Kosteikon perustamiseen voidaan myöntää tukea vain sellaisiin kohteisiin, joilla peltoja on yli 20 prosenttia kyseisen vesistön tai valtaojan yläpuolisesta valuma-alueesta.

Tukea voidaan myöntää sellaisen kosteikon perustamiseen, joka toteutetaan Suomenlahteen, Saaristomereen, Selkämereen, Merenkurkkuun tai Perämereen laskevan jokivesistön valuma-alueella tai sellaisen järven valuma-alueella, jossa kosteikon perustamisella voidaan merkittävästi pienentää maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta ja lisätä maatalousalueiden luonnon monimuotoisuutta sekä edistää riista-, kala- tai raputaloutta.

Tukea voidaan 2 momentissa tarkoitettujen alueiden lisäksi myöntää kosteikon perustamiseen muuhun luontaisesti ja ympäristönhoidon kannalta tarkoituksenmukaiseen paikkaan, jos tämä katsotaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen laatimassa tai hyväksymässä yleissuunnitelmassa tarpeelliseksi ja jos perustamisella voidaan merkittävästi pienentää maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta ja lisätä maatalousalueiden luonnon monimuotoisuutta sekä edistää riista-, kala- tai raputaloutta. Yleissuunnitelmalla tarkoitetaan suojavyöhykkeiden, luonnon monimuotoisuuden tai kosteikkojen yleissuunnitelmaa, jossa alueelliset ja paikalliset olosuhteet sekä vesiensuojelu- ja muut ympäristötavoitteet huomioon ottaen on selvitetty kosteikkojen perustamisedellytyksiä laajemmalla alueella.

Kosteikon pinta-alan, tulva-alueet mukaan lukien, on oltava vähintään 0,5 prosenttia yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta. Yläpuoliselle valuma-alueelle samaan aikaan perustettavat, aiemmin perustetut tai siellä jo olevat luontaiset kosteikot voidaan laskea mukaan edellä mainittuun 0,5 prosentin vähimmäisalaan. Kosteikkohankkeen kokonaisalaan lasketaan vesi- ja tulva-alueiden lisäksi penkereet ja hoidon kannalta tarpeellinen reuna-alue.

Tuen hakijan kiinteistöltä otetun oman puutavaran ja maa-aineksen käyttö voidaan hyväksyä korvattavaksi kustannukseksi, jos tuki myönnetään luonnolliselle henkilölle. Korvattavan kustannuksen on perustuttava sellaiseen arvioon puutavaran tai maa-aineksen määrästä, laadusta ja hinnasta, jonka on tehnyt ammatissaan näitä asioita käsittelevä asiantuntija. Tuen saajan tekemä työ ja omien koneiden tai laitteiden käytöstä aiheutuneet kustannukset voidaan hyväksyä korvattaviksi kustannuksiksi. Työstä on pidettävä työpäiväkirjaa.

Ei-tuotannollisten investointien tukea maksetaan hyväksyttyjen toteutuneiden kustannusten mukaan hehtaaria kohden enintään:

Jos perustettava kosteikko on kooltaan 0,3―0,5 hehtaaria, tukea maksetaan enintään 3226 euroa kohteelta.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus arvioi hakemuksessa esitetyt kustannukset ja vahvistaa päätöksellään tuen hankekohtaisen enimmäismäärän.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on pyydettävä toimintalinjan 2 lain 3 §:ssä tarkoitetun paikallisen toimintaryhmän lausunto ennen tuen hankekohtaisen enimmäismäärän vahvistamista rekisteröidylle yhdistykselle.

Ei-tuotannollista investointia ei saa aloittaa ennen kuin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt toimintalinja 2 lain 14 §:n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tuen myöntämisestä. Investointi on toteutettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun päätös tuen myöntämisestä on tehty. Erityisistä syistä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää tuen hakijalle investointihankkeen toteuttamiseen yhden vuoden lisäaikaa.

Korvattavat kustannukset ja tulonmenetykset voidaan hyväksyä enintään tämän asetuksen liitteen mukaisina. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi kuitenkin tapauskohtaisesti poiketa liitteen mukaisista kustannuksista, jos poikkeamista tukevat perustellut yksittäistapausta koskevat todelliset kohtuulliset kustannukset. Tällaisista kustannuksista on tuen maksamiseksi esitettävä selvitys siitä, että kustannus perustuu toimenpiteen tavanomaiseen hintatasoon ja että toimenpide on toteutettu tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä edellytetyin tavoin kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla ottaen huomioon työn laatu ja asianmukaisuus toimenpiteen tavoitteiden näkökulmasta.