Opiskelijoiden oikeusturvalautakunta (lautakunta) toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/2011), ammattikorkeakoululain (351/2003) ja yliopistolain (558/2009) mukaisissa opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevissa asioissa.

Lautakunta toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Lautakunnassa on sivutoiminen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kymmenen muuta sivutoimista jäsentä. Muilla jäsenillä on kullakin henkilökohtainen varajäsen. Henkilökohtaiseen varajäseneen sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään lautakunnan jäsenestä.

Lautakunnan puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla tulee olla oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto. Muista jäsenistä vähintään yhdellä tulee olla ammatillisen koulutuksen, yhdellä korkeakoulusektorin, yhdellä lääketieteen, yhdellä opiskeluterveydenhuollon ja yhdellä muun opiskelijahuollon asiantuntemusta. Lautakunnassa tulee olla myös opetushenkilöstön ja opiskelijoiden edustus. Lautakunnan jäsenet toimivat tuomarin vastuulla.

Valtioneuvosto nimittää opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä lautakunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jos jäsenen paikka vapautuu kesken toimikauden, nimitetään uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Lautakunnan jäsenen oikeudesta pysyä tehtävässään on voimassa, mitä tuomarinviran haltijasta säädetään.

Lautakunnan jäsenen on ryhtyessään tehtäväänsä vannottava tuomarinvala tai annettava tuomarinvakuutus siten kuin oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 6 a ja 7 §:ssä säädetään, jollei hän ole vannonut tuomarinvalaa tai antanut tuomarinvakuutusta jo aiemmin.

Puheenjohtaja johtaa lautakuntaa ja vastaa sen toiminnasta sekä valvoo laintulkinnan yhdenmukaisuutta lautakunnan ratkaisuissa.

Lautakunnassa on tarpeellinen määrä sivutoimisia esittelijöitä ja sihteereitä. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää esittelijät ja sihteerit.

Lautakunnan esittelijällä on oltava oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto. Sihteeri vastaa lautakunnan hallinnollisista asioista. Esittelijän ja sihteerin tehtävistä määrätään tarkemmin lautakunnan työjärjestyksessä.

Lautakunta on päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään seitsemän muuta jäsentä. Muista jäsenistä vähintään yhdellä tulee olla lääketieteellistä asiantuntemusta ja vähintään yhdellä asianomaisen koulutusmuodon asiantuntemusta.

Lautakunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Asiat ratkaistaan lautakunnassa esittelystä.

Asian käsittelyyn lautakunnassa sovelletaan hallintolainkäyttölakia (586/1996), jollei erikseen toisin säädetä. Mitä hallintolainkäyttölain 38 §:ssä säädetään suullisen käsittelyn toimittamisesta yksityisen asianosaisen pyynnöstä hallinto-oikeudessa, koskee suullisen käsittelyn toimittamista lautakunnassa. Lautakunnassa sovelletaan myös asian käsittelyä ja selvittämistä koskevia hallintolainkäyttölain 37 ja 39—50 §:n säännöksiä sen estämättä, mitä mainitun lain 2 §:n 1 momentissa säädetään.

Kustannukset, jotka hallintolainkäyttölain 49 ja 50 §:n mukaan korvataan valtion varoista, korvataan lautakunnan varoista lukuun ottamatta valtion nimeämälle todistajalle korvattavia kustannuksia.

Lautakunnan antama päätös on maksuton.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta lautakunnassa ja lautakunnan ratkaisukokoonpanosta asiassa, joka koskee oikeudenkäynnin julkisuutta, on voimassa, mitä oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa (381/2007) säädetään.

Lautakunnan toiminnasta aiheutuvat kustannukset suoritetaan valtion varoista.

Lautakunnan jäsenten, esittelijän ja sihteerin palkkiot määrätään opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamien perusteiden mukaan.

Valtion ja kunnan viranomaiset ja julkista tehtävää hoitavat yksityiset yhteisöt ja säätiöt ovat salassapitosäännösten estämättä velvolliset pyynnöstä antamaan maksutta valitusasian käsittelyssä välttämättömiä tietoja sekä virka-apua lautakunnalle. Vastaava velvollisuus on myös laillistetulla lääkärillä ja muulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä.

Opiskelijan tulee lautakunnan pyynnöstä antaa asian käsittelyä varten nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6 §:n 3 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä, jos opiskeluoikeus on peruutettu rikosrekisteriotteen tietojen perusteella.

Lautakunnalla on salassapitosäännösten estämättä velvollisuus antaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot vireillä olevasta opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevasta käsittelystä sekä opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista.

Työskentelyn järjestämisestä lautakunnassa määrätään tarkemmin työjärjestyksessä, jonka lautakunta vahvistaa.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.