Viljelijällä on oltava eläinlääkärin kanssa tehty voimassaoleva kirjallinen Maaseutuviraston määräämälle lomakkeelle laadittu terveydenhuoltosopimus.

Ellei viljelijä ole tehnyt 1 momentissa tarkoitettua terveydenhuoltosopimusta, viljelijällä on oltava tilattuna terveydenhuoltosopimuksen tekemistä varten tarvittava eläinlääkärin käynti viimeistään sitoumusta koskevaa hakemusta jätettäessä. Terveydenhuoltosopimus on tehtävä ensimmäisenä sitoumusvuonna viimeistään 15 päivänä kesäkuuta.

Viljelijän on noudatettava tilalla tautisuojaukseen liittyviä terveydenhuollon vaatimuksia. Viljelijän on noudatettava myös eläinlääkärin erikseen antamia määräyksiä tautisuojauksesta sekä eläinaineksen, rehujen ja rehuaineiden tuonnista.

Maatilalla on oltava ajantasainen kirjallinen eläintiloja koskeva suunnitelma varautumisesta erityistilanteisiin. Suunnitelmaan on sisällytettävä palontorjunta- ja pelastussuunnitelma sekä suunnitelma niistä toimenpiteistä, joihin ryhdytään sähkökatkoksen tai vesihuollon katkoksen aikana. Jos eläinten pitopaikassa on koneellinen ilmanvaihto-, ruokinta- tai juottojärjestelmä taikka muu vastaava koneellinen järjestelmä, josta eläinten hyvinvointi on riippuvainen, varautumissuunnitelmaan on sisällytettävä myös kuvaus laitteiston toimintahäiriön aikaisesta varajärjestelmästä. 

Nautatilalla on oltava käytettävissä sähkökatkosten varalta sähköntuotannon varajärjestelmä, jonka tuottamalla sähköllä koneellinen ilmanvaihto ja tarvittaessa juotto, ruokinta, lannanpoisto sekä lypsykarjaa pitävällä nautatilalla lypsy saadaan toimimaan.

Sikatilalla tuotantorakennuksissa on oltava hälytys- ja valvontajärjestelmä, joka antaa hälytyksen, jos lämpötila nousee tai laskee liikaa tai tapahtuu sähkökatkos, ilmanvaihtojärjestelmän toimintahäiriö tai muu vastaava eläinten hyvinvointiin vaikuttava häiriö. Hälytyksen on oltava viljelijän vastaanotettavissa kaikkina vuorokauden aikoina. Sähkökatkosten varalta tilalla on oltava sähköntuotannon varajärjestelmä, jonka tuottamalla sähköllä koneellinen ilmanvaihto ja tarvittaessa juotto, ruokinta ja lannanpoisto saadaan toimimaan.

Viljelijä voi sitoumuksen teon yhteydessä valita lisäehtoja. Lisäehdon voi valita, jos viljelijä on sitoutunut kyseisen tuotantosuunnan perusehtoihin, tilan eläinmäärä on tuotantosuunnan osalta vähintään 10 eläinyksikköä koko sitoumuskauden ajan ja lisäehto soveltuu tilan tuotantorakenteeseen sekä sen teknisiin järjestelyihin. Lisäehtoa ei voi valita, jos se koskisi vain pientä määrää nauta- tai sikatilan tuotantoeläimistä. Viljelijän on sitouduttava noudattamaan lisäehtoja hallinnassaan olevien tuotantoeläinten osalta.

Viljelijän on toteutettava lisäehtoihin kuuluvat toimenpiteet tilalla ensimmäisenä sitoumusvuonna 31 päivään joulukuuta mennessä, jollei muualla toisin säädetä.

Viljelijä voi valita 13 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista lisäehdoista vain toisen. Viljelijä voi valita 13 §:n 1 momentin 5—7 kohdassa tarkoitetuista lisäehdoista vain yhden.

Viljelijä ei voi valita 13 §:n 1 momentin 5—7 kohdassa ja 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua lisäehtoa, jos tilalla on voimassa luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007—2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (366/2007) 46 §:ssä tarkoitettu sopimus. Viljelijä ei voi valita 13 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettua lisäehtoa samanaikaisesti 13 §:n 2 momentin 6 kohdan d tai e alakohdassa tarkoitettujen lisäehtojen kanssa. Viljelijä ei voi valita 13 §:n 2 momentin 7 kohdassa tarkoitettua lisäehtoa samanaikaisesti 13 §:n 2 momentin 6 kohdan e alakohdassa tarkoitetun lisäehdon kanssa.

Nautojen määrä lasketaan nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1760/2000 tarkoitetun nautarekisterin tietojen perusteella. Tuen maksamisen perusteena oleva eläinyksikkömäärä on sitoumuksen alkamisvuonna toukokuun 1 päivän ja elokuun 1 päivän välisen ajanjakson, nämä päivät mukaan lukien, eläinyksikkömäärien keskiarvo. Seuraavina vuosina eläinyksikkömäärä on edellisen vuoden elokuun 2 päivän ja kuluvan vuoden elokuun 1 päivän välisen ajanjakson, nämä päivät mukaan lukien, eläinyksikkömäärien keskiarvo.

Sikojen eläinyksikkömäärä lasketaan sikojen merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa tarkoitetun sikarekisterin tietojen perusteella. Tuen maksamisen perusteena oleva eläinyksikkömäärä on sitoumuksen alkamisvuonna touko-, kesä-, heinä- ja elokuun 1 päivän eläinyksikkömäärien keskiarvo. Seuraavina vuosina eläinyksikkömäärä on edellisen vuoden syyskuun 1 päivän ja kuluvan vuoden elokuun 1 päivän välisen ajan kunkin kuukauden ensimmäisen päivän eläinyksikkömäärien keskiarvo. Viljelijän esittämän selvityksen perusteella voidaan keskiarvoa laskettaessa jättää ottamatta huomioon 19 §:ssä tarkoitettujen tilanteiden aikainen eläinmäärä.

Sikojen lukumäärää laskettaessa jätetään yksi suurin ja kaksi pienintä lukumäärää huomioon ottamatta.

Naudat on merkittävä ja rekisteröitävä 1 momentissa mainitun asetuksen 4 artiklassa ja 7 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa sekä nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1391/2006) 3 ja 5 luvussa säädetyllä tavalla. Siat on rekisteröitävä sikojen merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 16 §:ssä säädetyllä tavalla.