Luottomuotoista vienninrahoitusta ja korontasausta koskevan toiminnan tarkoituksena on edistää Suomen taloudellista kehitystä tarjoamalla kansainvälisesti kilpailukykyistä rahoitusta vientiin sekä kotimaisiin alustoimituksiin.

Tässä laissa säädetään julkisesti tuettuihin vienti- ja alusluottoihin sekä korontasaukseen sovellettavista ehdoista ja periaatteista.

Yhtiö voi myöntää Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia vienti- ja alusluottoja enintään 3 000 miljoonan euron pääoma-arvosta.

Merkitykseltään huomattavien tai ehdoiltaan poikkeuksellisten vienti- ja alusluottojen myöntäminen edellyttää työ- ja elinkeinoministeriön päätöstä luoton hyväksymisestä.

Vienti- ja alusluottoihin liittyvät luottoriskit katetaan Finnvera Oyj:n myöntämillä vientitakuilla tai alustakauksilla. Yksittäistapauksessa valtioneuvosto voi hyväksyä luottoriskin kattamiseksi myös valtion takauksen.

Yhtiö tekee kiinteäkorkoisia vienti- ja alusluottoja koskevan korontasauspäätöksen, jolla luoton korko sidotaan OECD:n määrittelemiin kaupallisiin viitekorkoihin (CIRR) ja jonka perusteella valtiokonttori maksaa korkotuen ja saa korkohyvityksen.

Valtioneuvosto antaa päättämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksen alijäämäkorvauksen maksamisesta, kun yhtiön vuosi- tai välitilinpäätökseen perustuva, vienti- ja alusluottojen myöntämisestä johtuva tappio on suurempi kuin yhtiön vapaa oma pääoma.

Yhtiö voi tehdä luotto- ja rahoituslaitosten kanssa korontasausluottoja koskevia korontasaussopimuksia tai näitä vastaavia 6 §:ssä tarkoitettuja korontasauspäätöksiä enintään 5 000 miljoonan euron pääoma-arvosta.

Merkitykseltään huomattavien tai ehdoiltaan poikkeuksellisten korontasaussopimusten tekeminen edellyttää työ- ja elinkeinoministeriön päätöstä korontasaussopimuksen hyväksymisestä.

Valtio vastaa yhtiön luotto- ja rahoituslaitosten kanssa tekemien korontasaussopimusten nojalla luotto- ja rahoituslaitoksille sekä yhtiön tekemien korontasauspäätösten nojalla yhtiölle maksettavasta korkotuesta.

Valtiokonttori maksaa korkotuen luotto- tai rahoituslaitokselle tai yhtiölle sekä vastaanottaa korkohyvityksen luotto- tai rahoituslaitokselta tai yhtiöltä yhtiön laskelman perusteella.

Korkotuki maksetaan ja korkohyvitys tilitetään korontasaussopimuskohtaisesti koron erääntymispäivänä asianomaisen korontasaussopimuksen valuutassa.

Valtio maksaa yhtiölle hallinnointipalkkiota, joka määräytyy korontasausluottoihin tai kiinteäkorkoisiin vienti- ja alusluottoihin liittyvän korontasaustoiminnan hallinnosta aiheutuneiden kulujen ja saatujen tulojen erotuksena. Hallinnointipalkkiota maksetaan, kun yhtiön vuositilinpäätökseen perustuva korontasaustoiminnan hallinnollinen tulos on alijäämäinen.

Tämän lain 4 §:n nojalla myönnettyjen vienti- ja alusluottojen sekä 8 §:n nojalla tehtyjen korontasaussopimusten pääoma-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimaan tulleiden luottojen ja sopimusten erääntymätön pääoma kokonaan ja tarjousten pääomasta 30 prosenttia.

Laskettaessa 1 momentissa tarkoitettujen luottojen ja sopimusten pääoma-arvoa kunkin ulkomaan rahan määräisen sopimuksen ja tarjouksen vasta-arvo euroissa lasketaan tarjouksen antopäivänä voimassa olleen Euroopan keskuspankin ilmoittaman asianomaisen valuutan keskikurssin mukaan.

Yhtiön tämän lain mukaisessa toiminnassa otetaan huomioon vienti- ja alusluottoja sekä korontasausta koskevat Suomea sitovat kansainväliset sopimukset ja kansainväliset kilpailutekijät sekä hankkeen ympäristö- ja muut vaikutukset.

Työ- ja elinkeinoministeriö voi määräämillään ehdoilla antaa valtiokonttorin tehtäväksi tehdä ja hallinnoida korontasaustarjouksista ja korontasaussopimuksista johtuvat korko- ja valuuttariskien suojaamiseen tarvittavat toimenpiteet.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja yhtiön on valvottava korontasausluottojen sekä vienti- ja alusluottojen käyttöä, kustannuksia ja vaikuttavuutta sekä luottopäätösten muiden ehtojen täyttymistä.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada luotto- tai rahoituslaitokselta ja luoton saajalta tarkastettavikseen kaikki valvonnan kannalta tarpeellisiksi katsomansa asiakirjat ja muut tallenteet. Valvottavan on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle tai sen määräämälle tarkastajalle ministeriön tai tarkastajan pyytämät valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Tarkastusta suorittavalla on lisäksi oikeus päästä tarkastusta varten luotto- ja rahoituslaitoksen ja luoton saajan toimitiloihin. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvassa paikassa.

Joka korontasauksen tai vienti- tai alusluoton valvontaan liittyvää tarkastus- tai muuta tehtävää suorittaessaan on saanut tietoja yrityksen taloudellisesta asemasta tai liike- tai ammattisalaisuudesta, ei saa ilman asianomaisen suostumusta ilmaista sivulliselle tai käyttää yksityisesti hyödykseen näin saamiaan tietoja. Salassa pidettävistä viranomaisen asiakirjoista säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999).

Työ- ja elinkeinoministeriö tekee 1 momentissa tarkoitetun päätöksen korkotuen maksamisen päättymisestä. Päätöksessä on todettava, mistä ajankohdasta lukien korkotuen maksaminen lakkaa, ja määrättävä korkotuen takaisin maksamisesta ja perimisestä sekä koron maksamisesta.

Korontasausluoton tai vienti- tai alusluoton saajan on 1 momentin 2 kohdassa mainituissa tapauksissa ja luotto- tai rahoituslaitoksen on 1 momentin 1 ja 3 kohdassa mainituissa tapauksissa suoritettava takaisin valtion korontasaussopimuksen nojalla maksama korkotuki siltä osin kuin se ylittää valtiolle maksetun korkohyvityksen määrän sekä lisäksi maksettava valtion korontasaussopimuksen nojalla maksaman korkotuen määrälle sen maksamispäivästä lukien vuotuista korkoa korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.

Luotto- tai rahoituslaitoksen on otettava korontasaus-, vienti- ja alusluottoa koskeviin luottoasiakirjoihin 1 momentin 2 kohdassa olevat korkotuen maksamisen lakkaamista koskevat maininnat sekä maininta korontasaus-, vienti- tai alusluoton saajan velvollisuudesta maksaa 3 momentissa tarkoitettu korkotuki ja korko.

Luotto- tai rahoituslaitoksen tehtävänä on periä 17 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainituissa tapauksissa korkotuki ja korko korontasaus-, vienti- tai alusluoton saajalta ja tilittää ne viipymättä valtiolle.

Kun korkotuen maksaminen on 17 §:n 1 momentissa mainituista syistä lakkautettu, on yhtiöllä oikeus purkaa korontasaussopimus tai korontasauspäätös päättymään välittömästi. Kun korontasauspäätös liittyy vienti- tai alusluottoon, on yhtiöllä oikeus muuttaa kiinteäkorkoinen vienti- tai alusluotto vaihtuvakorkoiseksi, jos siihen on perustellut syyt.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

Tällä lailla kumotaan julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annettu laki (1137/1996).

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin korontasaussopimuksiin ja annettuihin korontasaustarjouksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tätä lakia sovelletaan kuitenkin ennen sen voimaantuloa annettuihin korontasaustarjouksiin, jos ne uudistetaan tämän lain voimaantulon jälkeen.

Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleisiin vienti- ja alusluottoja koskeviin rahoitushakemuksiin sovelletaan tämän lain säännöksiä.

Vuosien 2009—2011 aikana voimassa olleessa jälleenrahoitusjärjestelmässä rahoitettaviksi hyväksytyt hankkeet voidaan rahoittaa tämän lain 4 §:n mukaisesti hankituilla varoilla, jos valtion vuosien 2009—2011 talousarviossa yhtiön jälleenrahoitustoimintaan varatut valtuudet ovat riittämättömät mainittujen hankkeiden rahoittamiseen.