarkoitettua seurantakomitean jäsenen tai varajäsenen vaihtamista ja 4 §:ssä tarkoitettua kalatalousryhmän hyväksymistä;

11)

metsästyslaki (615/1993), lukuun ottamatta lain 27 §:n 1 momentissa tarkoitettua poikkeusta hirvenmetsästyksestä säädettyihin pinta-alavaatimuksiin, 39 §:n 3 momentissa tarkoitettua alueen hyväksymistä riistansuoja-alueeksi ja sen suojamääräyksistä päättämistä ja 4 momentissa tarkoitettua riistansuoja-alueen lakkauttamista sekä 79 §:ssä tarkoitettua elävän riistan ohjeellisten arvojen määräämistä, ja metsästysasetus (666/1993) sekä asetus metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista (169/2011);

12)

riistahallintolaki (158/2011), lukuun ottamatta lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua Suomen riistakeskuksen hallituksen jäsenten ja hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimittämistä, 4 §:n 2 momentissa tarkoitettua valtakunnallisen riistaneuvoston jäsenten nimittämistä sekä ja 3 momentissa tarkoitettua valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimittämistä, 8 a §:ssä tarkoitettua Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikön sijaisten määräämistä ja 27 §:n 1 momentissa tarkoitettua Suomen riistakeskuksen sekä riistanhoitoyhdistysten työjärjestyksen vahvistamista;

13)

riistahallinnosta annettu valtioneuvoston asetus (171/2011), lukuun ottamatta asetuksen 1 §:n 3 momentissa tarkoitettua hallituksen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenen erottua tai pysyvästi estyessä hoitamasta tehtäviään uuden jäsenen tai henkilökohtaisen varajäsenen nimittämistä, 2 §:n 3 momentissa tarkoitettua perustellun kannanoton antamista Suomen riistakeskuksen tilinpäätöksestä, 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua valtakunnallisen riistaneuvoston jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä erottua tai pysyvästi estyessä hoitamasta tehtäviään uuden jäsenen tai henkilökohtaisen varajäsenen nimittämistä, 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua alueellisen riistaneuvoston jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä erottua tai pysyvästi estyessä hoitamasta tehtäviään uuden jäsenen tai henkilökohtaisen varajäsenen nimittämistä sekä 12 §:n 1 momentissa tarkoitetun määrärahan myöntämistä Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten toimintaan;

14)

riistavahinkolaki (105/2009) ja valtioneuvoston asetus riistavahingoista (367/2010);

15)

riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annettu laki (616/1993), lukuun ottamatta lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua määrärahapäätöstä Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten käyttö- ja pääomamenoihin sekä metsästäjien ryhmävakuutuksesta aiheutuviin menoihin.

Luonnonvaraosaston osastopäällikkö ratkaisee lisäksi asiat, jotka koskevat muiden valtioiden viranomaisten kanssa tehtäviä yhteistyötä koskevia sopimuksia osaston toimialalla.

43 § Luonnonvaraosaston apulaisosastopäällikön ratkaisuvalta

Yksikköjaon ulkopuolinen luonnonvaraosaston apulaisosastopäällikkö ratkaisee yksikön toimialaan kuuluvien määrärahojen myöntämistä lukuun ottamatta asiat, jotka koskevat:

osaston henkilöstön kehittämistä;

osaston toimialan osalta tileistä poistoa, menorästien edelleen tileissä pitämistä sekä aikaisempaan vuoteen kohdistuvan menon maksamista kuluvassa olevan varainhoitovuoden määrärahasta;

osaston muiden virkamiesten kuin osastopäällikön virkamatkamääräyksiä, jos osastopäällikkö ei ole osoittanut matkustukseen varattuja määrärahoja yksiköiden käyttöön;

kestävän metsätalouden rahoituksesta annettua lakia (1094/1996), lukuun ottamatta lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua tuen keskimääräisten kustannusten ja energiapuun korjuutuen vahvistamista, 11 §:ssä tarkoitettua energiapuun korjuun työllisyysavustuksen vahvistamista, 23 §:n 5 momentissa tarkoitettua haketustuen vahvistamista sekä 31 §:ssä tarkoitettua varojen suuntaamispäätöstä, ja kestävän metsätalouden rahoituksesta annettua asetusta (1311/1996).

44 § Elinkeinokalatalousyksikön päällikön ratkaisuvalta

Elinkeinokalatalousyksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96 mukaisten kalastuskiintiöiden siirtoa vuodelta toiselle;

neuvoston asetuksen (EY) 2371/2002 20 artiklan 5 kohdan mukaista Suomen kalastusmahdollisuuksien vaihtamista muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa.

45 § Luonnon virkistyskäyttöyksikön päällikön ratkaisuvalta

Luonnon virkistyskäyttöyksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat kalastuslain 91 §:n 3 momentissa tarkoitettua kalastuksenhoitomaksuvarojen jakamista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille ja varoista myönnettäviä avustuksia sekä riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuja avustuksia.

46 § Luonnonvara- ja vesitalousyksikön päällikön ratkaisuvalta

Luonnonvara- ja vesitalousyksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

vesitalouden määrärahojen myöntämistä ja käyttöä;

vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) 13 §:n mukaisen oikeutuksen antamista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sopimuksen tekemiseen.

47 § Metsä- ja bioenergiayksikön päällikön ratkaisuvalta

Metsä- ja bioenergiayksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

metsäpuiden siemenhuoltoon tarkoitetun määrärahan myöntämistä ja käyttöä;

kestävän metsätalouden rahoitusta koskevan lainsäädännön mukaiseen kokeilu- ja selvitystoimintaan tarkoitetun määrärahan myöntämistä ja käyttöä;

maa- ja metsätalousministeriön erikseen määrittelemiin valtakunnallisiin metsien luonnonhoitoa ja biologisen monimuotoisuuden ylläpitämistä tukeviin hankkeisiin ja toimenpiteisiin tarkoitetun määrärahan myöntämistä ja käyttöä.

Hallinto- ja suunnitteluosaston virkamiesten ratkaisuvalta

48 § Hallinto- ja suunnitteluosaston osastopäällikön ratkaisuvalta

Hallinto- ja suunnitteluosaston osastopäällikkö ratkaisee 33 §:ssä säädetyn lisäksi, jollei jäljempänä toisin säädetä, asiat, jotka koskevat:

viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 14 §:ssä tarkoitettua viranomaisen ratkaisua ja 28 §:ssä tarkoitettua lupaa;

uusjakojen tukemisesta annetun lain (24/1981) 6 §:n mukaan valtion lopulliseksi menoksi jäävän osuuden suuruutta sekä kiinteistötoimitusmaksun osaksi tai kokonaan perimättä jättämistä;

ulkoistettuja palveluita koskevia sopimuksia osaston toimialalla;

muiden valtioiden viranomaisten kanssa tehtäviä yhteistyötä koskevia sopimuksia osaston toimialalla.

Hallinto- ja suunnitteluosaston osastopäällikkö ratkaisee lisäksi riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta annetun asetuksen (1070/1993) mukaan maa- ja metsätalousministeriölle kuuluvat asiat lukuun ottamatta 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua johtokunnan asettamista ja 13 §:n 1 momentissa tarkoitettua virkavapautta.

49 § Henkilöstö- ja hallintoyksikön päällikön ratkaisuvalta

Henkilöstö- ja hallintoyksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

palkkausjärjestelmän tehtävien vaativuustasojen vahvistamista;

muiden kuin vuotuisiin tulos- ja kehityskeskusteluihin perustuvien suoritustasojen vahvistamista;

vuosilomakorvauksen sekä muun virka- tai työehtosopimukseen perustuvan henkilökohtaisen palkanlisän ja lisäpalkkion myöntämistä ministeriön virkamiehelle tai työsopimussuhteiselle henkilölle lukuun ottamatta harkinnanvaraisten lisäpalkkioiden myöntämistä;

todistuksen antamista virkamiehelle irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä;

todistuksen antamista ministeriön hallinnonalan viraston tai laitoksen päällikön irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut asiat ratkaistaan ilman esittelyä.

50 § Kansainvälisten asioiden yksikön päällikön ratkaisuvalta

Kansainvälisten asioiden yksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat

kansainvälisen yhteistyön valtionapuja ja kulutusmenoja;

kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja ja vapaaehtoisia rahoitusosuuksia.

51 § Henkilöstön kehittämispäällikön ratkaisuvalta

Henkilöstön kehittämispäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat henkilöstön kehittämiseen osoitettujen keskitettyjen määrärahojen käyttämistä.

52 § Tietohallintojohtajan ratkaisuvalta

Tietohallintojohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat ministeriön yhteisiä tietotekniikkapalveluita sekä ministeriölle osoitettujen varojen käyttöä ministeriön ja hallinnonalan tietojärjestelmien yhteiseen kehittämiseen.

53 § Tutkimusjohtajan ratkaisuvalta

Tutkimusjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamista valtion talousarviosta.

54 § Talousyksikön päällikön ratkaisuvalta

Talousyksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat Euroopan kalatalousrahaston todentamisviranomaisen tehtäviä sekä kirjanpitoyksikölle kuuluvia tehtäviä, jos ne eivät kuulu kansliapäällikölle, osastopäällikölle eikä kirjanpitoyksikköön kuuluvalle muulle virastolle.

55 § Viestintäyksikön päällikön ratkaisuvalta

Viestintäyksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat ministeriön yleiseen käyttöön tarkoitettuja viestinnällisiä palveluita ja sovelluksia.

8 luku Ratkaisuvalta eräissä henkilöstöasioissa

56 § Nimitystoimivalta

Kansliapäällikkö nimittää virkamiehen ja ottaa työsopimussuhteeseen henkilöstön, jonka palkkaus on vähintään vaativuustason 9 mukainen tai vastaava, jollei muualla toisin säädetä.

Kansliapäällikkö nimittää virkaan ja ottaa työsopimussuhteeseen osastojaon ulkopuolisen virkamiehen ja työsopimussuhteisen henkilöstön, jollei muualla toisin säädetä.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun osaston virkamiehen nimittää ja työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa osastopäällikkö.

57 § Virkavapaudet

Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai asetuksen taikka valtion virkaehtosopimuslain mukaisen virkaehtosopimuksen nojalla, sekä tällaista virkavapautta vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilöstölle myöntää henkilöstö- ja hallintoyksikön päällikkö.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden tai vastaavan vapautuksen myöntää:

valtiosihteerille, kansliapäällikölle ja osastopäällikölle enintään kahdeksi vuodeksi ministeri ja yli kahdeksi vuodeksi valtioneuvosto;

osastopäälliköitä lukuun ottamatta valtioneuvoston nimittämälle virkamiehelle enintään kahdeksi vuodeksi kansliapäällikkö ja yli kahdeksi vuodeksi valtioneuvosto;

muulle virkamiehelle ja työsopimussuhteiselle henkilöstölle virkaan nimittävä tai se, joka ottaa työsopimussuhteisen henkilöstön.

58 § Nimittäminen virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen

Nimittämisestä virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää se, joka nimittää vastaavaan virkaan. Kansliapäällikön ja osastopäällikön nimittämisestä enintään vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää ministeri ja yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen valtioneuvosto. Jos nimittävänä viranomaisena on valtioneuvosto, muun kuin osastopäällikön nimittämisestä enintään vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää kansliapäällikkö ja yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen valtioneuvosto.

59 § Sivutoimiluvat ja -ilmoitukset

Valtion virkamieslaissa tarkoitettua sivutointa koskevista asioista osastopäällikön ja osastojaon ulkopuolisten virkamiesten osalta päättää kansliapäällikkö.

Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen virkamiesten osalta sivutointa koskevista asioista päättää osastopäällikkö.

60 § Etätyösopimukset

Etätyösopimuksista ministeriön osastojaon ulkopuolisten virkamiesten ja työsopimussuhteisen henkilöstön kanssa päättää kansliapäällikkö.

Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen virkamiesten ja työsopimussuhteisen henkilöstön osalta etätyösopimuksista päättää osastopäällikkö.

61 § Henkilöstöhallinnollisten päätösten ja määräysten esittely

Tämän työjärjestyksen 56—60 §:ssä tarkoitetut henkilöstöä koskevat päätökset ja määräykset esitellään henkilöstö- ja hallintoyksiköstä.

62 § Sijaisuudet

Kansliapäällikön ollessa estynyt hoitamasta virkaansa hänen sijaisenaan toimii ministerin määräämä virkamies.

Osastopäällikön sijaisena toimii kansliapäällikön määräämä saman osaston virkamies.

Yksikön päällikön sijaisena toimii osastopäällikön määräämä saman yksikön virkamies.

Virkamiehen ollessa estynyt asianomainen yksikön päällikkö määrää tehtävien hoidosta.

Sisäisen tarkastuksen päällikön sijaisena toimii kansliapäällikön määräämä sisäisen tarkastuksen virkamies.

Mitä 3 ja 4 momentissa säädetään yksikön päälliköstä, koskee soveltuvin osin myös talousryhmän päällikköä ja EU-koordinaation päällikköä. Mitä 4 momentissa säädetään yksikön päälliköstä, koskee soveltuvin osin myös sisäisen tarkastuksen päällikköä.

Edellä 1, 2 ja 5 momentissa tarkoitetut päätökset esitellään henkilöstö- ja hallintoyksiköstä.

63 § Hallinnonalan virastojen ja laitosten hallintoa koskevat asiat

Kansliapäällikkö antaa ulkopuolisen tahon kustantaman virkamatkan virkamatkamääräyksen hallinnonalan viraston tai laitoksen päällikölle.

Osastopäällikkö ratkaisee, jollei tässä työjärjestyksessä tai muualla toisin säädetä tai määrätä, nimitysasioita lukuun ottamatta ne ministeriössä päätettävät muut asiat, jotka koskevat osaston hallinnonalaan kuuluvan viraston tai laitoksen henkilöstöä ja hallintoa.

9 luku Erinäisiä säännöksiä

64 § Osaston työjärjestys

Osaston sisäisestä organisaatiosta ja tehtävistä sekä asioiden käsittelystä osastolla ja sen johtoryhmässä määrätään tarkemmin osaston työjärjestyksessä, jonka osastopäällikkö vahvistaa.

EU-koordinaatioon kuuluvista tehtävistä määrätään tarkemmin ruokaosaston työjärjestyksessä ja biotalouskoordinaatioon kuuluvista tehtävistä luonnonvaraosaston työjärjestyksessä.

Työjärjestys on ennen sen vahvistamista esitettävä kansliapäällikölle.

65 § Valmiusasiat

Kansliapäällikkö huolehtii ministeriön ja sen hallinnonalan yleisestä turvallisuudesta ja varautumisesta.

Kansliapäällikön apuna toimii valmiuspäällikkö, jonka tehtävänä on:

avustaa kansliapäällikköä varautumisen ja kriisijohtamisen toteuttamisessa;

osallistua valtioneuvoston varautumisyhteistyöhön;

huolehtia muista kansliapäällikön määräämistä valmiusasioista.

Valmiuspäällikkö raportoi tässä pykälässä tarkoitetusta toiminnastaan kansliapäällikölle.

Valmiuspäällikön apuna toimii valmiussihteeri.

Valmiuspäällikön ja valmiussihteerin ja heidän sijaisensa määrää kansliapäällikkö.

66 § Valmiustoimikunta

Valmiussuunnittelun ja häiriötilanteisiin varautumisen yhteensovittamista varten ministeriössä on valmiustoimikunta, jonka tehtävistä ja kokoonpanosta määrätään tarkemmin valmiustoimikunnan asettamispäätöksessä.

Valmiustoimikunnan puheenjohtajana toimii valmiuspäällikkö ja sihteerinä valmiussihteeri.

Valmiustoimikunnan asettaa kansliapäällikkö.

67 § Omistajaohjauksen ryhmä

Ministeriössä on omistajaohjauksen ryhmä, jonka tehtävänä on ministeriön toimialaan liittyvien valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden omistajaohjauksen sekä yhtiöiden omistuspohjan muutosten ja omistusjärjestelyjen käsittely.

Omistajaohjauksen ryhmän kokoonpanosta ja tarkemmista tehtävistä määrätään ryhmän asettamista koskevassa ministeriön päätöksessä.

68 § Voimaantulo

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

Tällä työjärjestyksellä kumotaan 30 päivänä huhtikuuta 2007 annettu työjärjestys (508/2007) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän työjärjestyksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.