2011

65/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista

Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maantielain (503/2005) 109 §:n 2 momentin ja ratalain (110/2007) 96 §:n 2 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat, edellinen laissa 1242/2009 ja jälkimmäinen laissa 1243/2009:

1 § Tarkoitus ja soveltamisala

Maantie ja rautatien tasoristeykset suunnitellaan ja näkemäalueet määritetään siten, että saavutetaan liikenneturvallisuuden, liikenteen joustavuuden ja liikenteenvälityskyvyn kannalta riittävät näkemät.

Näkemäalueet määritetään tämän asetuksen mukaisesti:

1)

maantien kaarrekohtaan;

2)

maantien liittymään sekä maantien ja merkittävän yksityistien liittymään ja

 3)

rautatien ja maantien tai rautatien ja yksityistien tasoristeykseen.

Asetuksen säännökset koskevat uusia ja parannettavia maanteitä sekä uusia ja parannettavia rautatien tasoristeyksiä.

Asetuksen säännökset eivät koske yksityisraiteita.
2 § Määritelmiä

Tässä asetuksessa tarkoitetaan maantien:

1)

pysähtymisnäkemällä etäisyyttä, jolta ajoneuvon kuljettajan on nähtävä tiellä oleva este voidakseen normaaliolosuhteissa pysäyttää ajoneuvonsa ennen estettä;

2)

kohtaamisnäkemällä etäisyyttä, jolta kahden vastakkaisiin suuntiin kulkevan ajoneuvon kuljettajan on havaittava toistensa ajoneuvot voidakseen normaaliolosuhteissa pysäyttää välttääkseen yhteenajon;

3)

ohitusnäkemällä matkaa, joka ajoneuvon kuljettajan on nähtävä tien suuntaan voidakseen normaaliolosuhteissa ohittaa edellä kulkevan ajoneuvon ilman, että ohituksen alkamishetkellä näkyviin tulevan, vastakkaiseen suuntaan kulkevan ajoneuvon tarvitsee vähentää nopeuttaan;

4)

liittymisnäkemällä etäisyyttä, jolle tasoliittymään saapuvan väistämisvelvollisen ajoneuvon kuljettajan on nähtävä etuajooikeutetun tien suuntaan voidakseen arvioida tilanteen sellaiseksi, että hän voi kääntyä etuajo-oikeutetulle tielle tai ylittää sen; ja

5)

mitoitusnopeudella maantien mitoituksessa käytettävää ajonopeutta.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan rautatien

 1)

tasoristeysnäkemällä etäisyyttä, jolle rautatien tasoristeykseen saapuvan tiellä liikkujan on nähtävä radan suuntaan voidakseen arvioida tilanteen sellaiseksi, että hän voi ylittää radan tai pysäyttää ajoneuvonsa ennen raidetta;

2)

pysähtymisnäkemällä rautatien tasoristeyksessä etäisyyttä, jolta ajoneuvon kuljettajan on nähtävä tasoristeysalue ja rautatien tasoristeysmerkki voidakseen normaaliolosuhteissa pysäyttää ajoneuvonsa ennen estettä; ja

3)

varoituslaitteella laitetta, jolla rautatien tasoristeyksessä varoitetaan tieliikennettä raiteella liikkuvista yksiköistä.

3 § Näkemäalueiden perusperiaatteet

Maantiellä on oltava ajoneuvon turvalliseen pysäyttämiseen tarvittava näkemä. Kaksiajokaistaisille molempiin suuntiin liikennöitäville maanteille on järjestettävä riittävästi osuuksia, joilla on ohitusmahdollisuus. Leveäkaistaisilla molempiin suuntiin liikennöitävillä maanteillä, joilla voi ohittaa omalla ajokaistalla sekä molempiin suuntiin liikennöitävillä yksiajokaistaisilla maanteillä on joka kohdassa oltava vähintään kohtaamisnäkemä.

Maantien tasoliittymissä näkemäalue määritetään siten, että väistämisvelvollisesta suunnasta saapuneen ja sille pysähtyneen ajoneuvon kuljettaja voi turvallisesti ylittää maantien tai kääntyä muulta tieltä sille.

Rautatien tasoristeyksessä on oltava tasoristeysnäkemä radan molempiin suuntiin sen molemmilta puolilta.

4 § Näkemien vähimmäispituudet maantiellä

Näkemien vähimmäispituudet ovat seuraavat:

Taulukossa ja jäljempänä tarkoitettuja erityisiä syitä ovat esimerkiksi kohtuuttomat näkemäalueen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset sekä maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltavan kohteen sijainti näkemäalueella.

Tienpitäjä määrittelee näkemäalueen rajan ja näkemäraivausten ja -leikkausten tarpeen edellä 1 momentissa määriteltyjen vähimmäispituuksien perusteella ottaen huomioon tielinjan ja tasausviivan muodon, poikkileikkauksen, maaston sekä lumivaran suuruuden.

8174

1) suluissa mainittuja arvoja voidaan käyttää erityisistä syistä taajamaolosuhteissa.

2) suluissa mainittuja arvoja voidaan käyttää erityisistä syistä.

5 § Maantien näkemät

Näkemäalueet maantiellä ovat seuraavat:

a) Näkemäalue tien kaarrekohdassa

Näkemäalue tien kaarrekohdassa varataan vähintään pysähtymisnäkemän perusteella ja leveäkaistaisella tiellä sekä yksiajokaistaisella kahteen suuntaan liikennöidyllä tiellä vähintään kohtaamisnäkemän perusteella. Näkemäalueen varaaminen tulee poikkeustapauksessa kysymykseen myös ohitusnäkemän perusteella.

Näkemäalueen raja tien kaarrekohdassa muodostuu kuvan 1 mukaisesti kulloinkin kysymykseen tulevia ja tietä pitkin mitattuja näkemiä vastaavien näkemien päätepisteiden yhdysjanojen verhokäyränä.

8176

Kuva 1. Näkemäalue tien kaarrekohdassa

b) Näkemäalueet tasoliittymissä

Tasoliittymien näkemäalueiden määräämisessä tulevat kysymykseen teiden etuajooikeussuhteista riippuen kuvassa 2 esitetyt kolme tapausta. Tapauksissa 1 ja 2 näkemäalue perustuu liittymisnäkemän mukaiseen näkemäalueeseen ja tapauksessa 3 pysähtymisnäkemien mukaiseen näkemäalueeseen. Näkemäaluevaatimukset kiertoliittymissä on esitetty kuvassa 3.

Milloin näistä määräyksistä on erityisistä syistä tarpeen poiketa, on ryhdyttävä toimenpiteisiin liikenneturvallisuuden parantamiseksi liittymässä liikennemerkeillä tai muilla tarpeellisilla järjestelyillä.

8178

Kuva 2. Näkemäalueet tasoliittymässä

8180

Kuva 3. Näkemäalueet kiertoliittymässä.

c) Näkemäalue pyörätien liittymässä

Näkemäalue pyörätien liittymässä määrätään kuvan 4 perusteella

8182

Kuva 4. Näkemäalue pyörätien liittymässä

6 § Rautatien tasoristeysnäkemät

Tasoristeysmerkin tulee näkyä vähintään pysähtymisnäkemän matkalla. Pysähtymisnäkemä määritellään kuten maanteiden liittymissä 4 §:n mukaisesti.

Rautatien tasoristeyksen näkemäalue määritellään kuvan 5 mukaisesti.

8184

1) Tasoristeyksen liikennettä rajoitetaan niin, että sen ylittäminen on kielletty yli 15 m ajoneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä

Kuva 5. Rautatien tasoristeysnäkemät

Taulukossa mainitut arvot ovat tasoristeysnäkemän vähimmäispituuksia. Suluissa olevia arvoja voidaan käyttää, jos tasoristeysnäkemän saavuttaminen muutoin aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia. Arvoja voidaan käyttää myös, jos näkemäalueella sijaitsee maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltavia kohteita. Tasoristeyksen muiden tieolosuhteiden on oltava tällöin hyvät.

Jos näkemää ei saavuteta, on tasoristeykseen asetettava varoituslaitteet. Varoituslaitteen asettaminen ei oikeuta olemassa olevan näkemän huonontamiseen.

7 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2011.

Hankkeeseen, jonka suunnittelu on maantielain 16 §:n 2 momentin tai ratalain 9 §:n 2 momentin mukaisella tavalla aloitettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa, sovelletaan asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita ohjeita.

Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2011

Liikenneministeri Anu Vehviläinen Hallitusneuvos Kaisa Leena Välipirtti