Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna Etelä-Suomen kansallisena tukena maksetaan kasvintuotannon tukea, kotieläintalouden tuotantosidonnaista tukea, sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea, jäljempänä tuotannosta irrotettu tuki, sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvausta, jäljempänä rakennemuutoskorvaus, kasvihuonetuotannon tukea ja puutarhatuotteiden varastointitukea tukialueilla A ja B vuodelta 2010 siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

Tuet maksetaan alueittain eriytettyinä noudattaen liitteessä 1 olevaa tukialuejakoa.

Etelä-Suomen kansallista tukea voidaan maksaa enintään liitteessä 2 säädettyjen enimmäismäärien mukaisesti tuotannonalaa ja tukimuotoa kohti. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan.

Etelä-Suomen erikoiskasvitukea voidaan myöntää vuoden 2010 kasvukauden ajan avomaanvihannesten tai tärkkelysperunan tuotantoon käytetystä pellosta enintään 100 euroa hehtaarilta.

Tukikelpoisia avomaanvihanneksia ovat ihmisravinnoksi käytettävät vihannekset. Herneistä tukikelpoisia ovat tarhaherneisiin kuuluvat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherne, jotka korjataan tuleentumattomina. Etelä-Suomen erikoiskasvitukea ei makseta, jos ala on ilmoitettu kasvimaaksi.

Tuki maksetaan kunkin kasvulohkon osalta vain kerran, vaikka samalla lohkolla viljellään saman kasvukauden aikana useita tukikelpoisia kasveja peräkkäin. Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on viisi aaria.

Kotieläintilan hehtaaritukea voidaan myöntää tukialueilla A ja B sijaitsevalle peltoalalle enintään 30 euroa hehtaarilta.

Maatila katsotaan kotieläintilan hehtaarituessa kotieläintilaksi, jos maatila on tukivuonna 2010 luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa tai Ahvenanmaan maakunnassa vastaavassa tukimuodossa kotieläintila. Maatila katsotaan kotieläintilaksi myös, jos maatilalla harjoitetaan kotieläintaloutta 30 päivään huhtikuuta 2010 saakka mainittu päivä mukaan lukien lyhytaikaista tuotantotaukoa lukuun ottamatta ja maatilan eläintiheys on vähintään 0,4 eläinyksikköä tukikelpoista hehtaaria kohti tai maatilalla on vähintään 10 eläinyksikköä kotieläinten koko laskentajakson ajan ja eläintiheys on vähintään 0,2 eläinyksikköä tukikelpoista hehtaaria kohti.

Eläintiheys lasketaan tukivuoden 2009 eläinyksikkömäärän ja tukivuoden 2010 tukikelpoisten hehtaarien perusteella.

Nautojen eläinmäärä on nautarekisterin mukainen tukivuotta edeltävän vuoden vähintään kuuden kuukauden ikäisten eläinten määrän vuosikeskiarvo. Eläinyksikkömäärän laskennassa käytetään liitteessä 3 mainittuja eläinyksikkökertoimia. Sikojen eläinmäärä on sikarekisterin mukainen tukivuotta edeltävän kalenterivuoden kunkin kuukauden ensimmäisen päivän eläinmäärien vuosikeskiarvo. Kanoilla ja lihasiipikarjalla eläinyksikkömäärä lasketaan vuoden 2009 eläinmäärän, siten kuin siitä säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hakemusten toimittamista sekä kotieläinten laskentapäivistä ja -ajankohdista vuonna 2009 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (76/2009) liitteessä 2, ja vuoden 2008 kotieläintalouden kansallisen tuen määräytymisperusteiden perusteella.

Kanojen ja lihasiipikarjan eläinmäärät sekä sikarekisterin perusteella määräytyvä sikojen eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi samoin perustein kuin vuodelta 2010 maksettavan luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa. Viljelijän vaatimuksesta eläinyksikkömäärän laskennassa voidaan käyttää valvonnassa todettuja eläinmääriä.

Hevosten, kuttujen ja uuhien eläinyksikkömääränä käytetään vuoden 2009 kotieläintalouden kansallisen tuen tukeen oikeuttavaa eläinyksikkömäärää, jolle tukea on haettu, tai viljelijän vaatimuksesta valvonnassa todettujen eläinmäärien perusteella laskettua eläinyksikkömäärää.

Määräysvallalla osakeyhtiössä tarkoitetaan tässä asetuksessa osakeomistusta, joka tuottaa viljelijälle ja hänen perheyrityksensä jäsenille yhteensä suoraan yli puolet yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Määräysvallan on yhteisömuotoisessa yrityksessä oltava viljelijällä tai tämän perheyrityksen jäsenillä viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2009.

Yhteisömuotoisen yrityksen eläimet voidaan lukea vain yhden maatilan hyväksi, joka on kokonaan perheyrityksen jäsenten hallinnassa koko tukivuoden 2010 ajan.

Sukupolvenvaihdostilanteessa eläinyksikkömäärää laskettaessa otetaan huomioon vain jatkavan viljelijän hallinnassa sukupolvenvaihdospäivämäärästä alkaen olleet eläimet kansallisen kotieläintalouden tuen laskentasääntöjen mukaisesti.

Kotieläintilan hehtaarituen tukilain 10 b §:n 3 momentin mukainen enimmäisala on se pinta-ala, joka tilalle on vahvistettu noudattaen, mitä vuodelta 2008 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (63/2008) 17 d ja 17 e §:ssä säädetään.

Maidon tuotantotukea voidaan maksaa hakijalta vuonna 2010 markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti:

Maidon tuotantotukea ei kuitenkaan makseta sille maitomäärälle, jolta peritään maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) annetun neuvoston asetuksen (EY) No 1234/2007 78 artiklassa tarkoitettua ylijäämämaksua.

Eläinyksikköä kohti maksettavaa kotieläintukea myönnetään hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa tuen määräytymisajankohtana olleiden kotieläinten lukumäärien perusteella. Eläinyksikköä kohti maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että eläimistä on pidetty kirjaa. Tuen määräytymisajankohta on laskentapäivä tai muu tuen määräytymisajanjakso.

Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen liitteen 3 mukaisia kertoimia.

Tukea myönnetään eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

Lisätukea myönnetään alueiden A ja B saaristoalueilla enintään seuraavasti:

Tukikelpoisten uuhien enimmäismäärä on vuonna 2009 syntyneiden karitsoiden lukumäärä, kuitenkin enintään 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu uuhien viljelijäkohtainen enimmäismäärä. Hakijoille, jotka ovat aloittaneet uuhien pidon tukivuonna 2009 tai 2010, tuki voidaan myöntää viljelijäkohtaisen enimmäismäärän rajoissa uuhien pitoajan täyttäneelle uuhimäärälle. Uuhien pito katsotaan aloitetuksi sillä hetkellä, kun hakijalle on syntynyt velvollisuus rekisteröityä eläintenpitäjäksi lammas- ja vuohieläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (469/2005) 4 §:ssä tarkoitettuun lammas- ja vuohirekisteriin.

Jos 1 momentin edellytykset täyttävien uuhien lukumäärä vuonna 2010 on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2009 tukeen oikeuttava tai valvonnassa todettu uuhimäärä, uuhimäärän lisäykselle tuki voidaan myöntää 2 momentista poiketen uuhien lukumäärän perusteella viljelijäkohtaisen enimmäismäärän rajoissa.

Jos hakijan tuotantoon on tukivuoden 2009 tuotannon osalta sovellettu maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta vuonna 2009 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (248/2009) 12 §:n 4 momenttia, tuki voidaan myöntää 2 momentista poiketen 1 momentin edellytykset täyttävien uuhien lukumäärän perusteella viljelijäkohtaisen enimmäismäärän rajoissa.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna hevosten hallinta-aikana hevosen tulee olla Suomessa lukuun ottamatta välittömästi kilpailumatkaan ja kilpailuun liittyvää lyhytaikaista oleskelua ulkomailla. Edellytyksenä on, että kilpailu on yleisesti tunnustettu ja se pidetään hevostalousalan järjestöjen normaalien kilpailusääntöjen mukaisesti.

Hevosista myönnetään tukea enintään viittä eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna 2009.

Hevosista myönnettävän tuen edellytyksenä on, että tukihakemuksen yhteydessä hevosesta ilmoitetaan hevostalouslain (796/1993) 3 §:ssä tarkoitetussa rekisteritodistuksessa oleva rekisteritunnus. Jos tunnusta ei ole, tuen hakemisen yhteydessä tulee antaa luotettava selvitys hevosen iästä ja omistussuhteista sekä tiedot mahdollisesta pysyvästä tunnisteesta tai muusta vastaavasta hevosen yksilöivästä tunnisteesta.

Vuoden 2010 aikana teurastetuista hiehoista myönnetään tukea enintään 144 euroa teurastettua eläintä kohti.

Tukea ei myönnetä sellaisista teurastetuista hiehoista, joista on maksettu 11 §:ssä tarkoitettua emolehmistä ja emolehmähiehoista maksettavaa tukea.

Tukea ei makseta teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta. Jos hiehon ruho on hylätty osittain, ruhosta maksetaan tukea, jos ruhon kokonaispaino, ruhon hylätty osa mukaan lukien, on vähintään 1 momentin 4 kohdassa säädetty.

Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruho on tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, eläin ei ole tukikelpoinen.

Eläinten laskentapäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Eläimet voidaan toimittaa teuraaksi tai myydä eloon laskentapäivänä. Myytäessä eläimet eloon laskentapäivänä, eläimet luetaan sen tilan eläimiksi, jonka hallinnassa ne olivat laskentapäivän alkaessa. Uuhet voidaan kuitenkin toimittaa teuraaksi tai myydä eloon vasta uuhien pitoajan päättymistä seuraavana päivänä ja hevosten hallinnan siirto tehdä hevosten hallinta-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

Jos kuttujen maidontuotanto on pienempi kuin 12 §:n 5 momentin 2 kohdassa tarkoitettu, saadaan tukeen oikeuttavien kuttujen määrä jakamalla tuotetun maidon määrä määrällä, joka kutun on keskimäärin tuotettava. Tukea ei voida kuitenkaan maksaa suuremmalle määrälle tukikelpoisia kuttuja kuin mitä hakija on ilmoittanut hakemuksessaan.

Emolehmien, emolehmähiehojen, lypsylehmien, sonnien, härkien ja hiehojen keskimääräinen lukumäärä saadaan laskemalla yhteen eläinryhmän yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät 1 päivän heinäkuuta 2009 ja 30 päivän kesäkuuta 2010 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, ja jakamalla summa luvulla 365.

Jos jonkin eläinryhmän tuotanto on aloitettu tai lopetettu kesken tuen määräytymisajanjakson eikä kyseessä ole koko tilan hallintaoikeuden siirto, eläinryhmän keskimääräistä lukumäärää laskettaessa eläinten lukumäärät merkitään nollaksi aloittamista edeltävinä tai lopettamista seuraavina laskentapäivinä.

Edellä 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa tuki määräytyy kaikkien laskentapäivien eläinmäärän keskiarvona.

Tukilain 10 §:n 5 momentissa tarkoitetussa tilanteessa vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellisen tukivuoden tuen perusteena ollutta eläinmäärää. Eläinmäärän alentumisesta on tällöin toimitettava selvitys hakemuslomakkeen liitteenä. Jos eläinten määrä on alentunut eläintaudin takia, hakemuksen liitteenä tulee lisäksi olla eläinlääkärin antama todistus.

Jos edellisen tukivuoden tuen perusteena oleva eläinmäärä on ollut poikkeuksellinen, vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellistä tukivuotta edeltävien enintään neljän peräkkäisen tukivuoden tuen perusteena olleiden eläinmäärien keskiarvoa.

Edellä 11 §:ssä ja 14 §:ssä tarkoitetun kotieläintuen ennakon määräytymisperusteena on se eläinmäärä, jonka perusteella vuoden 2009 kotieläintuki on maksettu. Uuhista maksettavan tuen ennakon määräytymisperusteena on kuitenkin tuen hakijan vuoden 2010 tukihakemuksessa ilmoittama uuhimäärä tai mahdollisessa valvonnassa todettu tätä pienempi eläinmäärä.

Jos jonkin eläinryhmän vuoden 2010 eläinmäärä on pienempi kuin vuoden 2009 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella.

Jos tuottaja on aloittanut jonkin eläinryhmän tuotannon vuoden 2009 tukihaun jälkeen tai jos tuotanto laajenee merkittävästi vuonna 2010, tuen ennakko määräytyy kyseisen eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella, jos selvitystä eläinmäärästä voidaan pitää luotettavana. Jos selvitystä eläinmäärästä ei voida pitää luotettavana, kyseisen eläinryhmän ennakko voidaan jättää kokonaan tai osittain maksamatta. Tuotannon laajenemista pidetään merkittävänä, jos vuoden 2010 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2009 tuen perusteeksi hyväksytty eläinmäärä.

Edellä 3 momentissa tarkoitettuna luotettavana selvityksenä voidaan pitää asiakirjoja hankittavista eläimistä, tietoja tuotantotiloista tai muuta vastaavaa selvitystä.

Teurastetuista hiehoista myönnetään tuotantosidonnaisen kotieläintuen ennakkoa 75 prosenttia vuoden 2010 lopullisesta tuesta. Muista tukikelpoisista eläimistä myönnetään tuen ennakkoa 60 prosenttia.

Kotieläintuen ennakkoa ei voida maksaa ennen kuin hakijalle on myönnetty tukilain 27 §:ssä tarkoitettu poikkeus, jos hakija tarvitsee poikkeuksen voidakseen saada tukea.

Tuotannosta irrotettua tukea voidaan myöntää 1 päivänä syyskuuta 2010 hakijan hallinnassa olevan viitemäärän perusteella enintään 139 euroa viitemäärän eläinyksikköä kohti.

Rakennemuutoskorvausta voidaan myöntää 1 päivänä syyskuuta 2010 hakijan hallinnassa olevan viitemäärän perusteella enintään 139 euroa rakennemuutoskorvauksen perusteena olevan viitemäärän eläinyksikköä kohti.

Tuotannosta irrotetun tuen ja rakennemuutoskorvauksen ennakkoa voidaan myöntää 60 prosenttia hakijan hallinnassa 1 päivänä maaliskuuta 2010 olevan viitemäärän perusteella lasketusta tuen määrästä.

Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 1 päivänä toukokuuta 2010 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos viljelyssä on mainittuna päivänä tauko, tuki määräytyy sen tukikelpoisen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka oli viljelykäytössä taukoa edeltäneenä aikana.

Kasvihuoneen tulee olla viljelykäytössä ja kasvihuoneiden yhteenlasketun pinta-alan tulee olla vähintään 300 neliömetriä. Hakijan tulee laatia kalenteriviikon tarkkuudella kasvihuonekohtainen viljelysuunnitelma, josta käyvät ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Viljelysuunnitelman muutoksista tulee ilmoittaa kirjallisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään kolme työpäivää ennen suunnitellun muutoksen toteutusta. Viljelysuunnitelman muutos tulee tehdä myös viljelykauden muuttuessa lyhyestä pitkäksi. Tuki määräytyy tällöin lyhyen viljelykauden mukaisena.

Tukikelpoisia viljelykasveja ovat tomaatti, kasvihuonekurkku, avomaankurkku, salaatti (Lactuca sativa ja Cichorium -lajit), lehtitilli, persilja, paprika, kiinankaali, leikkokukat, leikkovihreä, ryhmäkasvit sekä sisätiloihin tarkoitetut, ruukussa viljeltävät koristekasvit.

Tukea myönnetään salaatin sekä ruukkulehtitillin ja ruukkupersiljan taimituotannolle omaan kasvihuoneviljelykäyttöön. Muu taimituotanto ei ole tukikelpoista.

Kasvihuonetuotannon tukea myönnetään enintään seuraavasti:

Pitkän viljelykauden tukea voidaan myöntää, jos tukikelpoisia kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2010 aikana. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalalta tuki myönnetään kuitenkin aina lyhyen viljely-kauden tukena. Jos viljelykaudella viljellään useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin.

Kasvihuonetuotannon tuen ennakko on 60 prosenttia siitä tuesta, joka myönnettäisiin haetun viljelyalan perusteella.

Puutarhatuotteiden varastointitukea voidaan myöntää 15 päivänä lokakuuta 2010, 15 päivänä marraskuuta 2010 ja 15 päivänä joulukuuta 2010 varastossa olevien puutarhatuotteiden varastointimäärien keskiarvon perusteella tukeen oikeuttavasta varastointimäärästä enintään seuraavasti:

Varastointimäärä ilmoitetaan kuutiometrin tarkkuudella ja siihen sisällytetään ainoastaan ne puutarhatuotteet, jotka ovat olleet kauppakelpoisia varastoon pantaessa. Tuotteet on säilytettävä normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneiksi havaittuja tuotemääriä ei sisällytetä ilmoitettavaan varastointimäärään.

Varastointitukikelpoisia puutarhatuotteita ovat kiinankaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, nauris, omena, palsternakka, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, ruusukaali, savoijinkaali, sipuli ja valkokaali.