Tätä asetusta sovelletaan lihantarkastukseen eläinten pitopaikoissa ja elintarvikelain 6 §:n 22 ja 23 kohtien mukaisissa teurastamoissa sekä riistan käsittelylaitoksissa.

Tässä asetuksessa säädetään tarkastushenkilökunnan tehtävistä ja pätevyysvaatimuksista sekä kotieläiminä pidettävien nauta- ja hevoseläinten, sikojen, lampaiden, vuohien, siipikarjan, tarhatun riistan, poron ja luonnonvaraisen riistan lihantarkastuksesta, lihantarkastuspäätöksistä, lihantarkastuskirjanpidosta ja lihantarkastukseen liittyvästä valvonnasta.

Asetuksella täydennetään ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämisestä koskevista erityissäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 854/2004, jäljempänä eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 soveltamisalaan kuuluvia tuotteita sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004 mukaisen virallisen valvonnan järjestämistä koskevien täytäntöönpanotoimenpiteiden vahvistamisesta, poikkeuksen tekemisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 852/2004 sekä asetusten (EY) N:o 853/2004 ja (EY) N:o 854/2004 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 2074/2005, jäljempänä toimeenpanoasetus, vaatimuksia.

Lihantarkastusavustajat voivat avustaa lihantarkastuksessa sellaisissa siipikarjan ja tarhattujen jäniseläinten teurastamoissa, joille Elintarviketurvallisuusvirasto on antanut siihen luvan. Lihantarkastusavustajina voivat toimia vain henkilöt, jotka läpäisevät eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen liitteen I jakson III luvun III kohdan A mukaiset tarkastuseläinlääkärin järjestämät säännölliset suoritusarvioinnit.

Tarkastuseläinlääkäri voi hyväksyä teurastamon henkilökuntaan kuuluvien henkilöiden osallistumisen viranomaisvalvonnan näytteenottoon ja laboratoriotutkimuksiin eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen 5 artiklan ja liitteen I jakson III luvun III kohdan B mukaisesti.

Tarkastuseläinlääkärin läsnäolosta ante mortem ja post mortem -tarkastuksissa säädetään eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen liitteen I jakson III luvussa II sekä post mortem -tarkastuksessa toimeenpanoasetuksen liitteessä VI b.

Elintarviketurvallisuusvirasto määrää tarkastuseläinlääkärin läsnäolosta lihantarkastuksessa teurastamoiden ja riistankäsittelylaitosten ja aluehallintovirasto poroteurastamoiden osalta.

Kaikille kuljetuksen aikana tai teurastamossa itsestään kuolleille eläimille on suoritettava raadonavaus. Lisäksi eläinsuojelullisista syistä lopetetuille eläimille on suoritettava raadonavaus, jos niissä epäillään eläimestä ihmiseen tai toiseen eläimeen tarttuvaa tautia. Siipikarjasta ja tarhatuista jäniseläimistä voidaan vaihtoehtoisesti tutkia edustava otos.

Jos teurastamotoimija haluaa tuotannosta johtuvasta syystä sulkea eläimiä pois teurastamon tuotantoprosessista, on tarkastuseläinlääkärin valvottava tätä toimintaa.

Lihantarkastuksesta ja siihen liittyvistä päätöksistä sekä terveysmerkinnöistä säädetään eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen 5 artiklassa ja liitteessä I, toimeenpanoasetuksen liitteessä I ja neuvoston direktiivien 90/426/ETY ja 90/427/ETY täytäntöönpanosta hevoseläinten tunnistusmenetelmien osalta annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 504/2008, jäljempänä hevoseläinten tunnistusasetus. Lisäksi on noudatettava tämän asetuksen liitteen 1 vaatimuksia.

Eläinten pitopaikassa tehtävän ante mortem -tarkastuksen voi teurastamoon lähetettävien eläinten osalta suorittaa ainoastaan Elintarviketurvallisuusviraston määräämä tarkastuseläinlääkäri tai kunnan virkaeläinlääkäri ja poroteurastamoon lähetettävien eläinten osalta aluehallintoviraston määräämä tarkastuseläinlääkäri.

Osana ante mortem -tarkastusta tarkastuseläinlääkärin on todennettava, että toimija on täyttänyt elintarvikeketjua koskevia tietoja, eläinten tunnistamista ja puhtautta, sairaaksi epäiltyjen eläinten erottamista sekä tarkastuseläinlääkärille ilmoittamista koskevat velvoitteet.

Ante mortem -tarkastuksen yhteydessä on eläimet, karsinat tai kuljetuserä merkittävä niin, että voidaan todeta, mitkä eläimet on hyväksytty teurastukseen.

Elintarviketurvallisuusvirasto voi myöntää luvan lihasikojen sekä nuorten nautaeläinten, lampaiden ja vuohien silmämääräisen lihantarkastuksen suorittamiseen teurastamossa eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen liitteen I jakson IV luvun IV kohdan B alakohdan 2 ja toimenpanoasetuksen liitteen VI b kohdan 3 mukaisesti.

Lihantarkastuslöydösten sekä mahdollisten laboratoriotutkimusten ja muiden tutkimusten perusteella liha hyväksytään ihmisravinnoksi kelpaavaksi tai se hylätään.

Tarkastuseläinlääkärin on määrättävä lihantarkastuksessa hyväksytyn lihan käsittelylle erityisehtoja tämän asetuksen liitteen 1 mukaisesti. Lisäksi tarkastuseläinlääkäri voi määrätä lihan käsittelylle erityisehtoja muulloinkin, jos hän katsoo, että se on elintarviketurvallisuuden vuoksi tarpeen. Tällaisen lihan merkinnöissä ja käsittelyssä noudatetaan tämän asetuksen liitteen 1 vaatimuksia.

Tarkastuseläinlääkärin velvollisuudesta ilmoittaa tarttuvista eläintaudeista säädetään vastustettavista eläintaudeista ja eläintautien ilmoittamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätöksen (1346/1995) 4—6 §:ssä.

Jos lihantarkastuksesta ja laitosvalvonnasta ei vastaa sama tarkastuseläinlääkäri, on lihantarkastusta suorittavan tarkastuseläinlääkärin ilmoitettava havaitsemistaan elintarviketurvallisuutta vaarantavista seikoista laitosvalvonnasta vastaavalle viranomaiselle.

Tarkastuseläinlääkärin on ilmoitettava puutteellisesti merkityistä tai rekisteröidyistä eläimistä viipymättä aluehallintovirastolle.

Lihantarkastukseen kuuluvat näytteet on tutkittava elintarvikelain 39 §:n 1 momentin mukaisessa laboratoriossa. Menetelmän valinnassa on otettava huomioon elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia suorittavista laboratorioista annetun valtioneuvoston asetuksen (1174/2006) 8 §, jollei Euroopan unionin lainsäädännöstä muuta johdu.

Trikiinitutkimuksista säädetään virallisia lihan trikiinitarkastuksia koskevista erityissäännöistä annetussa komission asetuksessa EY (N:o) 2075/2005 (trikiiniasetus). Lisäksi on noudatettava tämän asetuksen liitteen 2 vaatimuksia.

Lihantarkastuksessa voidaan laboratoriotutkimusten lisäksi käyttää apuna lihan keittokoetta ja lihan pH:n mittaamista.

Keittokokeen avulla lihan aistinvaraiseen arviointiin osallistuvien henkilöiden haju- ja makuaistin on oltava testattu. Testi voidaan suorittaa Elintarviketurvallisuusvirastossa tai sen hyväksymässä laboratoriossa. Hyväksytty testin tulos on voimassa kolme vuotta.

Lihantarkastuspäätöksestä säädetään elintarvikelain 43 a §:ssä. Oikaisuvaatimuksen tekemisestä lihantarkastuspäätökseen säädetään elintarvikelain 74 ja 75 §:ssä.

Lihantarkastuspäätös tehdään lihantarkastuksen päätyttyä. Jos eläin hylätään elävänä, katsotaan lihantarkastus päättyneeksi tällöin ja hylkäyksestä tehdään lihantarkastuspäätös.

Lihantarkastuspäätöksen tekee teurastamoissa ja riistan käsittelylaitoksissa Elintarviketurvallisuusviraston määräämä tarkastuseläinlääkäri ja poroteurastamoissa aluehallintoviraston määräämä tarkastuseläinlääkäri. Pitopaikassa tehtävän ante mortem -tarkastuksen osalta lihantarkastuspäätöksen tekee 7 §:ssä mainittu eläinlääkäri. 

Liha, jota ei eläintautilainsäädännössä annettujen rajoitusten vuoksi voida toimittaa ilman kuumennuskäsittelyä markkinoille kotimaassa eikä toisiin jäsenvaltioihin, on merkittävä terveysmerkillä tai tunnistusmerkillä, joka on ylileimattu vinoristillä. Vinoristi koostuu kahdesta toisensa suorassa kulmassa kohtaavasta suorasta viivasta siten, että viivat yhtyvät keskellä leimaa ja leimassa olevat tiedot ovat luettavissa. 

Kirjanpidossa on yksilöitävä eläimet, joille on tehty toimenpiteitä. Jos toimenpiteet kohdistuvat eläinryhmään, on eläinryhmän tunnistaminen riittävä.

Kirjanpitoa on säilytettävä 10 vuotta.

Kirjanpitoa on säilytettävä 10 vuotta.

Palautteen antamisesta alkutuotannon toimijalle säädetään eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen liitteessä I ja toimeenpanoasetuksen liitteessä I. Lisäksi on noudatettava tämän asetuksen liitteen 1 vaatimuksia.

Tarkastuseläinlääkärin on laadittava lihantarkastuksesta kalenterikuukausittain yhteenveto, joka on toimitettava Elintarviketurvallisuusvirastolle ja tiedoksi aluehallintovirastolle seuraavan kuukauden kymmenen ensimmäisen arkipäivän aikana.  

Tarkastuseläinlääkärin on toimitettava vuosiyhteenveto seuraavan vuoden tammikuun aikana Elintarviketurvallisuusvirastolle ja tiedoksi aluehallintovirastolle.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

Tällä asetuksella kumotaan maa- ja metsätalousministeriön asetus lihantarkastuksesta (38/EEO/2006).

Tätä asetusta sovelletaan kunnan virkaeläinlääkärin tarkastamaan kotimaan kulutukseen tarkoitettuun luonnonvaraisen riistan lihaan 31 päivään elokuuta 2013 saakka.