Sopimus ostajan ja myyjän välillä katsotaan syntyneeksi, kun osapuolet ovat allekirjoittaneet kirjallisen sopimuksen.

Ostajalla tarkoitetaan tässä asetuksessa työ- ja elinkeinohallinnon koulutuksen hankintayksikkönä toimivaa työvoimaviranomaista.

Myyjällä tarkoitetaan tässä asetuksessa julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua koulutuspalvelun tuottajaa.

Julkisen valvonnan alaisen koulutuksen myyjän on aina hyvissä ajoin neuvoteltava hankintasopimuksessa nimetyn työ- ja elinkeinotoimiston kanssa, ennen kuin se tekee julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 9 §:n mukaisen koulutuksen keskeyttämispäätöksen. Päätöksestä on viipymättä ilmoitettava työvoimaviranomaiselle.

Muun kuin julkisen valvonnan alaisen koulutuksen myyjän on otettava yhteyttä työvoimaviranomaiseen ja tehtävä perusteltu esitys koulutuksen keskeyttämisestä. Päätöksen koulutuksen keskeyttämisestä tekee hankintasopimuksessa nimetty työ- ja elinkeinotoimisto. Työvoimaviranomaisen on viipymättä ilmoitettava myyjälle tekemästään keskeyttämispäätöksestä.

Opiskelijalle annettavaan koulutuksen keskeyttämispäätökseen on liitettävä valitusosoitus.

Ostajalla on oikeus päästä seuraamaan opetusta, tehdä opiskelijakyselyjä koulutuksen laadun seuraamiseksi sekä saada koulutuksen arvioinnissa tarvittavaa tietoa ja materiaalia koulutuksen toteuttamisesta ja opiskelijoiden osallistumisesta koulutukseen.

Ostaja voi tarvittaessa vaatia myyjältä vakuuden sopimuksen täyttämisen varalle. Myyjän on jätettävä ostajan määräämään ajankohtaan mennessä ostajan vaatima vakuus.

Ostaja maksaa myyjälle koulutuksen hinnan hankintasopimuksen mukaisesti myyjän esittämää laskua vastaan.

Laskusta on käytävä ilmi koulutuksen veroton hinta ja arvonlisäverovelvollisen myyjän laskusta lisäksi arvonlisäveron suuruus.

Kumpikin osapuoli vastaa toimittamiensa asiakirjojen sekä näissä olevien tietojen oikeellisuudesta.

Myyjä ei saa antaa hankintaa koskevia tietoja kolmannelle osapuolelle ilman ostajan lupaa, ellei tietojen antaminen ole tarpeen sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi.

Kummallakin sopijapuolella on oikeus purkaa sopimus, jos sen täyttäminen estyy tai viivästyy oleellisesti ylivoimaisen esteen vuoksi. Tällaiseksi esteeksi katsotaan sellainen sopijapuolista riippumaton sopimuksen solmimisen jälkeen sattunut epätavallinen ja asiaan vaikuttava tapahtuma, jota ei ole voitu ottaa huomioon sopimusta tehtäessä ja jonka vaikutusta ei voida poistaa ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia tai ajanhukkaa. Tällaisena tapahtumana pidetään sotaa, sisäistä levottomuutta, ympäristötuhoa, viranomaisen pakko-ottoa tai takavarikkoa, yleisen liikenteen tai energiajakelun keskeytystä, työselkkausta tai niihin vaikutuksiltaan verrattavaa syytä. Jos sopijapuoli haluaa vedota ylivoimaiseen esteeseen, sen on viipymättä ilmoitettava siitä vastapuolelle. Sopijapuolet voivat sopia esteen vaikutuksista sopimuksen täytäntöönpanoon ja korvauksista.

Ostajalla on oikeus purkaa sopimus, jos myyjä olennaisesti viivästyy sopimuksen mukaisesta koulutuksen alkamisajankohdasta eikä sillä ole ostajan suostumusta viivästykseen. Ostaja voi purkaa sopimuksen myös, jos koulutus ei ole sopimuksen mukaista eikä korjausta tapahdu kohtuullisessa ajassa ostajan kirjallisen huomautuksen jälkeen. Jos myyjä asetetaan konkurssiin tai muutoin on ilmeistä, ettei se taloudellisista tai muista syistä pysty täyttämään sopimusta, ostaja voi purkaa sopimuksen.

Myyjällä on oikeus purkaa sopimus, jos ostaja olennaisesti rikkoo sopimuksen mukaista maksu- tai muuta velvollisuuttaan.

Myyjällä ei ole oikeutta ilman ostajan suostumusta siirtää hankintaa kolmannelle.

Jos sopimuksen toimeenpano viivästyy myyjästä johtuvasta syystä, ostajalla on oikeus, ellei toisin sovita, periä myyjältä viivästyssakkoa, joka on 0,5 % hankintahinnasta jokaiselta täydeltä viikolta, jonka sopimuksen täyttäminen viivästyy, kuitenkin enintään 4 viikolta. Ostajalla ei ole viivästyksen johdosta oikeutta muuhun korvaukseen, ellei viivästys ole niin oleellinen, että se oikeuttaa purkamaan sopimuksen tai ellei myyjä ole menetellyt tahallisesti. Ostajalla on oikeus vähentää viivästyssakko myyjälle maksettavista suorituksista.

Jos koulutuksen aloittaminen viivästyy ostajan syystä tai ostajan viivästys aiheuttaa sen, ettei koulutusta voida kokonaisuutena toteuttaa sovittuna aikana, ostaja on velvollinen korvaamaan koulutuksen viivästymisestä aiheutuvat todisteelliset kustannukset, ellei toisin sovita.

Jos sopimus puretaan myyjästä aiheutuvasta syystä, myyjä on velvollinen korvaamaan ostajalle kaikki todisteelliset ylimääräiset kustannukset, jotka ovat syntyneet tai syntyvät koulutuksen loppuunsaattamisesta tai vastaavan koulutuksen hankkimisesta.

Jos sopimus puretaan ostajasta aiheutuvasta syystä, ostaja on velvollinen korvaamaan myyjälle syntyneet tai syntyvät todisteelliset kustannukset.

Jos koulutus keskeytetään väliaikaisesti syystä, josta jompikumpi sopijapuoli vastaa, keskeytyksen aiheuttaja on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen kustannukset, ellei toisin sovita.

Jos koulutus peruuntuu kokonaan myyjästä johtuvasta syystä, sen on palautettava mahdollisesti etukäteen maksettu osamaksu ja maksettava sille korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitettua viitekorkoa vastaavaa korkoa laskettuna osamaksun maksupäivästä takaisinmaksupäivään.

Sopijapuolten välisissä erimielisyyksissä ratkaisuun on pyrittävä ensisijassa neuvotteluteitse sopimusasiakirjoihin nojautuen.

Sopimusasiakirjat täydentävät toisiaan siten, että yhdessäkin asiakirjassa oleva hankintaan liittyvä ehto tai määräys on pätevä, vaikka se puuttuisi muista asiakirjoista.

Jos sopimusasiakirjat ovat keskenään ristiriitaisia, niiden keskinäinen pätevyysjärjestys, ellei hankintasopimuksessa ole toisin sovittu, on seuraava: hankintasopimus ja sen muutokset, tämän asetuksen 1―6 luvuissa säädetyt yleiset hankintaehdot, suoran neuvottelumenettelyn neuvottelupöytäkirjat, tarjouspyyntö liitteineen ja ennen tarjousta ostajan antamat kirjalliset tarjouspyynnön täsmennykset sekä tarjous liitteineen. Huomaamastaan sopimusasiakirjojen ristiriitaisuudesta sopijapuolten on viipymättä ilmoitettava toisilleen.

Koulutuksen myyjä on velvollinen antamaan ostajalle kaikki ne tiedot, jotka ovat tarpeen sopimuksen valvontaa ja seurantaa varten.

Sopimusasiakirjojen tulkintaan ja riitojen ratkaisuun sovelletaan sopimuksen tekohetkellä Suomessa voimassa ollutta lainsäädäntöä.

Jos myyjä rikkoo sopimusta, ostaja voi ryhtyä toimenpiteisiin perusteettomasti maksetun hankintahinnan takaisin perimiseksi valtiolle. Ennen takaisin perintään ryhtymistä ostajan on kuultava myyjää. Vastine tulee pyytää kirjallisesti ja asettaa vastineen antamiselle kohtuullinen määräaika. Ostajan on maksukehotuksella pyydettävä myyjää maksamaan perusteettomasti maksettu hankintahinta takaisin valtiolle. Jos myyjä ei vapaaehtoisesti maksa sille perusteettomasti maksettua hankintahintaa, ostaja voi saattaa asian hakemuksella toimivaltaisen hallinto-oikeuden ratkaistavaksi hallintolainkäyttölain (586/1996) 69 §:n mukaisena hallintoriita-asiana.

Myyjän on maksettava perusteettomasti maksetulle hankintahinnalle vuotuista korkoa, joka vastaa korkolain 12 §:ssä tarkoitettua viitekorkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä. Jollei palautettavaa määrää suoriteta viimeistään maksukehotuksessa määrättynä maksupäivänä, viivästyneelle määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua viivästyskorkoa.

Työsopimuslain (55/2001) 3 luvun 4 §:ssä tarkoitettujen työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksien suojaamista koskevista sopimuksista on mainittava hankintasopimuksessa, jos on tiedossa, että tällaisia sopimuksia opiskelijan kanssa tullaan edellyttämään.

Jos hankittavalla koulutuksella pyritään suoraan sellaisten työsopimusten solmimiseen, joissa tiedetään edellytettävän työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä tarkoitetun kilpailukieltosopimuksen tekemistä, on tästä mainittava hankintasopimuksessa.

Osapuolten on oma-aloitteisesti ilmoitettava toiselle osapuolelle kaikesta, mikä olennaisesti vaikuttaa sopimuksen täyttämiseen.

Kaikki sopimuksen täyttämistä koskevat ilmoitukset tehdään kirjallisesti, ellei toisin ole sovittu.

Allekirjoitettu sopimus siihen kuuluvine liitteineen on molempia osapuolia sitova. Jos sopimukseen tehdään muutoksia, syrjäyttää muutos aiemmin sovitun. Muutokset sopimukseen vaativat molempien osapuolten suostumuksen ja ne on tehtävä kirjallisesti.

Markkinaoikeuden määräämän hyvitys- tai seuraamusmaksun maksaa koulutuksen ostajana toimiva työvoimaviranomainen sille valtion tulo- ja menoarviossa osoitetulla toimintamäärärahalla.

Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen haetaan työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamalla lomakkeella tai vastaavalla sähköisellä menettelyllä. Hakemus jätetään allekirjoitettuna tai sähköisesti varmennettuna työ- ja elinkeinotoimistoon. Jos hakemuksen vastaanottanut työ- ja elinkeinotoimisto ei itse vastaa kyseisen koulutuksen opiskelijavalinnasta, sen on siirrettävä hakemus viipymättä hankintasopimuksessa nimettyyn työ- ja elinkeinotoimistoon.

Jos on kyse yrityksen sisäisestä koulutuksesta, käytetään työ- ja elinkeinoministeriön vahvistaman kaavan mukaista ryhmähakemuslomaketta tai vastaavat tiedot sisältävää muuta lomaketta tai sähköistä menettelyä.

Hakemuksen liitteeksi voidaan edellyttää opiskelijavalinnan ja koulutuksen suorittamisen kannalta tarpeelliset lisäselvitykset ja todistukset.

Kun vanki pyrkii koulutukseen rangaistuslaitoksen ulkopuolelle käydäkseen koulutuksessa vankilasta käsin, on hakemukseen liitettävä lisäksi rangaistuslaitoksen lausunto siitä, voiko hän osallistua tällaiseen koulutukseen.

Ulkomaan kansalaisiin, jotka hakevat koulutukseen, sovelletaan mitä laissa julkisesta työvoimapalvelusta säädetään Suomen kansalaisuutta vailla olevien työvoimapalveluista.

Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen voidaan valita henkilö, joka täyttää julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 6 §:n vaatimukset, jolla on todettu koulutustarve, ja jolla on todettu olevan edellytykset koulutuksen suorittamiseen sekä tavoiteammatissa toimimiseen.

Opiskelijavalinnasta vastaavan työ- ja elinkeinotoimiston tulee tarkistaa, että hakija täyttää koulutuksen yleiset ja kullekin koulutukselle erikseen asetetut muut pääsyvaatimukset.

Opiskelijavalinnassa voidaan käyttää työ- ja elinkeinohallinnon ulkopuolisia asiantuntijoita, haastatteluja sekä soveltuvia testimenetelmiä. Työ- ja elinkeinohallinnon ulkopuolisille asiantuntijoille voidaan esittää vain sellaisia hakemusasiakirjoja, joiden esittämiseen hakijat ovat antaneet suostumuksensa. Koulutuksen yhteishankinnassa opiskelijoiden valinnassa otetaan huomioon myös työnantajan esittämät näkökohdat.

Opiskelijavalinta tulee suorittaa tasapuolisesti ja ilman syrjintää.

Valintapäätöksen tekee hankintasopimuksessa nimetyn työ- ja elinkeinotoimiston esimies tai työ- ja elinkeinotoimiston työjärjestyksessä määritelty virkamies.

Tehdessään valintapäätöstä sellaisesta koulutuksesta, joka tähtää korkeakoulututkintoon, työvoimaviranomaisen tulee ottaa huomioon korkeakoulun päätös opiskelijoiden ottamisesta sekä noudattaa opiskelijavalinnalla asetettuja työvoimapoliittisia ehtoja.

Valintapäätöksestä tulee ilmetä koulutukseen hakeneet, valinnan perusteet ja menettelyt, sekä valituksi tulleet, varasijoille valitut sekä hylätyt hakijat ja heidän hylkäämisensä perustelut.

Ryhmähakemuksella koulutukseen hakeneiden osalta riittää valintapäätökseksi se, että valinnan tekevä työvoimaviranomainen allekirjoittamalla hakemuksen vahvistaa valinnan.

Valinnan tehnyt työvoimaviranomainen ilmoittaa päätöksen hakijalle, hakemuksen lähettäneelle työ- ja elinkeinotoimistolle ja tiedon koulutukseen hyväksytyistä ja varasijoille valituista myös koulutuspalvelujen tuottajalle.

Hylätylle hakijalle annettavan ilmoituksen tulee sisältää hakijoiden kokonaismäärän lisäksi perustelu valitsematta jäämiselle sekä lisätietojen antajan yhteystiedot.

Koulutuspalvelun tuottaja lähettää valituille kutsun ja muun koulutuksen aloittamiseen liittyvän tarpeellisen aineiston, ellei hankintasopimuksessa ole sovittu toisin.