2011

171/2011 Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään riistahallintolain (158/2011) sekä riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 7 §:n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 160/2011:

 1 luku Suomen riistakeskus
1 § Hallituksen päätösvaltaisuus, toimikausi ja asettaminen

Suomen riistakeskuksen hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Toimikausi alkaa 1 päivänä tammikuuta.

Suomen riistakeskuksen hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on läsnä hallituksen kokouksessa.

Maa- ja metsätalousministeriön on asetettava uusi hallitus viimeistään kaksi kuukautta ennen sen toimikauden alkamista.

Jos hallituksen jäsen tai jäsenen henkilökohtainen varajäsen eroaa tai pysyvästi estyy tehtäväänsä hoitamasta, maa- ja metsätalousministeriö voi nimittää hänen tilalleen uuden jäsenen tai henkilökohtaisen varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
2 § Hallituksen tehtävät

Suomen riistakeskuksen hallituksen tehtävänä on:

 1)

ohjata ja kehittää Suomen riistakeskuksen toimintaa;

 2)

päättää valtion talousarviossa osoitetun määrärahan hakemisesta Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten toimintaan;

 3)

vahvistaa Suomen riistakeskuksen strategia;

 4)

hyväksyä pitkän aikavälin toiminta- ja taloussuunnitelma sekä seuraavan toimintavuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma ja toimittaa ne maa- ja metsätalousministeriön vahvistettavaksi;

 5)

hyväksyä Suomen riistakeskuksen työjärjestys sekä riistanhoitoyhdistysten työjärjestys ja toimittaa ne maa- ja metsätalousministeriön vahvistettavaksi;

 6)

määrätä Suomen riistakeskuksen johtajan sijaiset;

 7)

päättää aloitteen tekemisestä valtioneuvostolle Suomen riistakeskuksen johtajan nimittämisestä sekä tarvittaessa irtisanomisesta sekä nimittämiseen liittyen antaa lausunto ehdokkaista;

 8)

antaa lausunto valtioneuvostolle julkisten hallintotehtävien päällikön nimittämisestä;

 9)

päättää Suomen riistakeskukselle osoitettujen lahjoitusten vastaanottamisesta; sekä

 10)

käsitellä ja päättää muut Suomen riistakeskuksen kannalta laajakantoiset tai periaatteellisesti tärkeät asiat.

Suomen riistakeskuksen hallitus vahvistaa Suomen riistakeskuksen tilinpäätöksen, joka sisältää toimintakertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot sekä selvityksen valtion talousarviossa osoitetun määrärahan käytöstä. Hallituksen tulee toimittaa tilinpäätös liitteineen varainhoitovuotta seuraavan maaliskuun 15 päivään mennessä maa- ja metsätalousministeriölle.

Maa- ja metsätalousministeriön on annettava varainhoitovuotta seuraavan kesäkuun 15 päivään mennessä perusteltu kannanotto Suomen riistakeskuksen tilinpäätöksestä. Perustellun kannanoton laatimiseen sovelletaan, mitä valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 66 i §:ssä säädetään ministeriön tilinpäätöskannanotosta.
3 § Valtakunnallisen riistaneuvoston päätösvaltaisuus, toimikausi ja asettaminen

Valtakunnallisen riistaneuvoston toimikausi on kolme vuotta. Toimikausi alkaa 1 päivänä elokuuta.

Valtakunnallinen riistaneuvosto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on läsnä riistaneuvoston kokouksessa.

Maa- ja metsätalousministeriön on asetettava uusi valtakunnallinen riistaneuvosto viimeistään kaksi kuukautta ennen sen toimikauden alkamista.

Jos valtakunnallisen riistaneuvoston jäsen tai jäsenen henkilökohtainen varajäsen eroaa tai pysyvästi estyy tehtäväänsä hoitamasta, maa- ja metsätalousministeriö voi nimittää hänen tilalleen uuden jäsenen tai henkilökohtaisen varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
4 § Valtakunnallisen riistaneuvoston tehtävät

Valtakunnallisen riistaneuvoston tehtävänä on:

 1)

osallistua Suomen riistakeskusta koskevaan strategiseen suunnitteluun ja valmisteluun sekä valtakunnalliseen riistatalouden suunnitteluun;

 2)

osallistua riistaeläinlajeja, riistaeläinkantoja ja lajien elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien valmistelu- ja päivittämistyöhön sekä huolehtia hoitosuunnitelmatyöhön liittyvästä valtakunnallisesta sidosryhmien kuulemisesta;

 3)

tehdä esityksiä riistatalouden valtakunnallisesta kehittämisestä;

 4)

käsitellä alueellisten riistaneuvostojen aloitteet ja päättää jatkotoimista; sekä

 5)

tehdä Suomen riistakeskuksen hallitukselle esitys riistanhoitoyhdistysten ja Suomen riistakeskuksen varainjaon periaatteista.
5 § Alueellisen riistaneuvoston päätösvaltaisuus, toimikausi ja asettaminen

Alueellisen riistaneuvoston toimikausi on kolme vuotta. Toimikausi alkaa 1 päivänä elokuuta.

Alueellinen riistaneuvosto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on läsnä riistaneuvoston kokouksessa.

Maa- ja metsätalousministeriön on asetettava uusi alueellinen riistaneuvosto viimeistään kaksi kuukautta ennen sen toimikauden alkamista.

Jos alueellisen riistaneuvoston jäsen tai jäsenen henkilökohtainen varajäsen eroaa tai pysyvästi estyy tehtäväänsä hoitamasta, maa- ja metsätalousministeriö voi nimittää hänen tilalleen uuden jäsenen tai henkilökohtaisen varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
6 § Alueellisen riistaneuvoston tehtävät

Alueellisen riistaneuvoston tehtävänä on:

 1)

osallistua Suomen riistakeskusta koskevaan strategiseen suunnitteluun ja valmisteluun aluetasolla;

 2)

osallistua riistaeläinlajeja, riistaeläinkantoja ja lajien elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien alueelliseen valmistelu- ja päivittämistyöhön sekä huolehtia hoitosuunnitelmatyöhön liittyvästä alueellisesta sidosryhmien kuulemisesta;

 3)

osallistua riistatalouden suunnitteluun aluetasolla sekä huolehtia tähän liittyen alueellisesta sidosryhmien kuulemisesta;

 4)

käsitellä aluekokouksen aloitteet ja päättää jatkotoimista; sekä

 5)

seurata toiminta-alueen riistataloutta ja tehdä sitä koskevia esityksiä.
2 luku Riistanhoitoyhdistykset
7 § Aluekokouksen tehtävät

Aluekokouksen tehtävänä on:

 1)

käsitellä Suomen riistakeskuksen aluetoimiston valmistelema ehdotus, jossa esitetään riistanhoitomaksuina kertyvistä varoista alueen riistanhoitoyhdistyksille määrärahaa seuraavalle kalenterivuodelle, sekä toimittaa esitys Suomen riistakeskuksen hallitukselle;

 2)

päättää perusteista, joilla Suomen riistakeskuksen aluetoimisto valmistelee seuraavaan aluekokoukseen tulevan 1 kohdassa tarkoitetun ehdotuksen;

 3)

päättää ehdokkaista valtakunnallisen riistaneuvoston ja alueellisen riistaneuvoston jäseniksi ja varajäseniksi;

 4)

tehdä tarvittaessa esitys edustajasta Suomen riistakeskuksen hallituksen jäseneksi ja hänen varajäsenekseen;

 5)

seurata toiminta-alueen riistataloutta ja tehdä sitä koskevia esityksiä; sekä

 6)

käsitellä ja tarvittaessa päättää kokouksen esityslistalle otetuista muista asioista.
8 § Riistanhoitoyhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat

Riistanhoitoyhdistyksen kokouksen tehtävänä on:

 1)

vahvistaa riistanhoitoyhdistyksen tilinpäätös;

 2)

päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä muista toimenpiteistä, joihin toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajan taikka tilintarkastajien lausunto antavat aihetta;

 3)

vahvistaa riistanhoitoyhdistyksen kuluvan toimintavuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma;

 4)

päättää hallituksen jäsenten palkkioista;

 5)

päättää hallituksen jäsenten määrästä;

 6)

valita tarvittaessa hallituksen puheenjohtaja kolmivuotiskaudeksi sekä hänelle henkilökohtainen varajäsen;

 7)

valita hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle ja heille henkilökohtaiset varajäsenet;

 8)

valita toiminnantarkastaja;

 9)

valita riistanhoitoyhdistyksen edustaja ja hänen varaedustajansa aluekokoukseen sekä tarvittaessa ehdokkaat alueellisen riistaneuvoston ja valtakunnallisen riistaneuvoston jäseniksi ja varajäseniksi; sekä

 10)

käsitellä ja tarvittaessa päättää kokouksen esityslistalle otetut muut riistanhoitoyhdistyksen toimivaltaan kuuluvat periaatteelliset ja laajakantoiset asiat.
9 § Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen jäsenten toimikausi, erovuoroisuus ja päätösvaltaisuus

Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtajan sekä riistahallintolain (158/2011) 17 §:n 2 momentissa tarkoitettujen hallituksen jäsenten toimikausi on kolme vuotta.

Hallituksen muiden jäsenten toimikausi on kolme vuotta siten, että kolmannes tai sitä lähinnä oleva osa jäsenistä on kunakin vuonna erovuorossa. Toimikausi alkaa valintakokouksen päättyessä ja päättyy toimikauden loppuessa pidettävän riistanhoitoyhdistyksen vastaavan kokouksen päättyessä. Ensimmäisellä kerralla valittujen hallituksen jäsenten erovuorot ratkaistaan arpomalla.

Jos hallituksen jäsen tai jäsenen henkilökohtainen varajäsen eroaa tai pysyvästi estyy tehtäväänsä hoitamasta, hänen tilalleen voidaan valita uusi jäsen tai henkilökohtainen varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksessa on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä vähintään puolet muista hallituksen jäsenistä.
10 § Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen tehtävät

Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen tehtävänä on:

 1)

johtaa ja valvoa riistanhoitoyhdistyksen toimintaa;

 2)

huolehtia riistanhoitoyhdistyksen toimialaan liittyvän metsästäjien vapaaehtoistoiminnan organisoimisesta ja seurata toimintojen toteutumista;

 3)

valmistella riistanhoitoyhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat;

 4)

kutsua koolle riistanhoitoyhdistyksen kokoukset;

 5)

ottaa ja erottaa toiminnanohjaaja sekä päättää hänen sijaisistaan;

 6)

päättää riistanhoitoyhdistyksen toimihenkilöiden palkkauksesta tai palkkioista;

 7)

esittää Suomen riistakeskukselle nimitettäväksi metsästyksenvalvojat, ampumakokeiden ja metsästäjätutkintojen vastaanottajat sekä edustajat riistavahinkojen maastotarkastuksiin;

 8)

käsitellä riistanhoitoyhdistykseltä pyydetyt laajakantoiset ja merkittävät lausunnot; sekä

 9)

tehdä tarvittaessa esityksiä riistaeläinten rauhoitusaikojen muuttamisesta Suomen riistakeskukselle tai antaa lausunto asiasta maa- ja metsätalousministeriölle.
11 § Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan tehtävät

Toiminnanohjaajan tehtävänä on:

 1)

johtaa hallituksen alaisena riistanhoitoyhdistyksen toimintaa;

 2)

valmistella ja esitellä hallituksen kokouksessa käsiteltävät asiat;

 3)

huolehtia, että riistanhoitoyhdistykselle kuuluvat asiat tulevat käsitellyiksi;

 4)

panna toimeen hallituksen tekemät päätökset; sekä

 5)

käsitellä ja tarvittaessa päättää ne riistanhoitoyhdistykselle kuuluvat asiat, jotka eivät kuulu riistanhoitoyhdistyksen kokoukselle tai hallitukselle.
3 luku Erinäiset säännökset
12 § Riistanhoitomaksuina kertyvien varojen myöntäminen ja selvitys niiden käytöstä

Valtion talousarviossa Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten toimintaan osoitetun määrärahan myöntää maa- ja metsätalousministeriö Suomen riistakeskuksen hakemuksesta. Hakemukseen on liitettävä Suomen riistakeskuksen talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä riistanhoitoyhdistysten osalta Suomen riistakeskuksen ehdotus yhdistyksille myönnettävien varojen määrästä.

Määrärahan maksaa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus vuosineljänneksittäin ennakkona.

Riistanhoitoyhdistysten tulee toimittaa selvitykset valtion talousarviossa osoitetun määrärahan käytöstä Suomen riistakeskukselle, joka toimittaa selvitykset koottuna edelleen maa- ja metsätalousministeriölle maksamisvuotta seuraavan toukokuun 31 päivään mennessä. Suomen riistakeskukselle valtion talousarviossa osoitetun määrärahan käyttöä koskevasta selvityksestä säädetään 2 §:n 2 momentissa.
13 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Suomen riistakeskuksen hallituksen ensimmäinen toimikausi on 1 päivästä kesäkuuta 2011 joulukuun 31 päivään 2014.

Valtakunnallisen riistaneuvoston ja alueellisten riistaneuvostojen ensimmäinen toimikausi on 1 päivästä toukokuuta 2011 heinäkuun 31 päivään 2014.

Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2011

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell