Tämän lain tarkoituksena on turvata Suomessa asuvan eläkkeensaajan toimeentuloa maksamalla hänelle valtion varoista eläkettä, jos hänen eläkkeensä eivät muutoin riitä kohtuulliseen toimeentuloon (takuueläke).

Eläkkeensaaja on Suomessa asuva, jos hän asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993) 3, 3 a ja 4 §:n mukaisesti asuu Suomessa.

Takuueläkettä myönnettäessä huomioon otettavista seikoista säädetään lisäksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 883/2004 ja sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1408/71.

Takuueläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija on asunut Suomessa vähintään kolmen vuoden ajan 16 vuotta täytettyään.

Kolmen vuoden asumista Suomessa ei kuitenkaan edellytetä henkilöltä, jonka työkyvyttömyys on alkanut hänen asuessaan Suomessa ja ennen kuin hän on täyttänyt 19 vuotta. Kolmen vuoden asumista Suomessa ei myöskään edellytetä työkyvyttömyyseläkkeen hakijalta, joka on saanut vammaisetuuksista annetussa laissa (570/2007) tarkoitettua alle 16-vuotiaan vammaistukea 16 vuotta täyttäessään.

Tässä laissa maahanmuuttajalla tarkoitetaan 16 vuotta täyttänyttä Suomeen muuttanutta henkilöä, joka ei saa kansaneläkettä sen vuoksi, että hänellä ei ole kansaneläkkeeseen vaikuttavaa asumisaikaa.

Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa Kansaneläkelaitos, joka myös vahvistaa tarvittavat lomakkeet.

Maahanmuuttajalle työkyvyttömyyden perusteella myönnettävään takuueläkkeeseen sovelletaan, mitä kansaneläkelain 13―16 ja 18 §:ssä säädetään työkyvyttömyyseläkkeestä.

Takuueläkkeen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että hakija osoittaa hakeneensa Suomesta ja ulkomailta ne 9 §:ssä tarkoitetut eläkkeet ja korvaukset, joihin hänellä voi olla oikeus.

Täysimääräinen takuueläke on 593,79 euroa kuukaudessa.

Jos takuueläke myönnetään ennen kuin hakija täyttää 65 vuotta, täysimääräistä takuueläkettä vähennetään pysyvästi 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolta takuueläke varhennetaan siitä, kun hakija täyttäisi 65 vuotta. Takuueläkettä ei kuitenkaan vähennetä, jos hakija saa 7 §:n 1 momentin 2―6 kohdan mukaista eläkettä tai korvausta taikka takuueläke myönnetään maahanmuuttajalle 7 §:n 2 momentin perusteella.

Takuueläkettä ei makseta, jos sen määrä kuukaudessa on pienempi kuin 5,38 euroa.

Takuueläkkeen määrää vähennetään myös 1 momentissa tarkoitettua eläkettä tai korvausta vastaavan taikka takuueläkettä vastaavan ulkomailta maksettavan jatkuvan eläkkeen ja korvauksen määrällä.

Takuueläke tarkistetaan, jos takuueläkkeen saajalle myönnetään takuueläkkeeseen vaikuttava 9 §:n mukainen eläke tai korvaus taikka eläketulona huomioon otettavassa eläkkeessä tai korvauksessa tapahtuu muu kuin indeksisidonnaisuudesta johtuva muutos. Jos eläkkeen tai korvauksen määrä vaihtelee jatkuvasti, eläketulon määrän muuttuminen otetaan huomioon, kun takuueläkettä seuraavan kerran tarkistetaan muusta syystä.

Takuueläke voidaan 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa tarkistaa ilman hakemusta. Takuueläkkeen saajaa on kuultava.

Jos muutos tapahtuu kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä, takuueläke tarkistetaan kyseisen kuukauden alusta. Muutoin takuueläke tarkistetaan muutosta seuraavan kuukauden alusta.

Maahanmuuttajalle 7 §:n 2 momentin perusteella myönnetty takuueläke tarkistetaan myös, kun takuueläkkeen alkamisesta tai edellisestä tarkistamisesta on kulunut kaksi vuotta (määräaikaistarkistus). Määräaikaistarkistuksen toteuttamiseksi Kansaneläkelaitos lähettää maahanmuuttajalle tarkistushakemuksen, joka on palautettava määräajassa.

Takuueläkettä haetaan Kansaneläkelaitokselta. Jos takuueläkkeen myöntämisen tai korottamisen edellytykset ovat Kansaneläkelaitoksen tiedossa, takuueläke tai sen korotus voidaan myöntää ilman hakemusta.

Jos hakija sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia ei pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan eläkettä koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa, voi Kansaneläkelaitoksen hyväksymä eläkkeen hakijan lähiomainen tai muukin henkilö, joka pääasiallisesti on huolehtinut hakijasta, käyttää puhevaltaa hakijan takuueläkettä koskevassa asiassa.

Takuueläkettä maksetaan sen kuukauden alusta, jona oikeus takuueläkkeeseen on syntynyt. Maahanmuuttajalle takuueläkettä maksetaan 65 ikävuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.

Takuueläkettä ei makseta ilman erityistä syytä pitemmältä kuin kuuden kalenterikuukauden ajalta ennen takuueläkkeen hakemista. Samoin menetellään takuueläkettä korotettaessa.

Takuueläkkeen hakijan ja saajan on annettava Kansaneläkelaitokselle myös muut hakemuksen ratkaisemiseksi ja eläkkeen maksamiseksi välttämättömät tiedot.

Työkyvyttömyyden perusteella takuueläkettä hakevan maahanmuuttajan on liitettävä hakemukseensa lääkärinlausunto, joka sisältää hoito- tai kuntoutussuunnitelman. Kansaneläkelaitos voi hankkia lääkärinlausunnon kustannuksellaan, jos hakija on hoidettavana sairaalassa tai laitoksessa taikka jos siihen on muu erityinen syy.

Kansaneläkelaitos voi määrätä työkyvyttömyyden perusteella takuueläkettä hakevan tai saavan maahanmuuttajan käymään työkyvyttömyyden selvittämistä tai uudelleen arvioimista varten tutkittavana Kansaneläkelaitoksen nimeämän lääkärin luona tai Kansaneläkelaitoksen nimeämässä terveydenhuollon toimintayksikössä taikka tutkimuslaitoksessa, jos siihen on perusteltu syy. Kansaneläkelaitos maksaa tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset.

Työkyvyttömyyden perusteella takuueläkettä saava maahanmuuttaja on velvollinen ilmoittamaan Kansaneläkelaitokselle terveydentilansa ja työkykynsä olennaisesta parantumisesta, ammattiopetuksen saamisesta sekä ryhtymisestään työhön tai kuntoutuksen keskeyttämisestään.

Takuueläkettä koskeva hakemus voidaan ratkaista Kansaneläkelaitoksen käytettävissä olevien tietojen perusteella, jos hakija kieltäytyy antamasta hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavia tietoja tai esittämästä selvitystä, joka häneltä voidaan kohtuudella vaatia. Samoin menetellään, jos takuueläkkeen hakija tai saaja ei noudata 14 §:n 3 momentissa tarkoitettua lääkärintutkimuksessa, terveydenhuollon toimintayksikössä tai tutkimuslaitoksessa käyntiä koskevaa määräystä.

Takuueläke maksetaan kuukausittain eläkkeensaajan ilmoittamalle tilille Suomessa toimivaan rahalaitokseen. Takuueläke voidaan maksaa muullakin tavalla, jollei tilille maksaminen ole mahdollista tai jos eläkkeen hakija tai saaja esittää muulle maksutavalle erityisen syyn.

Jos takuueläkkeeseen oikeutettu kuolee, ennen kuin hakemus on ratkaistu, takuueläke maksetaan leskelle, pesänselvittäjälle tai kuolinpesän osakkaiden valtuutuksella muulle kuolinpesän edustajalle enintään sen kuukauden loppuun, jona hakija kuoli.

Takuueläke maksetaan kunkin kuukauden 22 päivänä tai, jos se ei ole pankkipäivä, sitä edeltävänä pankkipäivänä. Takautuvalta ajalta maksettavat takuueläke-erät voidaan kuitenkin maksaa myös muuna pankkipäivänä.

Ehdotonta vankeusrangaistusta vankilassa suorittavan henkilön takuueläkkeen maksaminen keskeytetään, kun vankeusrangaistusta tai sen ohella suoritettavaa sakon muuntorangaistusta on suoritettu kolme kuukautta. Jos rangaistuksen täytäntöönpanoa välittömästi edeltänyt tutkintavankeusaika vähennetään rangaistuksesta, eläkkeen maksaminen keskeytetään vastaavasti, kun rangaistuksen täytäntöönpanon ja vähennyksen yhteenlaskettu aika on kestänyt kolme kuukautta, aikaisintaan kuitenkin rangaistuksen suorittamisen laskettua alkamisajankohtaa seuraavan kuukauden alusta.

Keskeytettyä takuueläkettä aletaan maksaa vapautumista seuraavan kuukauden alusta. Jos henkilö vapautuu kuukauden ensimmäisenä päivänä, eläkettä maksetaan kuitenkin kyseisen kuukauden alusta.

Keskeytetty takuueläke tai osa siitä voidaan maksaa toimeentulon turvaamiseksi eläkkeensaajan avio- tai avopuolisolle ja 16 vuotta nuoremmille lapsille.

Kansaneläkelaitos voi päättää, että takuueläke maksetaan saajan asuinkunnan sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulle toimielimelle käytettäväksi eläkkeensaajan ja hänen 17 §:n 3 momentissa tarkoitettujen omaistensa elatukseen, jos eläkkeen maksaminen saajalle itselleen vaarantaa eläkkeensaajan tai hänen omaistensa toimeentulon. Näin maksettua eläkettä ei saa ilman eläkkeensaajan nimenomaista suostumusta käyttää muuhun kuin sen kuukauden aikana annettavaan elatukseen, jolta eläke on maksettu.

Esityksen takuueläkkeen maksamisesta kunnan toimielimelle voi tehdä eläkkeensaaja, hänen avio- tai avopuolisonsa, muu omaisensa tai henkilö, joka hänestä pääasiallisesti huolehtii, taikka kunnan asianomainen toimielin.

Takautuvasti maksettava takuueläkkeen korotus on pidätettävä Kansaneläkelaitokselle myös, kun Kansaneläkelaitos korottaa takuueläkettä ajalta, jolta eläkkeensaaja on saanut kansaneläkettä tai perhe-eläkettä.

Takuueläke maksetaan työttömyyskassalle kuitenkin vain sillä edellytyksellä, että työttömyysturvalain 11 luvun 14 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehty vähintään kaksi viikkoa ennen takuueläkkeen maksupäivää.

Jos takuueläkkeen hakija on hakenut eläkettä tai korvausta myös muusta valtiosta, takuueläke voidaan myöntää väliaikaisesti asian käsittelyn ajaksi. Kun muusta valtiosta haetusta eläkkeestä tai korvauksesta on saatu tieto, Kansaneläkelaitos antaa lopullisen päätöksen takuueläkkeestä.

Takuueläke voidaan myöntää väliaikaisena, jos takuueläkkeessä tulona huomioon otettavaa 9 §:n 1 momentin 3, 4, 7, 9 ja 10 kohdassa tarkoitettua muuta eläketuloa kuin perhe-eläkettä tai huoltoeläkettä koskeva muutoksenhaku on vireillä. Jos edellä tarkoitettua eläkettä tai korvausta myönnetään takautuvasti, Kansaneläkelaitos saa periä takaisin samalta ajalta liikaa maksetun takuueläkkeen tällaisesta eläkkeestä tai korvauksesta. Kansaneläkelaitos saa periä liikaa maksetun takuueläkkeen myös silloin, kun työeläkelaitos jatkaa muutoksenhaun perusteella myönnettyä kuntoutustukea.

Kansaneläkelaitoksen on ilmoitettava 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa eläkelaitokselle tai muulle korvauksen maksajalle vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen tai korvauksen maksamista, että eläke tai korvaus tai osa siitä on maksettava Kansaneläkelaitokselle.

Kansaneläkelaitos voi pidättää takautuvasti maksettavan kansaneläkkeen tai kansaneläkelain mukaisen perhe-eläkkeen taikka perhe-eläkkeen tai kansaneläkkeen korotuksen siltä osin kuin se vastaa liikaa maksettua takuueläkettä, jos Kansaneläkelaitos myöntää, oikaisee tai tarkistaa kansaneläkkeen tai perhe-eläkkeen taikka myöntää kuntoutustuelle jatkoa.

Kansaneläkelaitoksen on ilmoitettava 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa eläkelaitokselle tai muulle korvauksen maksajalle vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen tai korvauksen maksamista, että eläke tai korvaus tai osa siitä on maksettava Kansaneläkelaitokselle.

Takuueläkkeen maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää osittain tai kokonaan, jos on ilmeistä, että eläkkeensaajalla ei olosuhteiden muuttumisen tai muun syyn perusteella ole oikeutta takuueläkkeeseen. Jos eläkkeensaaja ei toimita pyydettyä lisäselvitystä, asia ratkaistaan niiden selvitysten perusteella, jotka ovat Kansaneläkelaitoksen käytettävissä.

Takuueläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää väliaikaisesti, jos eläkkeensaaja ei pyynnöstä huolimatta toimita maksuosoitettaan.

Jos keskeytettyä takuueläkettä aletaan maksaa uudelleen, sitä ei makseta ilman erityistä syytä pidemmältä kuin kuuden kuukauden ajalta takautuvasti.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, maahanmuuttajalle 7 §:n 2 momentin perusteella myönnetty takuueläke lakkautetaan määräaikaistarkistuksen ajankohdasta, jos eläkkeensaaja ei ole palauttanut hänelle 10 §:n 4 momentin perusteella lähetettyä tarkistushakemusta määräajassa.

Kansaneläkelaitoksen tässä laissa säädettyä etuutta koskevaan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta kirjallisella valituksella. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vakuutusoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Kansaneläkelaitoksen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.

Kansaneläkelaitoksen antamaan väliaikaiseen päätökseen ei saa hakea muutosta.

Valituskirjelmä on toimitettava Kansaneläkelaitokselle viimeistään 30:ntenä päivänä sen päivän jälkeen, jona asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä sen päivän jälkeen, jona päätös on postitettu hänen ilmoittamaansa osoitteeseen, jos muutoksenhaun yhteydessä ei muuta näytetä.

Jos Kansaneläkelaitos hyväksyy kaikilta osin sille toimitetussa valituksessa esitetyt vaatimukset, sen on annettava asiasta oikaisupäätös. Oikaisupäätökseen saa hakea muutosta siten kuin 24 ja 25 §:ssä säädetään.

Jos Kansaneläkelaitos ei oikaise valituksen kohteena olevaa päätöstä 1 momentissa mainituin tavoin, sen on 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä toimitettava valituskirjelmä ja lausuntonsa asianomaisen muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi. Kansaneläkelaitos voi tällöin väliaikaisella päätöksellä oikaista aikaisemman päätöksensä siltä osin kuin se hyväksyy valituksessa esitetyn vaatimuksen. Jos valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle, väliaikaisesta päätöksestä on ilmoitettava sille viipymättä.

Edellä 2 momentissa tarkoitetusta määräajasta voidaan poiketa, jos valituksen johdosta tarvittavan lisäselvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Lisäselvityksen hankkimisesta on tällöin viipymättä ilmoitettava valittajalle. Valituskirjelmä ja lausunto on kuitenkin aina toimitettava asianomaiselle muutoksenhakuelimelle 60 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä.

Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tai vakuutusoikeudelle annettava valitus on saapunut 25 §:ssä säädetyn määräajan jälkeen, valitus voidaan ottaa tutkittavaksi, jos myöhästymiseen on ollut painava syy.

Jos Kansaneläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.

Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen.

Jos etuus on osittain tai kokonaan evätty ja asiassa ilmenee uutta selvitystä, Kansaneläkelaitoksen on tutkittava asia uudelleen. Kansaneläkelaitos voi aikaisemman lainvoimaisen päätöksen estämättä myöntää evätyn edun tai myöntää edun aikaisempaa suurempana. Myös sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus voivat menetellä vastaavasti muutoksenhakuasiaa käsitellessään. Päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 24 ja 25 §:ssä säädetään.

Jos takuueläkkeen saajalle on takautuvasti myönnetty 9 §:ssä tarkoitettu tulona huomioon otettava eläke tai korvaus tai tällaista etuutta on korotettu, Kansaneläkelaitos voi ilman 31 §:n mukaista päätöksen poistamista tai 28 §:n 2 momentin mukaista asianosaisen suostumusta asianosaista kuultuaan ratkaista asian uudelleen.

Jos tässä laissa tarkoitettua etuutta koskeva lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka on ilmeisesti lainvastainen, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluiksi ennen asian ratkaisemista. Tällaiseen päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 24 ja 25 §:ssä säädetään.

Jos Kansaneläkelaitos tekee päätöksen poistamista koskevan vaatimuksen, se voi keskeyttää etuuden maksamisen tai maksaa sen vaatimuksensa mukaisesti siihen asti, kunnes asia on uudelleen ratkaistu.

Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tai vakuutusoikeuden tämän lain perusteella antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai se on ilmeisesti lainvastainen, vakuutusoikeus voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Vakuutusoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluiksi ennen asian ratkaisemista.

Päätöksen poistamista on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä päätös voidaan poistaa määräajan jälkeenkin tehdystä hakemuksesta.

Kansaneläkelaitoksella on oikeus sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään, salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa 14 §:n 3 momentissa tarkoitetulle lääkärille, terveydenhuollon toimintayksikölle ja tutkimuslaitokselle tutkimuksiin lähetettävän terveydentilaa, sairautta, hoitotoimenpiteitä, ammattia, työolosuhteita ja työn laatua koskevia tietoja.

Takuueläkkeeseen sovelletaan soveltuvin osin kansaneläkelain 63 §:ää päätöksen antamisesta, 75 ja 76 §:ää takaisinperinnästä ja takaisinperittävän saatavan vanhentumisesta, 13 luvun säännöksiä tietojen saamisesta, luovuttamisesta ja salassapidosta sekä 106 ja 107 §:ää viivästyskorotuksesta ja viivästysajasta, kuitenkin siten, että viivästysajan katsotaan alkavan vasta, kun yksi kalenterikuukausi on kulunut sen kuukauden päättymisestä, jona ilmoitus 9 §:ssä mainitusta eläkkeestä tai korvauksesta on tullut Kansaneläkelaitokselle.

Takuueläkkeen 8 §:n mukaiset määrät sidotaan hintatason muutoksiin siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.

Tämän lain 8 §:ssä säädetyt rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Takuueläkkeen määräytymiseen vaikuttavat vuotuiset tuloerät pyöristetään lähimpään euroon.

Maksettava takuueläke pyöristetään lähimpään senttiin.

Takuueläkettä ei saa ulosmitata.

Sopimus, joka tarkoittaa takuueläkkeen siirtämistä toiselle, on mitätön.

Takuueläkkeestä Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kulut korvataan valtion varoista.

Valtion on suoritettava kuukausittain valtion osuuden ennakkoa Kansaneläkelaitokselle siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.

Tämän lain toimeenpanosta aiheutuvat toimintakulut luetaan kansaneläkerahastosta maksettaviksi Kansaneläkelaitoksen toimintakuluiksi.

Jos muussa laissa tai sen nojalla annetussa säännöksessä viitataan maahanmuuttajan erityistuesta annettuun lakiin (1192/2002) tai sen nojalla myönnettyyn tai maksettavaan etuuteen, viittauksen on katsottava tarkoittavan tämän lain mukaisia vastaavia säännöksiä ja tämän lain mukaista etuutta, jollei tästä laista muuta johdu.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011.

Tällä lailla kumotaan laki maahanmuuttajan erityistuesta (1192/2002).

Tämän lain voimaan tullessa maksussa oleva maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain mukainen maahanmuuttajan erityistuki lakkautetaan 1 päivästä maaliskuuta 2011. Maahanmuuttajan erityistukea saaneelle myönnetään takuueläke ilman hakemusta 1 päivästä maaliskuuta 2011. Tällöin ulkomailta maksettavat eläkkeet otetaan tulona huomioon sellaisina kuin ne on otettu huomioon viimeisimmässä maahanmuuttajan erityistuen tarkistuksessa.

Kun lain voimaan tullessa maahanmuuttajan erityistukea työkyvyttömyyden perusteella saaneelle henkilölle myönnetään takuueläke työkyvyttömyyden perusteella, työkyvyttömyyttä ei arvioida uudelleen.

Liikaa maksettu maahanmuuttajan erityistuki voidaan kuitata Kansaneläkelaitoksen myöhemmin maksamasta takuueläkkeestä.

Jos maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain mukainen etuus myönnetään tai tarkistetaan ajalta ennen 1 päivää maaliskuuta 2011, sovelletaan maahanmuuttajan erityistuesta annettua lakia.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.