1 § Rahapeliasioiden neuvottelukunnan tehtävät

Rahapeliasioiden neuvottelukunnan tehtävänä on:

seurata ja arvioida rahapelialan toimintaympäristön sekä Euroopan unionin rahapelipolitiikan muutoksia ja kehitystä;

edistää ja vahvistaa viranomaisten välistä rahapeliasioita koskevaa yhteistyötä;

seurata rahapelipolitiikkaan liittyvää säädösvalmistelua;

seurata rahapelien toimeenpanon valvontaa;

toimia eri viranomaistahojen, eduskuntapuolueiden sekä rahapelituottoja saavien yleishyödyllisten yhteisöjen edustajien rahapelipolitiikkaa koskevana tiedon informointikanavana.

Tehtävien suorittamiseksi neuvottelukunta voi tehdä aloitteita, esityksiä ja suosituksia sekä järjestää tilaisuuksia.

2 § Neuvottelukunnan toimikausi

Neuvottelukunta asetetaan sisäasiainministeriön esityksestä neljäksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunta toimii siihen asti, kunnes uusi neuvottelukunta on asetettu.

3 § Neuvottelukunnan kokoonpano

Neuvottelukunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi enintään 20 muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä puheenjohtajaa lukuun ottamatta on henkilökohtainen varajäsen. Lisäksi sisäasiainministeriö voi nimittää neuvottelukuntaan pysyviä asiantuntijoita.

Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii sisäasiainministeriön kansliapäällikkö. Varapuheenjohtaja edustaa eduskunnassa edustettuina olevia poliittisia puolueita. Muut jäsenet ja heidän varajäsenensä edustavat maa- ja metsätalousministeriötä, opetus- ja kulttuuriministeriötä, sisäasiainministeriötä, sosiaali- ja terveysministeriötä, työ- ja elinkeinoministeriötä, valtiovarainministeriötä, Poliisihallitusta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta sekä eduskunnassa edustettuina olevia poliittisia puolueita.

Jos neuvottelukunnan jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauden, sisäasiainministeriö määrää tai nimittää hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

4 § Työskentely

Neuvottelukunta kuulee arpajaislaissa (1047/2001) tarkoitettujen rahapeliyhteisöjen edustajia. Neuvottelukunta voi kuulla ulkopuolisia asiantuntijoita sekä hankkia lausuntoja ja selvityksiä.

Neuvottelukunta voi asettaa käsiteltävien asioiden valmistelua varten määräaikaisia jaostoja ja työryhmiä, joihin voi kuulua myös neuvottelukuntaan kuulumattomia asiantuntijoita.

Neuvottelukunnalla voi olla päätoiminen sihteeri, joka on palvelussuhteessa sisäasiainministeriöön. Neuvottelukunnalla voi olla myös sivutoimisia sihteereitä.

Neuvottelukunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Neuvottelukunta päättää muista toimintansa järjestämistä koskevista menettelytavoista.

5 § Asioiden käsittely

Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta taikka milloin vähintään puolet muista jäsenistä on sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten pyytänyt.

Neuvottelukunta on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla.

Neuvottelukunnan päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten jakaantuessa tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

6 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2012.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.