Suomen metsäkeskuksen johtokunnassa on maakuntien liittojen edustaja sekä valtiota edustavat maa- ja metsätalousministeriön edustaja ja työ- ja elinkeinoministeriön edustaja. Lisäksi voidaan valita muita valtiota edustavia jäseniä.

Henkilöstöä edustamaan valitaan kaksi metsäkeskuksen toimihenkilöä siten, että toinen heistä on läsnä julkisia hallintotehtäviä sisältäviä asioita käsiteltäessä ja toinen on läsnä liiketoimintayksikköä koskevia asioita käsiteltäessä. Maa- ja metsätalousministeriö määrää toisen näistä jäsenistä ensisijaisesti edustamaan henkilöstöä silloin, kun käsitellään sekä julkisen palvelun yksikköä että liiketoimintayksikköä yhteisesti koskevia henkilöstö- tai muita asioita. Henkilöstöä edustavalla toisella jäsenellä on kuitenkin oikeus olla läsnä ilman äänivaltaa johtokunnan viimeksi mainitussa kokouksessa.

Edustajia valittaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että liiketoimintayksikön harjoittaman liiketoiminnan kanssa kilpailevan yhteisön tai muun organisaation sellaista toimihenkilöä tai luottamushenkilöä, joka voi toiminnassaan hyödyntää liiketoimintayksikön liikesalaisuudeksi katsottavaa tietoa, ei nimitetä johtokuntaan.

Alueneuvottelukunnassa on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, maakunnan liiton ja henkilöstön edustajien lisäksi yksi puuta jalostavan teollisuuden edustaja, yksi koneyrittäjien edustaja sekä kaksi metsänomistajien edustajaa. Metsänomistajien edustajista toinen edustaa Metsähallitusta niissä alueyksiköissä, joiden toimialueen metsätalousmaasta merkittävä osa on Metsähallituksen hallinnassa. Muut metsänomistajien edustajat kuin Metsähallituksen edustaja nimitetään asianomaisen alueyksikön toimialueen edustavimpien metsänomistajajärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Puuta jalostavaa teollisuutta, koneyrittäjiä ja alueyksikön henkilöstöä edustavat jäsenet nimitetään edustavimpien järjestöjen ehdottamista henkilöistä.

Metsänomistajien edustajia koskevia ehdotuksia tehtäessä on huolehdittava siitä, että asianomaisen alueyksikön toimialueen eri metsänomistajaryhmät tulevat ehdotuksissa huomioon otetuiksi.

Johtokunnan ja alueneuvottelukunnan jäseneksi ei saa nimittää henkilöä, jonka muu tehtävä tai asema voi olla ristiriidassa metsäkeskuksen julkisten hallintotehtävien kanssa.

Alueneuvottelukunnan jäsenellä on oltava alueyksikön toimialueen metsätaloudellisten olosuhteiden tuntemusta.

Eron johtokunnan puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle myöntää pyynnöstä maa- ja metsätalousministeriö. Muulle johtokunnan jäsenelle eron myöntää pyynnöstä johtokunta. Alueneuvottelukunnan puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja jäsenelle eron myöntää pyynnöstä alueneuvottelukunta.

Jos johtokunnan tai alueneuvottelukunnan jäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, nimitetään hänen tilalleen uusi jäsen johtokunnan tai alueneuvottelukunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi samassa järjestyksessä kuin alkuperäinen jäsen on nimitetty.

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai, tämän ollessa estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtaja kutsuu koolle johtokunnan vähintään neljännesvuosittain.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Johtokunnan päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut, tai äänten mennessä tasan se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetty koskee myös alueneuvottelukuntaa.

Johtokunnan on varmistettava se, että julkisen palvelun yksikön asioita esiteltäessä, käsiteltäessä ja niistä päätettäessä liiketoimintajohtaja tai muu liiketoimintayksikössä työskentelevä toimihenkilö ei ole paikalla johtokunnan kokouksessa. Johtokunnan on myös varmistettava, että johtaja tai muu julkisen palvelun yksikössä työskentelevä toimihenkilö ei ole paikalla, kun metsäkeskuksen liiketoimintaan liittyviä asioita esitellään, käsitellään ja päätetään johtokunnan kokouksessa.

Johtokunnan puheenjohtajan ja sihteerin on varmistettava, että esittelylista ja siihen liittyvä aineisto johtokunnan kokoukseen sekä pöytäkirja kokouksesta valmistellaan ja toimitetaan johtokunnan jäsenille siten, että julkisten hallintotehtävien hoitamiseen ja liiketoimintaan liittyvät asiat käsitellään ja toimitetaan selkeästi erillisinä kokonaisuuksina ja eri ajankohtana. Johtokunnan kokousten kokouskutsussa on käsiteltävät asiat selkeästi jaoteltava julkisen palvelun yksikön ja liiketoimintayksikön asioihin.

Johtokunnan puheenjohtajan on huolehdittava myös siitä, että henkilöstön edustaja osallistuu kokoukseen vain niitä 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuja asioita käsiteltäessä, joita käsittelemään hänet on valittu, ja että hänelle toimitetaan vain näitä asioita koskevat asiakirjat.

Johtokunnan on tuotava maa- ja metsätalousministeriön kanssa käytävään vuosittaiseen tulossopimusneuvotteluun esitys alueyksiköille osoitettavien varojen jakamisesta.

Johtokunnan on toimitettava maa- ja metsätalousministeriölle Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011), jäljempänä metsäkeskuslaki, 9 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun esityksen yhteydessä alueyksiköiden alueneuvottelukuntien asiaa koskevat esitykset.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön sellaisen toimen, jossa voidaan käyttää julkista valtaa, täyttämisessä on noudatettava, mitä valtion virkamiesasetuksessa (971/1994) säädetään viran haku- ja täyttämismenettelystä. Toimen, jossa ei käytetä julkista valtaa, avoinnaolosta on ilmoitettava asianmukaisella tavalla.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön keskusyksikön toimet täyttää johtaja. Aluejohtaja täyttää asianomaisessa alueyksikössä ne toimet, joissa voidaan käyttää julkista valtaa. Muut toimet alueyksikössä täyttää asianomaisen alueyksikön aluejohtaja, jollei metsäkeskuksen työjärjestyksessä toisin määrätä.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa johtajalle ja aluejohtajalle todistuksen irtisanoutumisesta ja palvelussuhteen päättymisestä.

Maa- ja metsätalousministeriö määrää metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön johtajan sijaisen. Johtaja määrää aluejohtajan sijaisen.

Johtajan ja aluejohtajan sijaiseksi on määrättävä metsäkeskuksen toimihenkilö, joka voi toimessaan käyttää julkista valtaa.

Julkisen palvelun yksikön toimien, joissa voidaan käyttää julkista valtaa, toimenkuvissa on määriteltävä henkilön asema hänen julkisen vallan käyttöä koskevissa tehtävissään.

Julkisen palvelun yksikön toimien toimenkuvat on vahvistettava siten, että sama toimihenkilö ei tarkasta tai valvo sellaista hallinnollista asiakokonaisuutta, johon liittyvän asian esittely ratkaisua varten sisältyy hänen tehtäviinsä.

Julkisen vallan käyttöä sisältävän toimen toimenkuvaan ei voi sisältyä metsänomistajan tai muun asianosaisen metsätalouteen liittyvää avustamista. Metsätaloutta ja lainsäädäntöä koskeva yleinen neuvonta ja koulutus voivat kuitenkin sisältyä tässä tarkoitetun toimihenkilön toimenkuvaan.

Johtaja keskusyksikössä ja aluejohtaja alueyksikössä määrää, ketkä toimihenkilöt voivat heidän lisäkseen käyttää julkista valtaa tehtäviensä hoitamisessa. Määräyksessä on yksilöitävä, onko toimihenkilö johtavan esittelijän, esittelijän vai tarkastajan asemassa. Määräys on pidettävä ajan tasalla, yleisön nähtävillä, sähköisesti toimitettavissa ja siitä on pyynnöstä annettava jäljennös.

Johtaja julkisen palvelun yksikön keskusyksikössä ja aluejohtaja alueyksikössä antaa toimihenkilölle määräyksen esittely- tai tarkastusoikeudesta. Aluejohtaja antaa toimihenkilölle määräyksen johtavan esittelijän asemassa toimimisesta.

Julkisen vallan käyttöön liittyvien asioiden ratkaisemisesta esittelystä säädetään metsäkeskuslain 14 §:ssä. Myös johtokunnan päätettäviksi säädetyt asiat ratkaistaan esittelystä. Esittelystä muissa asioissa määrätään metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön työjärjestyksessä.

Julkista valtaa sisältävien asioiden päätökset allekirjoittaa asian ratkaisija ja varmentaa esittelijä.

Lähetteet, ilmoitukset ja niihin verrattavat kirjeet allekirjoittaa 2 momentissa tarkoitettu asian esittelijä.

Metsäkeskuslain 14 §:n 1 momentin mukainen ratkaisuvallan siirtäminen alueyksikössä ei estä julkisen palvelun yksikön johtajaa ottamasta ratkaistavakseen sellaista asiaa, jota tarkoitetaan metsäkeskuslain 16 §:n 1 momentissa.

Metsäkeskuslain 14 §:n 1 momentissa tarkoitettu ratkaisuvallan siirtämistä koskeva päätös on 12 §:n 1 momentissa tarkoitetun määräyksen liite.

Eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuudesta annetun lain (19/2003) 6 §:ssä tarkoitetut eriytetyt toiminnot, joiden kirjanpito on pidettävä erillisenä, ovat metsäkeskuksessa julkisen palvelun yksikkö ja liiketoimintayksikkö.

Edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi metsäkeskuksen on kustannuslaskennan periaatteiden mukaisesti eriteltävä myös varat ja velat kummankin yksikön osalta erikseen.

Metsäkeskuksen tilikausi on kalenterivuosi. Kultakin tilikaudelta laadittavaan tilinpäätökseen sisällytetään kirjanpitolain (1336/1997) edellyttämän tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetiedostojen lisäksi myös toimintakertomus.

Metsäkeskuksen, jos sillä on kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla määräysvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa yhteisössä, on laadittava ja sisällytettävä tilinpäätökseensä konsernitase liitteineen.

Julkisen palvelun yksikön johtaja allekirjoittaa tilinpäätöksen julkisen palvelun yksikön toiminnan osalta sen lisäksi, että johtokunta vahvistaa koko metsäkeskuksen tilinpäätöksen.

Vahvistettu tilinpäätös ja julkisen palvelun yksikön osalta lisäksi tilikausikohtainen tulosraportti ja henkilöstötilinpäätös on toimitettava tilikautta seuraavan vuoden toukokuun 7 päivään mennessä maa- ja metsätalousministeriölle.

Tulosraportin tulee sisältää kuvaus metsäkeskukselle myönnettyjen siirtomenojen vaikuttavuudesta ja niillä rahoitetun toiminnan toiminnallisesta tuloksellisuudesta sekä sille myönnettyjen sijoitusmenojen vaikuttavuudesta, taloudellisuudesta ja kannattavuudesta. Tuloksellisuutta koskevien tietojen tulee sisältää myös vertailut vahvistettuihin tulostavoitteisiin.

Henkilöstötilinpäätöksen tulee sisältää ne tiedot, jotka maa- ja metsätalousministeriö katsoo tarpeellisiksi metsäkeskuksen valvonnan kannalta.

Jos tilintarkastaja havaitsee, että metsäkeskuksen taloutta ja hallintoa on hoidettu vastoin säännöksiä ja määräyksiä tai asianomainen vastuuvelvollinen on muuten syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus, tilintarkastajan tulee esittää siitä tilintarkastuskertomuksessa muistutus. Jos muistutus kohdistuu johtokunnan toimintaan, on tilintarkastajan saatettava asia maa- ja metsätalousministeriön tietoon, joka päättää asian vaatimista toimenpiteistä.

Jos tilintarkastaja kesken tilikauden havaitsee merkittävää huomautettavaa metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön hallinnossa ja taloudessa, on tilintarkastajan viipymättä ilmoitettava asiasta metsäkeskuksen johtajalle, johtokunnalle, aluejohtajalle sekä maa- ja metsätalousministeriölle. Jos havainnot koskevat liiketoimintaa, asiasta on ilmoitettava viipymättä metsäkeskuksen liiketoimintajohtajalle, johtokunnalle sekä maa- ja metsätalousministeriölle.

Tilintarkastuslain 18 §:ssä säädetty velvollisuus avustaa tilintarkastajaa koskee julkisen palvelun yksikön johtajaa ja liiketoimintayksikön liiketoimintajohtajaa.

Katselmustoimikunnan toimikausi on neljä vuotta. Jos katselmustoimikunnan jäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, valitaan tai nimetään hänen tilalleen tarvittaessa uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi samassa järjestyksessä kuin alkuperäinen jäsen.

Katselmustoimikunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan määrää ja erottaa sekä eron heille myöntää maa- ja metsätalousministeriö. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa muut katselmustoimikuntaan kuuluvat jäsenet 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen tahojen ilmoitusten pohjalta.

Kunkin katselmustoimikunnan toimialueella toimivat edustavimmat metsänomistajien järjestöt valitsevat katselmustoimikuntaa varten kaksi metsänomistajia edustavaa jäsentä jokaista katselmustoimikunnan alueella toimivaa alueyksikköä kohden. Kunkin katselmustoimikunnan toimialueella toimivat edustavimmat metsäalan yritykset valitsevat toimialueensa katselmustoimikuntaa varten kolme metsäalan yritystoimintaa edustavaa jäsentä. Jäseniä valittaessa on huolehdittava siitä, että katselmustoimikunnan toimialueen eri metsänomistajaryhmät ja metsätalouden erilainen yritystoiminta tulevat katselmustoimikunnassa edustetuiksi.

Kukin alueyksikkö nimeää alueellaan toimivaa katselmustoimikuntaa varten kaksi alueyksikön toimihenkilöä. Nimetyt eivät saa olla toimihenkilöitä, jotka voivat toimessaan käyttää julkista valtaa tai jotka toimivat metsäkeskuksen liiketoimintayksikössä.

Edellä 2 momentissa tarkoitettujen tahojen on toimitettava tiedot valitsemistaan edustajista toiminta-alueensa alueyksikön aluejohtajalle. Aluejohtajan on toimitettava maa- ja metsätalousministeriölle luettelo 2 momentissa tarkoitettujen tahojen valitsemista edustajista ja alueyksiköiden nimeämistä edustajista.

Katselmustoimikunnan jäsenen tulee olla perehtynyt metsätalouteen sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi metsätaloutta koskevaan lainsäädäntöön.

Katselmusta on pyydettävä asianomaiselta alueyksiköltä, joka ilmoittaa asian edelleen alueellaan toimivan katselmustoimikunnan puheenjohtajalle tai, tämän ollessa estynyt, varapuheenjohtajalle.

Katselmustoimikunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Katselmukseen on ensi sijassa kutsuttava katselmustoimikunnan jäsenet, jotka on valittu sen alueyksikön toimialueelta, jossa katselmuksen kohde sijaitsee. Katselmustoimituksesta on vähintään kymmenen päivää ennen toimitusta ilmoitettava metsänomistajalle ja muille asianosaisille.

Katselmustoimikunnan näkemykseksi tulee ehdotus, joka on saanut eniten ääniä. Jos jäsenten äänet menevät tasan, puheenjohtajan kanta ratkaisee katselmustoimikunnan kannan.

Yhdenmukaisen toiminnan toteuttamiseksi metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön menettelyt eri toiminnoissa tulee järjestää yhteneväisellä tavalla. Keskusyksikön on kehitettävä ja valvottava prosesseittain kunkin kokonaisuuden toimintaa valtakunnallisesti.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön hankintaa metsäkeskuksen liiketoimintayksiköltä ei pidetä hankinnan toteuttamisena omana työnä.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön on tiedotuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa sekä muussa sen asiakkaisiin kohdistuvassa asioinnissa selkeästi tuotava esille, että kyseessä on asiointi julkisia hallintotehtäviä hoitavan yhteisön kanssa.

Julkisen palvelun yksikkö ei saa harjoittaa viestintää tai muutoin edesauttaa metsäkeskuksen liiketoimintayksikön toimintaa siten, että julkisen palvelun yksikön toiminnan riippumattomuus ja puolueettomuus vaarantuu.

Haasteen tai muun tiedoksiannon julkisen palvelun yksikön toimintaan liittyvissä asioissa katsotaan tulleen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön tietoon, kun se on annettu tiedoksi metsäkeskuksen johtajalle tai asianomaisen alueyksikön aluejohtajalle tai heidän sijaiselleen.

Jos haaste tai muu tiedoksianto toimitetaan tiedoksi alueyksikön aluejohtajalle tai hänen sijaiselleen, on alueyksikön viipymättä tiedotettava asiasta johtajalle.

Maa- ja metsätalousministeriö määrää metsäkeskuksen johtokunnan, alueneuvottelukuntien ja katselmustoimikuntien jäsenten ja varajäsenten palkkiot sekä päivärahan ja matkakustannusten korvausten perusteet.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin palkkioihin ja korvauksiin ei sisälly korvausta mahdollisista ansionmenetyksistä.

Julkisen palvelun yksikön työjärjestyksestä on ennen sen vahvistamista pyydettävä lausunto maa- ja metsätalousministeriöltä. Työjärjestyksestä on sen vahvistamisen jälkeen toimitettava välittömästi jäljennös maa- ja metsätalousministeriöön.

Metsäkeskuksen on merkittävä 1 momentissa tarkoitetut tiedot luetteloon myös sen omistuksesta siirtyneistä kiinteistöistä.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän asetuksen voimaan tullessa metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetussa laissa tarkoitettu viranomaispäällikkö siirtyy toimimaan metsäkeskuksen alueyksikön johtavana esittelijänä sen jälkeen kun aluejohtaja on valittu alueyksikköön.

Metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetussa laissa tarkoitetun metsäkeskuksen tilikauden 2011 tilinpäätöksen vahvistaa metsäkeskuslain 37 §:n 4 momentissa tarkoitettu väliaikainen alueneuvottelukunta tai varsinainen alueneuvottelukunta, jos se on jo valittu, ja allekirjoittavat edellä mainittu toimielin ja metsäkeskuslain 37 §:n 3 momentissa tarkoitettu henkilö. Vahvistettu tilinpäätös on toimitettava viimeistään 7 päivänä toukokuuta 2012 maa- ja metsätalousministeriölle.

Metsäkeskuksen on esitettävä maa- ja metsätalousministeriölle viimeistään vuoden 2012 tilinpäätöksessä erilliset taseet julkisen palvelun yksikön hallinnoimista varoista ja muusta omaisuudesta sekä veloista ja muista velvoitteista sekä liiketoimintayksikön hallinnoimista varoista ja muusta omaisuudesta sekä veloista ja muista velvoitteista 31 päivän joulukuuta 2012 tilanteen mukaisena.

Ennen 1 momentissa tarkoitettua erillisten taseiden esittämistä metsäkeskuksen on huolehdittava 15 §:ssä tarkoitetun erilliskirjanpidon avulla julkisen palvelun yksikön ja liiketoimintayksikön varojen erillään pidosta ja omaisuuserien asianmukaisesta käypiin arvoihinsa arvostettuna kirjaamisesta kirjanpitoon.

Metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetussa laissa tarkoitettujen metsäkeskusten katselmustoimikunnat jatkavat toimialueillaan siihen saakka, kunnes uudet katselmustoimikunnat on valittu 24 §:n mukaisesti.

Metsäkeskusten katselmustoimikunnissa tämän asetuksen voimaantullessa vireillä olevat katselmusasiat siirtyvät siihen tässä asetuksessa tarkoitettuun katselmustoimikuntaan, jonka toimialue sisältää 1 momentissa tarkoitetun lain mukaisen katselmustoimikunnan toimialueen.