Työllisyysmäärärahoista voidaan myöntää ja osoittaa työllisyysperusteista valtionapua rakentamista, kunnossapitoa, perusparannusta, laajentamista, rakenteellisesti uudelleen järjestämistä tai muuta investointia koskevaan hankkeeseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 12 luvun 10 §:n 1 momentissa tarkoitetuille tahoille valtion talousarvion rajoissa.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää investointiin työllisyysmäärärahoista haetun valtionavun joko suoraan hakijalle tai osoittaa valtionavun myöntämistä varten tarvittavat työllisyysmäärärahat toiselle valtion viranomaiselle tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle (investointiavustus).

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus osoittaa valtionavun myöntämistä varten tarvittavan määrärahan toiselle viranomaiselle tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle (valtionapuviranomainen) silloin, kun tämä erityissäännösten nojalla myöntää valtionavun sen hakijalle. Muissa tapauksissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myöntää investointiavustuksen suoraan hakijalle.

Työ- ja elinkeinoministeriö osoittaa määrärahan valtionavun myöntämistä varten toiselle ministeriölle tai keskushallinnon muulle toimintayksikölle. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus osoittaa määrärahan valtionavun myöntämistä varten ministeriön tai keskushallinnon toimintayksikön alaiselle valtionapuviranomaiselle.

Työ- ja elinkeinoministeriön tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on hankittava valtionapuhakemuksesta lausunto siltä valtionapuviranomaiselta, jolle määräraha on tarkoitus osoittaa. Jos valtionapuviranomainen on tehnyt esityksen määrärahan osoittamisesta, ei lausuntoa tarvitse hankkia.

Jos valtionapuviranomainen ei ole lausunnossaan puoltanut määrärahan osoittamista, ei määrärahaa voida osoittaa, jollei valtioneuvoston yleisistunto ministeriön päätösvaltaan kuuluvassa asiassa toisin päätä.

Investointiavustus ei saa yhdessä samaan kohteeseen suoritettavan muun valtionavun kanssa ylittää asianomaista valtionapuhanketta koskevissa erityissäännöksissä säädettyä tai muutoin vahvistettua tällaisen hankkeen valtionavun enimmäismäärää. Valtionapu ei kuitenkaan saa ylittää 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Työllisyysmäärärahoista myönnetty valtionapu otetaan huomioon erityissäännösten perusteella myönnettävän valtionavun vähennyksenä.

Hankkeisiin, jotka toteutetaan vaikeimmilla työttömyysalueilla, voidaan sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, osoittaa ylimääräistä valtionapua enintään 20 prosenttia valtionavun perusteeksi hyväksyttävistä kustannuksista. Hankkeeseen tulevan valtion rahoituksen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ylittää 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Ylimääräistä valtionapua ei oteta huomioon mahdollisesti myönnettävän muun valtionavun vähennyksenä.

Jos valtionavun enimmäismäärästä ei ole annettu 1 momentissa tarkoitettuja erityissäännöksiä, investointiavustus yhdessä muun valtionavun kanssa ei saa ylittää 75 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.

Investointiavustuksen myöntämisen ja osoittamisen edellytyksenä on, että valtionapuhankkeen suunnittelussa, toteuttamisessa ja valtionaputoiminnassa noudatetaan, mitä hankkeen rahoittamista koskevissa erityissäännöksissä mahdollisesti säädetään.

Investointiavustuksen saajan on selvitettävä investoinnin rakennusaikaisten ja pysyvien työllisyysvaikutusten toteutuminen.

Avustuksen saaja on velvollinen antamaan seurantatiedot enintään viiden vuoden ajalta avustuksen viimeisen erän maksupäivästä.

Työllisyyden parantamiseksi voidaan investointeihin tarkoitetuista työllisyysmäärärahoista myöntää rahoitusta valtion rakennuttaville toimintayksiköille.

Tässä asetuksessa tarkoitettuja valtion rakennuttavia toimintayksikköjä ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueet, Liikennevirasto, Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos, Museovirasto, opetus- ja kulttuuriministeriö, puolustusministeriö, Rajavartiolaitos, Suomenlinnan hoitokunta ja valtioneuvoston kanslia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen työllisyystyöohjelmamenettelystä huolehtii keskitetysti Suomen ympäristökeskus maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön ohjauksessa.

Valtion rakennuttavien toimintayksikköjen on toimitettava vuosittain esityksensä valtion investointeihin käytettäviksi suunnitelluista työllisyysmäärärahoista (työllisyystyöohjelma). Esitykset toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymällä tavalla. Esitykset on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, joka toimittaa rahoituskelpoisiksi arvioimansa esitykset ja niitä koskevat lausuntonsa työ- ja elinkeinoministeriölle. Työllisyystyöohjelmaan on sisällytettävä arvio ohjelman työllisyysvaikutuksesta.

Työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyy valtioneuvoston ministeriölle osoittamien määrärahojen kohdentamisen hankkeelle tai osoittamisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen käytettäväksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy sille osoitettujen määrärahojen kohdentamisen hankkeille.

Valtion rakennuttavan toimintayksikön on selvitettävä investoinnin rakennusaikaisten ja pysyvien työllisyysvaikutusten toteutuminen. Rakennuttava toimintayksikkö on velvollinen antamaan seurantatiedot enintään viiden vuoden ajalta ohjelmavuoden päättymisestä.

Edellä 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuja vaikeimpia työttömyysalueita ovat ne kunnat, joissa keskimääräinen työttömyysaste vuositasolla ylittää vähintään 50 prosentilla koko maan vastaavan työttömyysasteen tai joissa työllisyystilanne on äkillisesti ja voimakkaasti heikentynyt.