Tässä laissa säädetään sotilasilmailuonnettomuuden johdosta tehtävästä turvallisuustutkinnasta.

Turvallisuustutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäiseminen sekä onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen torjuminen.

Turvallisuustutkintaa ei tehdä oikeudellisen vastuun kohdentamiseksi.

Sotilasilmailuonnettomuuden tutkintaan sovelletaan, mitä turvallisuustutkintalain (525/2011) 3, 5—7, 12, 16—27, 29, 30, 37—44 §:ssä, 45 §:n 2 ja 3 momentissa ja 46 §:ssä säädetään. Ilmailulain (1194/2009) 2 §:ssä tarkoitetun sotilasilmailuviranomaisen hoitaessa tämän lain mukaisia tehtäviään siihen sovelletaan, mitä turvallisuustutkintalaissa säädetään Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävistä ja toimivallasta.

Sotilasilmailuviranomaisen on tutkittava turvallisuustutkintalain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut sellaiset onnettomuudet ja vakavat vaaratilanteet, jotka koskevat yksinomaan ilmailulain 2 §:ssä tarkoitettua sotilasilmailua. Jos onnettomuuden uhrina on asevelvollisuuslaissa (1438/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa (194/1995) tarkoitettua palvelusta suorittava, tutkii onnettomuuden kuitenkin Onnettomuustutkintakeskus siten kuin turvallisuustutkintalaissa säädetään.

Sotilasilmailuviranomainen voi turvallisuustutkintalain 17 §:n 2 momentissa säädetyillä edellytyksillä tutkia sellaiset muut onnettomuudet ja vaaratilanteet, jotka koskevat yksinomaan sotilasilmailua.

Sotilasilmailuviranomainen voi tehdä useita samankaltaisia 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja sotilasilmailuviranomaisen tutkittavia onnettomuuksia ja vaaratilanteita (sotilasilmailuonnettomuus) koskevan yhteisen tutkinnan (teematutkinta).

Sotilasilmailuviranomainen voi asettaa vuodeksi kerrallaan sotilasilmailuonnettomuuden tutkintaryhmän. Yksittäistä tutkintaa varten voidaan asettaa myös erillinen tutkintaryhmä.

Tutkintaryhmässä on tarpeellinen määrä jäseniä. Tutkintaryhmän jäsen voi olla puolustusvoimien tai muun viranomaisen virkamies taikka suostumuksensa tehtävään antanut asiantuntija. Sotilasilmailuviranomainen nimeää yhden jäsenen tutkintaryhmän johtajaksi. Sotilasilmailuviranomainen voi muuttaa tutkintaryhmän kokoonpanoa, jos se on välttämätöntä asiantuntevan, riippumattoman ja puolueettoman tutkinnan toimittamiseksi.

Muun viranomaisen virkamies ja asiantuntija nimetään tutkintaryhmän jäseneksi kirjallisesti.

Tutkintaryhmän johtajaan ja muihin jäseniin sovelletaan tämän lain mukaisissa tehtävissä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

Tutkintaryhmän johtajan tulee olla sotilasilmailua tunteva ja ilmailuonnettomuuksiin perehtynyt. Muilla jäsenillä tulee olla riittävä asiantuntemus tutkinnan kannalta keskeisiltä aloilta.

Sotilasilmailuviranomainen päättää, mihin toimenpiteisiin turvallisuustutkinnasta laaditun tutkintaselostuksen ja siihen sisältyvien suositusten vuoksi on ryhdyttävä.

Sotilasilmailuviranomainen toimittaa 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua sotilasilmailuonnettomuutta koskevan tutkinta-aineiston ja tiedot sen perusteella tekemistään päätöksistä sotilasilmailuonnettomuuksien tarkastuslautakunnalle.

Puolustusministeriö asettaa sotilasilmailun turvallisuuden parantamiseksi kolmeksi vuodeksi kerrallaan sotilasilmailuonnettomuuksien tarkastuslautakunnan. Lautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljä varsinaista jäsentä sekä kaksi varajäsentä ja sihteeri.

Lautakunnan puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla tulee olla oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto. Muilla jäsenillä ja varajäsenillä sekä sihteerillä tulee olla oikeustieteen, ilmailun, sotilasilmailun tai tekniikan tuntemusta.

Lautakunnan puheenjohtajaan, varapuheenjohtajaan ja muihin jäseniin sekä varajäseniin ja sihteeriin sovelletaan, mitä 5 §:n 4 momentissa säädetään virkavastuusta ja mitä turvallisuustutkintalain 14 §:ssä säädetään tutkintaan osallistuvan esteellisyydestä.

Sotilasilmailuonnettomuuksien tarkastuslautakunnan tehtävänä on antaa sotilasilmailuviranomaiselle lausunto tapahtuneen 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun sotilasilmailuonnettomuuden syistä ja käynnistettyjen toimenpiteiden riittävyydestä.

Tutkintaryhmän jäsenelle, joka ei ole puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 36 §:ssä tarkoitettu henkilö, maksetaan tehtävästään palkkio. Palkkioon sovelletaan, mitä turvallisuustutkintalain 45 §:n 1 momentissa säädetään ja sen nojalla määrätään.

Sotilasilmailuonnettomuuksien tarkastuslautakunnan puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja muille jäsenille sekä varajäsenille ja sihteerille maksetaan palkkio. Puolustusministeriö vahvistaa palkkioiden perusteet.

Matkakustannukset korvataan matkakustannusten korvaamisesta tehdyn valtion virkaehtosopimuksen mukaisesti.

Sotilasilmailuviranomainen voi antaa määräyksiä sotilasilmailuonnettomuuksien tutkinnan teknisestä toimittamisesta.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2011.

Ennen tämän lain voimaantuloa aloitettuun sotilasilmailuonnettomuuden tutkintaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Sotilasilmailusta annetun valtioneuvoston asetuksen (1243/2005) nojalla asetettu sotilasilmailuonnettomuuksien tutkintalautakunta toimii tässä laissa tarkoitettuna sotilasilmailuonnettomuuksien tutkintaryhmänä toimikautensa loppuun.

Sotilasilmailusta annetun valtioneuvoston asetuksen nojalla asetettu sotilasilmailuonnettomuuksien tarkastuslautakunta toimii tässä laissa tarkoitettuna sotilasilmailuonnettomuuksien tarkastuslautakuntana toimikautensa loppuun.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.