Sen lisäksi, mitä rakennusten suunnittelusta ja rakentamisesta on muutoin säädetty tai määrätty, noudatetaan tätä asetusta maatalouden rakennetuesta annetun lain (1476/2007) sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) mukaan tuettavissa uudisrakennushankkeissa ja uudisrakentamiseen verrattavassa laajentamisessa sekä laajoissa peruskorjaushankkeissa.

Sian, karjun, ensikon, emakon, porsivan emakon, joutilaan emakon, pikkuporsaan, vieroitetun porsaan, kasvatussian ja lihasian määritelmät sisältyvät maa- ja metsätalousministeriön asetukseen sikojen pidolle asetettaviin eläinsuojeluvaatimuksiin 14/EEO/2002.

Sikaloiden suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja yleisiä ohjeita sekä Suomen eläinsuojelulainsäädännön sikojen pidolle asettamia eläinsuojeluvaatimuksia ja ympäristöhallinnon ympäristönsuojeluvaatimuksia seuraavin täydennyksin.

Sikalan kaikissa osastoissa on oltava luonnonvaloa varten yksi tai useampi ikkuna.

Ikkunat eivät saa olla sikojen ulottuvilla.

Karsinatila on suunniteltava siten, että sioilla on mahdollisuus jakaa se makuu-, ruokinta- ja ulostamisalueisiin.

Sioilla on oltava kuiva, puhdas ja tasainen makuupaikka. Lihasikojen makuupaikan on oltava kiinteäpohjainen. Kiinteäpohjaisen lattian on oltava sellainen, että tonkimisaineita voidaan käyttää asianmukaisesti ja että virtsa ja muut nesteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin.

Rakolattiarakenteessa palkin ja raon leveys tulee valita sikojen iän mukaan. Betonisen rakolattian mitoituksen on täytettävä liitteen 1 taulukossa 1 asetetut vaatimukset. Pikkuporsaille tarkoitetuissa teräs-, valurauta- ja muovirakenteisissa ritilä- ja reikälevyratkaisuissa saa raon leveys tai reiän halkaisija olla enintään 11 mm, vieroitetulle porsaalle 14 mm, ja siitä isommille sioille enintään 18 mm. Rakolattian ja viemäröidyn lattian rakolattiapalkki- ja rakoleveyden sekä reikien mittatiedot tulee merkitä pohjapiirustukseen.

Sioilla tulee olla esteetön veden ja rehun saanti eläimen seistessä normaalissa asennossa. Juomapaikat tulee suunnitella siten, että kaikki siat voivat saada vettä tarpeensa mukaan.

Pihatossa tai ryhmäkarsinassa, tulee olla yksi juomapaikka tai -nippa 10 sikaa kohden ja kullekin sikaryhmälle aina vähintään kaksi juomapistettä. Ryhmäporsituskarsinassa juomapaikkojen lukumäärä on yksi juoma-astia tai juottolaite kymmentä imettävää emakkoa kohden. Ryhmäporsituskarsinan imevillä porsailla on oltava yksi juomalaite tai -astia kahtakymmentä porsasta kohden.

Automaattiruokinnassa ruokintapaikkojen määrä sikaa kohden on oltava laitekapasiteetin mukaan mitoitettu.

Jos eläinten ruokintaan käytetään yksinomaan automaattista ruokintalaitetta, laitteistossa on oltava hälytysjärjestelmä.

Sikalassa tulee varata hoitokarsinatilaa vähintään 5 % kokonaiseläinmäärän tilatarpeesta. Hoitokarsinan vähimmäispinta-ala ja kaukaloruokinnassa tarvittava kaukalopituus on määrätty liitteen 1 taulukossa 2. Sairaspaikat ja hoitokarsinat tulee merkitä pohjapiirrokseen.

Karanteenitila ei saa olla suoraan yhteydessä muihin varsinaisiin eläintiloihin. Karanteenitilan karsinat varusteineen on mitoitettava siihen tulevien sikojen koon vaatimusten mukaan. Huonetilan sisäpintojen on oltava helposti desinfioitavissa. Karanteenitilalla tulee olla muista tiloista erillinen ilmanvaihto ja lannanpoisto. Karanteenitila tulee merkitä piirustuksiin.

Sikalassa tulee olla muista eläintiloista selvästi erotettu lastauspaikka. Lastaustilan tai lastausvaunun sijasta voidaan käyttää lastauskäytävää tai lastausramppia. Lastausrampin on oltava sellainen, että siat eivät pääse takaisin sikalaan.

Jos eläinkuljetusauton kuljettaja tulee sisälle lastaustilaan, tulee lastaustilaan mahtua koko kerralla lastattava eläinmäärä.

Lastauspaikka tulee suunnitella siten että eläinten lastaus on helppoa, ja että lastaus aiheuttaa sioille mahdollisimman vähän stressiä ja loukkaantumisia.

Eläinkuljetusauton sijoituspaikka ei saa sijaita lähellä sikalan ilmanottoaukkoja.

Lastaustilan, -vaunun tai -käytävän sisäpintojen on oltava helposti desinfioitavissa ja lastauspaikassa tulee olla erillinen ilmanvaihto ja lannanpoisto. Lastauspaikan pesuvettä ja lastauspaikasta poistettavaa lantaa ei saa johtaa sikalan lantakouruun, vaan sikalan ulkopuoliseen lantakanavaan tai -varastoon. Painepesua varten on lastauspaikoissa oltava omat pesulinjat ja pesuletkut sekä pesuaineiden ja desinfiointiaineiden säilytyspaikka.

Ulkoilualueen pohjan tulee olla tiivis ja likavedet tulee ohjata keräilykaivoon tai lantalaan. Ulkoilualueen aitauksen on oltava kestävästä materiaalista, joka ei vahingoita sikoja ja joka estää niiden karkaamisen. Ulkoilualueelta on oltava pääsy säänsuojaan.

Lihasikalan sikapaikan vähimmäispinta-alat ja kaukaloruokinnassa tarvittava kaukalopituus on määrätty liitteen 1 taulukossa 2. Karsinan mitat, ruokintakourut ja -laitteet, sikojen määrät karsinaa kohti sekä sikojen enimmäispainot tulee merkitä pohjapiirustukseen.

Häkin takana olevalla lattiaosuudella on oltava avattava luukku, jonka kautta pystytään poistamaan jälkeiset, likaantunut pesäntekomateriaali ja kuivikkeet lantakanavaan. Porsitushäkin leveyden on oltava vähintään 850 mm häkin alareunan tasolta, 100 mm lattiatasolta mitattuna ja häkin korkeuden vähintään 900 mm.

Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä huhtikuuta 2010.

Tällä asetuksella kumotaan tuettavaa rakentamista koskevista sikaloiden rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista 2 päivänä marraskuuta 2005 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (848/2005) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tämän asetuksen voimaan tullessa vireillä oleviin tuen myöntämistä koskeviin hakemuksiin ja niihin liittyviin rakennussuunnitelmiin sekä rakennussuunnitelmiin, jotka ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen käsiteltävinä hyväksymistä varten, sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.