Sisäasiainministeriön yhteydessä toimii etnisten suhteiden neuvottelukunta.

Neuvottelukunnan tarkoituksena on viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden sekä maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen välisen vuoropuhelun kehittäminen valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

Neuvottelukunta avustaa eri viranomaisia maahanmuuttopolitiikan asiantuntijana etnisesti yhdenvertaisen ja monimuotoisen yhteiskunnan kehittämisessä sekä hyvien etnisten suhteiden edistämisessä.

Tavoitteiden edistämiseksi neuvottelukunta voi järjestää tilaisuuksia, antaa lausuntoja sekä tehdä aloitteita, esityksiä ja suosituksia.

Neuvottelukunta järjestää yhteistyössä alueellisten etnisten suhteiden neuvottelukuntien kanssa vähintään kerran vuodessa Etnisten suhteiden foorumin.

Valtioneuvosto asettaa etnisten suhteiden neuvottelukunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnassa on puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi enintään 33 muuta jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi sisäasiainministeriö voi nimittää neuvottelukuntaan pysyviä asiantuntijoita.

Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii sisäasiainministeriön kansliapäällikkö. Varapuheenjohtajista toinen edustaa maahanmuuttajia tai etnisiä vähemmistöjä ja toinen eduskunnassa edustettuina olevia poliittisia puolueita. Varsinaisten jäsenten ja heidän varajäsentensä tulee edustaa sisäasiainministeriön, ulkoasiainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloja, eduskunnassa edustettuina olevia poliittisia puolueita, Suomen Kuntaliittoa, keskeisiä työmarkkinajärjestöjä, maahanmuuttajia tai etnisiä vähemmistöjä edustavia rekisteröityjä yhdistyksiä tai rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia sekä alueellisia neuvottelukuntia.

Neuvottelukunnan jäsenistä toisen varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kymmenen tulee edustaa maahanmuuttajia tai etnisiä vähemmistöjä.

Jos neuvottelukunnan jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, sisäasiainministeriö määrää hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Etnisten suhteiden neuvottelukunnalla on työjaosto, joka vastaa asioiden yhteensovittamisesta ja valmistelusta sekä lausuntojen ja asiakirjojen laatimisesta. Työjaoston puheenjohtajana on sisäasiainministeriön virkamiesedustaja ja varapuheenjohtajana maahanmuuttajien tai etnisten vähemmistöjen edustaja. Neuvottelukunta asettaa työjaoston ja nimeää sen jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet neuvottelukunnan jäsenistä ja varajäsenistä siten, että jaoston edustus noudattaa neuvottelukunnan kokoonpanoa. Työjaostossa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi enintään kahdeksan jäsentä.

Neuvottelukunta voi tarvittaessa asettaa asioiden valmistelua ja selvityksiä varten määräaikaisia työryhmiä tai jaostoja, joihin voi kuulua myös neuvottelukunnan ulkopuolisia asiantuntijoita. Neuvottelukunta voi kuulla ulkopuolisia asiantuntijoita.

Neuvottelukunnalla voi olla päätoiminen sihteeri, joka on palvelussuhteessa sisäasiainministeriöön. Neuvottelukunnalla voi olla myös sivutoimisia sihteereitä.

Neuvottelukunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Etnisten suhteiden neuvottelukunnan apuna toimii vähintään seitsemän etnisten suhteiden alueellista neuvottelukuntaa. Alueelliset neuvottelukunnat toimivat alue- ja paikallistasolla eri tahoja yhdistävänä aloitteellisena asiantuntija-, yhteistyö- ja vuoropuheluelimenä. Alueellinen neuvottelukunta hoitaa alueellaan 2 §:n 1—4 kohdassa mainittuja tehtäviä. Lisäksi alueelliset neuvottelukunnat voivat hoitaa etnisten suhteiden neuvottelukunnan erikseen määräämiä tehtäviä.

Alueellisen neuvottelukunnan asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan se alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, joka vastaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (910/2009) määritellyllä toimialueella maahanmuuttajien kotouttamisen alueelliseen yhteensovittamiseen, suunnitteluun, ohjaukseen ja seurantaan liittyvistä ja muista erikseen määrättävistä tehtävistä. Ennen neuvottelukunnan asettamista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on kuultava toimialueen muita elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia sekä aluehallintovirastoa. Alueellisista syistä alueellisen neuvottelukunnan voi asettaa myös muu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Alueellisen neuvottelukunnan jäsenet edustavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia, aluehallintovirastoa sekä keskeisiä kuntia, järjestöjä, työelämän ja elinkeinoelämän osapuolia, maahanmuuttajia sekä etnisiä vähemmistöjä. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi nimittää alueelliseen neuvottelukuntaan pysyviä asiantuntijoita. Kaikkien jäsenten nimeämisessä otetaan huomioon alueellinen kattavuus sekä alueellisen neuvottelukunnan tehtävien kannalta tarpeellinen asiantuntemus.

Alueellisessa neuvottelukunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi vähintään 10 ja enintään 14 muuta jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tulee edustaa maahanmuuttajia tai etnisiä vähemmistöjä. Maahanmuuttajien tai etnisten vähemmistöjen edustajia tulee olla vähintään puolet jäsenistä.

Alueellisella neuvottelukunnalla voi olla päätoiminen sihteeri ja sivutoimisia sihteereitä.

Jos jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus nimeää alueelliseen neuvottelukuntaan hänen tilalleen tarvittaessa jäsenen tai varajäsenen.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2011.

Tällä asetuksella kumotaan etnisten suhteiden neuvottelukunnasta annettu valtioneuvoston asetus (352/2008).

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.