2010

659/2010 Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) 21, 26 ja 28 §:n nojalla:
1 § Tulvariskien alustava arviointi

Vesistötulvista aiheutuvien tulvariskien alustava arviointi tehdään vesistöalueittain. Merenpinnan noususta aiheutuvien tulvariskien alustava arviointi tehdään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueittain.

Vesistöalueiden ja merenrannikon tulvariskien alustavaan arviointiin kuuluvat:

 1)

tarkoituksenmukaisessa mittakaavassa laaditut kartat, joista käyvät ilmi vesistöalueen ja merenrannikon korkeussuhteet, toteutunut ja suunniteltu maankäyttö sekä muut tulvariskien arvioinnin kannalta tarpeelliset tiedot;

 2)

kuvaus aikaisemmin esiintyneistä tulvista, niiden laajuudesta sekä niistä mahdollisesti aiheutuneista tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) 8 §:n 1 momentissa tarkoitetuista vahingollisista seurauksista, jos samankaltaisia tulvia ja niistä aiheutuvia vahingollisia seurauksia voidaan pitää mahdollisina;

 3)

arvio tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyvien tulvien peittävyydestä ja tulvista aiheutuvista 2 kohdassa tarkoitetuista vahingollisista seurauksista.

Edellä 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettu arvio tehdään korkeusmalli- ja paikkatietoaineistojen avulla ottaen huomioon vesistöjen sijainti ja niiden hydrologiset ja geomorfologiset ominaisuudet, säännöstely- ja tulvasuojelurakenteiden sekä muiden käytettävissä olevien tulvariskien hallintakeinojen tehokkuus sekä olosuhteiden pitkän aikavälin kehitys mukaan lukien ilmastonmuutoksen vaikutukset tulvien esiintymiseen.

Hulevesitulvariskien alustavassa arvioinnissa noudatetaan soveltuvin osin, mitä 2 ja 3 momentissa säädetään.
2 § Tulvavaarakartat

Vesistötulvia ja merenpinnan noususta aiheutuvia tulvia kuvaavissa tulvavaarakartoissa esitetään veden alle jäävät alueet ja tulvan aikana vallitseva vedenkorkeus ja vesisyvyys sekä tarpeen mukaan tulvien aikainen virtaama ja virtausnopeudet seuraavilla tulvilla:

 1)

tulvan vuotuinen todennäköisyys on 2 prosenttia tai tulva toistuu keskimäärin kerran 50 vuodessa;

 2)

tulvan vuotuinen todennäköisyys on 1 prosentti tai tulva toistuu keskimäärin kerran 100 vuodessa;

 3)

tulva on mahdollinen erityisissä olosuhteissa tai tulvan vuotuinen todennäköisyys on hyvin vähäinen.

Hulevesitulvia kuvaavissa tulvavaarakartoissa esitetään veden alle jäävät alueet sekä tulvan aikana vallitseva vedenkorkeus ja vesisyvyys ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja hulevesitulvien tarkastelussa tarkoituksenmukaiset sateiden todennäköisyydet.
3 § Tulvariskikartat

Tulvariskikartoissa esitetään 2 §:ssä tarkoitettuja tulva-alueita koskevat seuraavat tiedot:

 1)

asukkaiden arvioitu määrä;

 2)

erityiskohteet kuten sairaalat, oppilaitokset ja päiväkodit;

 3)

infrastruktuuri kuten tiet, energiaverkot, tietoliikenneverkot ja vesihuoltolaitosten laitteistot;

 4)

yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta merkittävä taloudellinen toiminta;

 5)

ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/1/EY liitteessä I tarkoitetut laitokset, joiden toiminnasta voi tulvatilanteessa aiheutua ympäristön äkillistä pilaantumista, sekä vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1040/2006) 4 §:ssä tarkoitetut erityiset alueet, joilla tällaisesta pilaantumisesta voi aiheutua vahinkoa;

 6)

lain nojalla suojellut taikka kaavassa suojelluiksi määrätyt kulttuuriperintökohteet;

 7)

muut tarpeelliset tiedot, kuten alueet, joilla tulva voi aiheuttaa jäiden tai muun kiinteän aineksen haitallista kulkeutumista, maaperän merkittävää eroosiota tai sortumavaaraa taikka merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa.
4 § Tulvavaara- ja tulvariskikartoissa käytettävät tiedot

Tulvavaara- ja tulvariskikartoissa käytettävien tietojen tulee olla yhdenmukaiset vesienhoidon suunnittelussa käytettävien vastaavien tietojen kanssa. Tulvavaara- ja tulvariskikartat sovitetaan yhteen vesienhoidon suunnitteluun sisältyvien vesien ominaispiirteitä, ihmisen aiheuttamia vaikutuksia vesiin sekä vedenkäytön taloudellisia selvityksiä koskevien tarkastelujen kanssa. Kartat ja tarkastelut voidaan myös yhdistää.
5 § Tulvariskien hallintasuunnitelma

Vesistöalueiden ja merenrannikon tulvariskien hallintasuunnitelmissa otetaan huomioon:

 1)

tulvariskien hallinnasta annetun lain 7–9 §:ssä tarkoitetut selvitykset;

 2)

mahdollisuudet säännöstely- ja muiden tulvasuojelurakenteiden, tulvareittien ja tulvien pidättymisalueiden käyttöön;

 3)

toteutunut ja suunniteltu vesivarojen käyttö, hoito ja suojelu mukaan lukien vesistön ja merenrannikon virkistyskäyttö, kalatalous, voimatalous, vesiliikenne ja satamainfrastruktuuri;

 4)

toteutunut ja suunniteltu alueiden käyttö;

 5)

luonnonsuojelulain (1096/1996) mukaisesti suojellut tai luonnonsuojelutarkoitukseen varatut alueet;

 6)

vesitilanteen seuranta, tulvien ennustaminen sekä tulvariskeistä ja niihin varautumisesta tiedottaminen;

 7)

toiminta tulvan uhatessa ja tulvan aikana mukaan lukien pelastustoimen suunnitelmat sekä tulvavaroitusjärjestelmät;

 8)

muu samaa aluetta koskeva tulvariskien hallinnan suunnittelu.

Tulvariskien hallintasuunnitelman laatiminen ja tarkistaminen sovitetaan yhteen vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 19 §:ssä tarkoitetun vesienhoitosuunnitelman tarkistamisen kanssa.

Tulvariskien hallintasuunnitelma sisältää liitteen kohdassa A luetellut tiedot.

Hulevesitulvariskien hallintasuunnitelmaa laadittaessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä edellä tässä pykälässä säädetään.
6 § Tulvaryhmän asettaminen ja toimikausi

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toimittaa tulvariskien hallinnasta annetun lain 8 §:n 3 momentissa tarkoitetun ehdotuksen niille maakunnan liitoille, jotka toimivat ehdotuksessa tarkoitetuilla vesistöalueilla tai merenrannikon alueilla. Maakunnan liitto tekee ehdotuksen tulvaryhmän asettamisesta neuvoteltuaan toimialueensa asianomaisten kuntien ja alueen pelastustoimien sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Maakunnan liitto tai liitot yhdessä toimittavat ehdotuksen maa- ja metsätalousministeriölle.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa tulvaryhmän enintään kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Toimikausi on pyrittävä sovittamaan yhteen vesienhoidon järjestämisestä annetun lain 14 §:ssä tarkoitettujen, samalla vesistöalueella toimivien yhteistyöryhmien toimikausien kanssa.
7 § Osallistuminen

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on pidettävä tulvariskien hallinnasta annetun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu ehdotus merkittävien tulvariskialueiden nimeämiseksi nähtävillä asianomaisissa kunnissa kolmen kuukauden ajan ja ehdotus tulvariskien hallintasuunnitelmaksi kuuden kuukauden ajan. Ehdotus tulvariskien hallintasuunnitelmaksi pidetään nähtävillä samanaikaisesti vesienhoidon järjestämisestä annetun lain 13 §:n 3 kohdassa tarkoitetun hoitosuunnitelmaehdotuksen kanssa.

Ehdotuksista on mahdollisuus esittää mielipiteitä 1 momentissa säädetyn nähtävillä pidon ajan.
8 § Arviointien ja suunnitelmien tarkistaminen

Tulvariskien alustavien arviointien ja tulvariskien hallintasuunnitelmien tarkistamisessa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen vaikutus tulvien esiintymiseen. Tarkistetuissa suunnitelmissa esitetään liitteen kohdassa B luetellut tiedot.
9 § Suomen ympäristökeskuksen tehtävät

Suomen ympäristökeskus:

 1)

avustaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia sekä maa- ja metsätalousministeriötä tulvariskien hallinnasta annetun lain mukaisten tehtävien hoitamisessa ja niissä tarvittavan opastuksen laatimisessa ja tiedottamisessa sekä huolehtii tulvariskien hallinnassa tarvittavien menetelmien kehittämisestä;

 2)

ylläpitää ja kehittää hydrologista seurantaa sekä vesitilanne- ja tulvavaroituspalvelua yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa;

 3)

huolehtii Euroopan unionin lainsäädännön edellyttämästä raportoinnista komissiolle;

 4)

huolehtii muista maa- ja metsätalousministeriön määräämistä tehtävistä.
10 § Ilmatieteen laitoksen tehtävät

Ilmatieteen laitos:

 1)

ylläpitää ja kehittää meriveden korkeuden seurantaa ja ennusteita sekä vesitilanne- ja tulvavaroituspalvelua yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa;

 2)

huolehtii muista liikenne- ja viestintäministeriön määräämistä tehtävistä.
11 § Yhteistyöviranomainen kansainvälisessä hallintayksikössä

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus huolehtii tulvariskien hallinnasta annetun lain 14 §:n 1 momentissa tarkoitetusta yhteistyöstä Ruotsin ja Norjan kanssa muodostetuissa kansainvälisissä tulvariskien hallintayksiköissä.
12 § Tietojärjestelmä

Sen lisäksi, mitä tulvariskien hallinnasta annetun lain 26 §:ssä säädetään, tietojärjestelmään tallennetaan:

 1)

tiedot tulvariskien alustavien arviointien tuloksista;

 2)

tarvittavat tiedot tulvavedenkorkeuksista ja tulvavirtaamista sekä sademääristä;

 3)

muita kuin merkittäviä tulvariskialueita koskevat kartat ja suunnitelmat;

 4)

suositukset alimmista rakentamiskorkeuksista;

 5)

muut tulvariskien hallinnan suunnittelua varten tarpeelliset käytettävissä olevat tiedot kuten tiedot tulvista aiheutuneista vahingoista.
13 § Määräajat

Tulvariskien alustava arviointi on suoritettava ja merkittävät tulvariskialueet on nimettävä ensimmäisen kerran viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2011. Arvioinnit ja nimeäminen on tarkistettava tarpeellisilta osin ensimmäisen kerran viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2018.

Tulvavaarakartat ja tulvariskikartat on laadittava ensimmäisen kerran siten, että ne ovat valmiit viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2013.

Tulvariskien hallintasuunnitelmat on valmisteltava ensimmäisen kerran siten, että ne voidaan hyväksyä ja julkaista viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2015.
14 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä heinäkuuta 2010.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/60/EY, EUVL N:o L 288, 6.11.2007, s. 27

Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 2010

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Vanhempi hallitussihteeri Pekka Kemppainen

Liite

A) Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitettävät tiedot

1. Suunnitelman kohteena olevan vesistöalueen, merenrannikon tai hulevesitulvien esiintymisalueen kartta, jossa on esitetty merkittävät tulvariskialueet ja muut tulvariskien alustavan arvioinnin tulokset sekä kuvaus vesistöalueesta, sen hydrologiasta ja vesivarojen käytöstä.

2. Tulvavaara- ja tulvariskikartat ja arviot tulvista aiheutuvista vahingollisista seurauksista sekä kartoista ja arvioista tehdyt päätelmät.

3. Merkittäville tulvariskialueille asetetut tulvariskien hallinnan tavoitteet.

4. Yhteenveto tulvariskien hallinnan tavoitteiden saavuttamiseksi valituista toimenpiteistä, niiden vaikutuksista, kustannuksista ja hyödyistä, kuvaus toimenpiteiden yhteensovittamisesta asianomaisiin vesienhoitosuunnitelmiin ja vesienhoidon toimenpideohjelmiin sisältyvien ympäristötavoitteiden kanssa sekä ympäristöselostus.

5. Kuvaus toiminnasta vesistöalueella tulvan uhatessa ja tulvan aikana, toimintaan liittyvistä erillissuunnitelmista sekä tulvariskien hallinnan organisaatiosta.

6. Yhteenveto siitä, millä tavoin tulvariskit ja niiden hallinnassa tarvittavat toimenpiteet on otettu huomioon suunnitelman kohteena olevaa aluetta koskevissa seuraavien säädösten mukaisissa menettelyissä:i) laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004);

ii) maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999);

iii) pelastuslaki (468/2003);

iv) patoturvallisuuslaki (494/2009);

v) terveydensuojelulaki (763/1994);

vi) laki ympäristövaikutusten arvioinnista (468/1994);

vii) laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005);

viii) laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005).

7. Jos sellainen on saatavilla, kuvaus kustannusten ja hyötyjen arviointimenetelmistä, joita käytetään valtakunnanrajan ylittävillä vesistöalueilla toteutettavien sellaisten toimenpiteiden arvioinnissa, joilla on vaikutuksia toisen valtion alueella.

8. Yhteenveto siitä, miten tulvariskien hallinnasta annetun lain 17 §:n mukainen osallistuminen ja tiedottaminen on järjestetty, sekä selvitys valmistelun aikana esitetyistä kannanotoista ja valtioiden välisistä neuvotteluista ja siitä, miten nämä ovat vaikuttaneet suunnitelmassa määriteltyihin tulvariskien hallinnan tavoitteisiin, valittuihin toimenpiteisiin ja suunnitelman muuhun sisältöön.

9. Kuvaus ja perustelut toimenpiteiden asettamisesta etusijajärjestykseen, arvioiduista kustannuksista, toimenpiteiden toteuttamiseen kiinnostuksensa ilmaisseista tahoista ja rahoitusmahdollisuuksista sekä siitä, miten suunnitelman täytäntöönpanon edistymistä seurataan.

10. Luettelo toimivaltaisista viranomaisista ja tarvittavilta osin kuvaus suunnittelun yhteensovittamisesta kansainvälisen tulvariskien hallintayksikön sisällä taikka muulla Suomen valtakunnanrajan ylittävällä vesistöalueella.

B) Tarkistetuissa tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitettävät tiedot

1. Yhteenveto suunnitelmaan edellisen version julkaisemisen jälkeen tehdyistä muutoksista mukaan lukien tulvariskien hallinnasta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetut tarkistukset.

2. Arvio siitä, miten tulvariskien hallinnan tavoitteiden saavuttamisessa ja niihin liittyvien toimenpiteiden toteuttamisessa on edistytty.

3. Yhteenveto edelliseen tulvariskien hallintasuunnitelmaan sisältyneistä toimenpiteistä, joita ei ole toteutettu, sekä selvitys toteuttamatta jäämisen syistä.

4. Kuvaus muista toimenpiteistä, jotka on toteutettu tulvariskien hallintasuunnitelman edellisen version julkaisemisen jälkeen.