Ehdollisen vankeuden valvonnan tarkoituksena on tukea valvottavaa hänen sosiaalisen selviytymisensä edistämiseksi sekä estää häntä tekemästä uusia rikoksia.

Ehdollisen vankeuden valvontaan tuomitsemisesta säädetään rikoslain (39/1889) 6 luvun 10 §:n 2 momentissa.

Tuomioistuimen tulee viipymättä toimittaa ehdollisen vankeuden tehosteeksi tuomittua valvontaa koskeva päätösilmoitus Rikosseuraamuslaitokselle.

Ehdollisen vankeuden valvonnan täytäntöönpano on aloitettava viipymättä, kun tuomio on tullut lainvoimaiseksi tai kun tuomittu on kirjallisesti suostunut valvonnan täytäntöönpanon aloittamiseen ja on tyytynyt tuomioon siltä osin kuin hänet on tuomittu valvontaan, vaikka tuomio ei ole lainvoimainen. Suostumusta tiedusteltaessa on pyrittävä varmistamaan, että tuomittu ymmärtää suostumuksensa merkityksen ennen sen antamista.

Rikoslain 6 luvun 10 §:ssä tarkoitettu valvonta-aika alkaa kulua siitä, kun tuomittu on antanut suostumuksensa valvonnan täytäntöönpanon aloittamiseen tai kun tuomio on tullut lainvoimaiseksi valvontaa koskevalta osaltaan. Valvonta-aika päättyy viimeistään, kun ehdollisen vankeuden koeaika loppuu.

Valvonnan täytäntöönpanosta huolehtii Rikosseuraamuslaitos.

Valvojana toimii Rikosseuraamuslaitoksen virkamies. Valvonnan täytäntöönpanon edistämiseksi valvojan avuksi voidaan määrätä tehtävään suostunut henkilö (apuvalvoja), jolla on tehtävän hoitamiseen soveltuva rikosseuraamus-, sosiaali-, nuoriso- tai kasvatusalan koulutus sekä työkokemus. Erityisestä syystä tehtävään voidaan määrätä muukin siihen sopiva henkilö.

Rikosseuraamuslaitos tekee apuvalvojan kanssa sopimuksen tehtävän hoitamisesta sekä päättää hänelle valtion varoista maksettavasta palkkiosta ja kulukorvauksesta. Solmittavalla sopimuksella ei synny Rikosseuraamuslaitoksen ja apuvalvojan välille virkasuhdetta eikä työsopimussuhdetta.

Apuvalvojaan sovelletaan kielilakia (423/2003) ja rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

Valvonta sisältää valvojan tai apuvalvojan ja valvottavan säännöllisiä tapaamisia. Tapaamisten tarkoituksena on seurata valvottavan olosuhteita ja niissä tapahtuvia muutoksia sekä parantaa valvottavan kykyä elää rikoksetonta elämää. Valvontaan voi sisältyä myös sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä tai ohjelmia. Valvontatapaamisia sekä valvontaan kuuluvia tehtäviä ja ohjelmia saa kuukausittain olla enintään 12 tuntia, erityisestä syystä kuitenkin enintään 24 tuntia. Kuukausittainen tuntimäärä voi valvonnan aikana vaihdella sen mukaan kuin valvonnan tarkoituksenmukainen täytäntöönpano edellyttää.

Valvonnan tarkempi sisältö ilmenee valvontasuunnitelmasta, joka Rikosseuraamuslaitoksen on viipymättä laadittava valvottavan tarpeiden mukaan valvonnan alkaessa siten, että valvontaa voidaan toteuttaa tavoitteellisesti. Valvottavalle ja alle 18-vuotiaan valvottavan huoltajalle on varattava tilaisuus osallistua valvontasuunnitelman laatimiseen. Suunnitelmaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin oltava yhteistyössä valvottavan koti- tai asuinkunnan, muiden viranomaisten sekä yksityisten yhteisöjen ja henkilöiden kanssa. Valvontasuunnitelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa tai täydentää.

Valvottavan on saavuttava hänelle määrättyihin valvontatapaamisiin ja muihin valvonnan tarkoituksen toteuttamiseen liittyviin tilaisuuksiin sekä pidettävä yhteyttä valvojaan tai apuvalvojaan valvontasuunnitelmassa yksilöidyllä tavalla. Valvottavan on valvojan tai apuvalvojan pyynnöstä annettava yhteystietonsa samoin kuin asumiseensa, koulunkäyntiinsä, opiskeluunsa, työhönsä ja taloudelliseen tilanteeseensa liittyvät sekä muut vastaavat olosuhteitaan koskevat valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot. Valvottavan on ilmoitettava valvojalle tai apuvalvojalle mainituissa olosuhteissa tapahtuneista olennaisista muutoksista.

Valvottavan on noudatettava valvojan tai apuvalvojan antamia valvonnan toteuttamiseksi välttämättömiä määräyksiä.

Valvottava ei saa valvontatapaamisessa tai valvonnan tarkoituksen toteuttamiseen liittyvässä tilaisuudessa olla alkoholin tai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen. Jos on syytä epäillä valvottavan olevan päihtynyt, valvottava voidaan velvoittaa suorittamaan puhalluskoe tai antamaan virtsa- taikka sylkinäyte.

Valvottavalle on valvonnan alkaessa ilmoitettava niistä seuraamuksista, joita hänelle tämän pykälän mukaan kuuluvien velvollisuuksien rikkomisesta voi aiheutua.

Valvojan ja apuvalvojan on perehdyttävä valvottavan olosuhteisiin sekä hankittava valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot valvottavalta ja tarvittaessa muiltakin henkilöiltä ja tahoilta. Valvojan ja apuvalvojan on kohdeltava valvottavaa asianmukaisesti ja pyrittävä luomaan valvottavaan luottamuksellinen suhde sekä toimittava niin, että valvonnan tarkoitus voidaan saavuttaa.

Apuvalvojan tulee lisäksi noudattaa Rikosseuraamuslaitoksen hänelle valvonnan täytäntöönpanoa varten antamia määräyksiä sekä ilmoittaa Rikosseuraamuslaitokselle tässä laissa valvottavalle säädettyjen velvollisuuksien tai hänelle 6 §:n nojalla annettujen määräysten rikkomisesta.

Valvojan ja apuvalvojan on toimittava niin, että heidän toimenpiteistään ei aiheudu valvottavalle tai hänen läheisilleen tarpeetonta haittaa.

Jos valvottava on valvontatapaamisessa tai muussa valvonnan tarkoituksen toteuttamiseen liittyvässä tilaisuudessa ulkoisista merkeistä päätellen todennäköisesti alkoholin tai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen, valvojan tai muun Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen taikka apuvalvojan on kirjattava päihtymystilaa koskevat havainnot.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa päihtymysepäilytilanteessa Rikosseuraamuslaitoksen virkamies voi velvoittaa valvottavan suorittamaan puhalluskokeen tai antamaan virtsa- taikka sylkinäytteen. Jos päihtymystila on ulkonaisista merkeistä päätellen ilmeinen, koetta tai näytettä ei edellytetä, ellei valvottava sitä vaadi. Valvottavalta, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy puhalluskokeen suorittamisesta tai virtsa- taikka sylkinäytteen antamisesta, voidaan määrätä otettavaksi verinäyte.

Jos valvottava ilman valvojan tai apuvalvojan tiedossa olevaa hyväksyttävää syytä jättää saapumatta valvontatapaamiseen ja on todennäköistä, että hän pyrkii välttelemään valvontatapaamista, valvottava voidaan noutaa valvojan tai apuvalvojan määräämään seuraavaan valvontatapaamiseen. Poliisin on annettava noudon toteuttamiseksi virka-apua, jollei noutotoimenpiteitä ole pidettävä selvästi epätarkoituksenmukaisina.

Noudosta päättää pidättämiseen oikeutettu poliisimies Rikosseuraamuslaitoksen pyynnöstä. Noudettavaksi määrätty saadaan aikaisintaan kuusi tuntia ennen 1 momentissa tarkoitettua valvontatapaamista ottaa kiinni ja säilöön. Nouto on pyrittävä suorittamaan niin, ettei valvottava sen vuoksi joudu tarpeettomasti huomion kohteeksi. Valvottavaa ei saa pitää kiinni otettuna tai säilössä kauempaa kuin valvontatapaamiseen noutaminen edellyttää.

Jos valvottava ilman hyväksyttävää syytä laiminlyö hänelle 6 §:ssä säädetyn velvollisuuden tai rikkoo sen nojalla annettua määräystä, Rikosseuraamuslaitoksen on annettava hänelle suullinen huomautus. Jos velvollisuuden rikkominen on olennaista, huomautus on annettava kirjallisesti. Kirjallista huomautusta ei kuitenkaan saa antaa, jos laiminlyönnin tai rikkomuksen perusteella päätetään ryhtyä 9 §:ssä tarkoitettuun noutoon.

Jos valvottava ei ojennu toimeenpannusta noudosta tai annetusta huomautuksesta, Rikosseuraamuslaitoksen on annettava hänelle kirjallinen varoitus.

Jos valvottava toistuvasti laiminlyö valvontatapaamisen taikka valvontatapaamisessa törkeästi rikkoo 6 §:n 3 momentissa säädettyä kieltoa, Rikosseuraamuslaitoksen on viipymättä ilmoitettava asiasta syyttäjälle, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta valvonnan tarkoituksen kannalta.

Jos syyttäjä arvioi, että valvonta-aikaa olisi pidennettävä tämän pykälän 3 momentissa tarkoitetun menettelyn vuoksi, hänen on viipymättä esitettävä tätä koskeva vaatimus sille tuomioistuimelle, joka on ensimmäisenä oikeusasteena tuominnut henkilön ehdollisen vankeuden tehosteeksi valvontaan taikka jonka tuomiopiirissä valvottava asuu tai vakinaisesti oleskelee.

Jos tuomioistuin toteaa valvottavan menetelleen 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ja jos siihen valvottavan henkilöön liittyvät ja rikkomukseen johtaneet syyt kokonaisuutena arvioiden on erityistä syytä, se voi pidentää valvonta-aikaa yhteensä enintään kuudella kuukaudella.

Ennen huomautuksen tai varoituksen antamista taikka asian ilmoittamista syyttäjälle valvottavalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Jos valvonta-ajan kestettyä vähintään kuusi kuukautta on käynyt ilmeiseksi, ettei valvonnan jatkaminen ole tarpeen, Rikosseuraamuslaitos voi valvojan esityksestä lakkauttaa valvonnan.

Rikosseuraamuslaitoksen yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja päättää 10 §:n 3 momentissa tarkoitetusta ilmoituksen tekemisestä syyttäjälle.

Yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja tai työjärjestyksessä määrätty apulaisjohtaja taikka rikosseuraamusesimies päättää 8 §:n 2 momentissa tarkoitetusta verinäytteen ottamisesta, 9 §:ssä tarkoitetusta noudon pyytämisestä, 10 §:n 2 momentissa tarkoitetusta kirjallisen varoituksen antamisesta ja 11 §:ssä tarkoitetusta valvonnan lakkauttamisesta.

Valvoja tai muu työjärjestyksessä tehtävään määrätty Rikosseuraamuslaitoksen virkamies päättää muusta 8 §:ssä tarkoitetusta päihteettömyyden valvonnasta kuin verinäytteen ottamisesta ja 10 §:n 1 momentissa tarkoitetusta suullisen tai kirjallisen huomautuksen antamisesta.

Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada valvonnan täytäntöönpanoa varten sosiaaliviranomaiselta tiedot, jotka koskevat valvottavan elinolosuhteita, päihteiden käyttöä, päihdekuntoutusta, mielenterveyttä ja mielenterveyspalvelujen käyttöä, sekä muut vastaavanlaiset tiedot, jotka ovat tarpeellisia valvonnan täytäntöönpanoa sekä tuomitun elämänhallintaa ja rangaistuksen suorittamista edistävien tukitoimien yhteensovittamista varten.

Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada tässä laissa säädettyjä tehtäviään varten sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 20 §:n 1 momentissa tarkoitetuilta tahoilta tiedot, jotka ovat tarpeellisia valvonnan täytäntöönpanoa sekä tuomitun elämänhallintaa ja rangaistuksen suorittamista edistävien tukitoimien yhteensovittamista varten.

Rikosseuraamuslaitos korvaa valvontatapaamisista ja valvonnan toteuttamiseksi tarpeellisista tilaisuuksista aiheutuneet valvottavan kohtuulliset matkakustannukset.

Tarkemmat säännökset valvojan määräämiseen liittyvästä menettelystä, valvontaan liittyvien asiakirjojen laatimisesta ja käsittelystä, valvontasuunnitelmasta, valvottavan epäillyn päihtymystilan toteamisesta ja kirjaamisesta, valvottavan velvollisuuksien rikkomisen selvittämisestä, valvontaan liittyvien tehtävien ja ohjelmien hyväksymisestä sekä valvottavalle aiheutuneiden matkakustannusten korvaamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuutta 2011.

Tätä lakia sovelletaan lain voimaantulon jälkeen tuomittuihin ehdollisen vankeuden valvontoihin.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.