Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta (muutoksenhakulautakunta) toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaisissa asioissa ja muissa asioissa siten kuin erikseen säädetään.

Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja on päätoiminen ja muut jäsenet ovat sivutoimisia.

Puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla on yksi yhteinen varajäsen, johon sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään varapuheenjohtajasta ja jäsenestä. Muilla jäsenillä on kullakin henkilökohtainen varajäsen. Henkilökohtaiseen varajäseneen sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään muutoksenhakulautakunnan jäsenestä.

Puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja lakimiesjäsenten tulee olla oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita ja tapaturmavakuutukseen hyvin perehtyneitä. Puheenjohtajalta edellytetään lisäksi käytännössä osoitettua johtamistaitoa.

Lääkärijäsenen tulee olla laillistettu lääkäri.

Puheenjohtaja johtaa muutoksenhakulautakuntaa ja vastaa sen toiminnasta, valvoo laintulkinnan yhdenmukaisuutta muutoksenhakulautakunnan ratkaisuissa sekä vastaa muutoksenhakulautakunnan hallinnollisista asioista työjärjestyksessä tarkemmin määrätyllä tavalla.

Valtioneuvosto nimittää sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajan toistaiseksi sekä muut jäsenet viideksi vuodeksi kerrallaan.

Työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevista jäsenistä on ainakin kolme määrättävä työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ja ainakin kolme työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Maatalousyrittäjien olosuhteita tuntevat jäsenet on määrättävä maatalousyrittäjien edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta.

Muutoksenhakulautakunnan jäsenen oikeudesta pysyä tehtävässään on voimassa, mitä tuomarinviran haltijasta säädetään.

Jos muutoksenhakulautakunnan jäsenen tehtävä vapautuu kesken toimikauden, määrätään seuraaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Muutoksenhakulautakunnan jäsenen on ryhtyessään tehtäväänsä vannottava tuomarinvala tai annettava tuomarinvakuutus siten kuin oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 6 a ja 7 §:ssä säädetään, jollei hän ole tehnyt sitä jo aiemmin.

Muutoksenhakulautakunnan jäsen on velvollinen eroamaan tehtävästään sen kuukauden päättyessä, jonka kuluessa hän täyttää 68 vuotta.

Muutoksenhakulautakunnassa on tarpeellinen määrä esittelijöitä.

Muutoksenhakulautakunnan esittelijällä on oltava oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto. Esittelijän tehtävistä määrätään tarkemmin muutoksenhakulautakunnan työjärjestyksessä.

Asiat ratkaistaan muutoksenhakulautakunnassa jaostoissa. Lainkäyttöasiat ratkaistaan esittelystä jaostossa, yhden tuomarin kokoonpanossa, vahvennetussa jaostossa tai täysistunnossa. Muut asiat ratkaistaan hallintojaostossa, jollei hallintojaosto ole antanut asiaa muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan päätettäväksi.

Jaostossa on puheenjohtajana muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja jäseninä lakimiesjäsen, lääkärijäsen ja kaksi työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevaa jäsentä sekä maatalousyrittäjien olosuhteita tunteva jäsen.

Jaosto on päätösvaltainen, kun jaoston puheenjohtajan, lääkärijäsenen ja lakimiesjäsenen lisäksi läsnä ovat työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevat jäsenet. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) ja sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain (118/1991) mukaisissa asioissa jaoston puheenjohtajan, lääkärijäsenen ja lakimiesjäsenen lisäksi läsnä on oltava maatalousyrittäjäjärjestöjen ehdotuksen perusteella nimitetty jäsen.

Jaoston päätösvaltaisuuden edellytyksenä on lisäksi, että enintään puolet läsnä olevista jäsenistä on työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevia jäseniä ja maatalousyrittäjätoimintaan perehtyneitä jäseniä ja että 1 momentissa tarkoitetuista työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevista jäsenistä toinen on työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta määrätty jäsen ja toinen työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta määrätty jäsen.

Jaosto on päätösvaltainen myös silloin, kun paikalla ovat jaoston puheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä edellyttäen, että ne jaoston jäsenet, jotka eivät ole paikalla, ovat kirjallisesti ennen kokousta ilmoittaneet yhtyvänsä esittelijän esitykseen ja tällä kannalla ovat myös läsnä olevat jäsenet.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu asia voidaan ratkaista kuitenkin myös 8 §:n 2 momentissa tarkoitetussa jaostossa, jos asian laatu sitä edellyttää.

Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja tai jaosto voi määrätä jaostossa käsiteltävänä olevan asian tai siihen kuuluvan kysymyksen ratkaistavaksi vahvennetussa jaostossa yhdenmukaisen tulkinnan varmistamiseksi. Vahvennetussa jaostossa on puheenjohtajana muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja jäseninä varapuheenjohtajat sekä asiaa aikaisemmin käsitelleen jaoston jäsenet ja muiden jaostojen lakimiesjäsenet. Jos asian ratkaiseminen olennaisesti riippuu lääketieteellisestä kysymyksestä, jäseninä ovat lakimiesjäsenten sijasta muiden jaostojen lääkärijäsenet.

Vahvennettu jaosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä on vähintään neljä viidesosaa vahvennettuun jaostoon kuuluvista jäsenistä. Tällöin jäseniin sovelletaan, mitä 9 §:n 2 momentissa säädetään.

Jos muutoksenhakulautakunnan ratkaistavalla asialla on periaatteellista merkitystä lain soveltamisen kannalta muissa vastaavanlaisissa tapauksissa tai jos jaoston ratkaisu tulisi poikkeamaan aikaisemmasta käytännöstä, muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja tai jaosto voi määrätä asian käsiteltäväksi muutoksenhakulautakunnan täysistunnossa. Myös muutoksenhakulautakunnan työjärjestystä koskevat asiat on käsiteltävä täysistunnossa.

Täysistunto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä. Päätösvaltaisuuden edellytyksenä on lisäksi, että läsnä on vähintään yksi työnantajajärjestöjen ehdotuksen perusteella nimitetty jäsen, yksi työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjen ehdotuksen perusteella nimitetty jäsen sekä yksi maatalousyrittäjäjärjestöjen ehdotuksen perusteella nimitetty jäsen. Käsiteltäessä muutoksenhakuasiaa enintään puolet läsnä olevista jäsenistä voi olla työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevia jäseniä ja maatalousyrittäjätoimintaan perehtyneitä jäseniä. Jos asian ratkaiseminen olennaisesti riippuu lääketieteellisestä kysymyksestä, tulee myös lääkärijäsenen olla läsnä.

Hallintoasiat käsitellään hallintojaostossa. Sen puheenjohtajana toimii muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja ja muina jäseninä ovat muutoksenhakulautakunnan varapuheenjohtajat sekä kolme työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevaa jäsentä, joista yhden ovat nimenneet työnantajajärjestöjen ehdotuksen perusteella nimitetyt jäsenet, yhden työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjen ehdotuksen perusteella nimitetyt jäsenet ja yhden maatalousyrittäjien järjestöjen ehdotuksen perusteella nimitetyt jäsenet keskuudestaan. Hallintojaosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä. Asiat käsitellään siten kuin muutoksenhakulautakunnan työjärjestyksessä määrätään.

Asian käsittelyyn muutoksenhakulautakunnassa sovelletaan hallintolainkäyttölakia, jollei erikseen toisin säädetä.

Mitä hallintolainkäyttölain 38 §:ssä säädetään suullisen käsittelyn toimittamisesta yksityisen asianosaisen pyynnöstä hallinto-oikeudessa, koskee suullisen käsittelyn toimittamista muutoksenhakulautakunnassa. Muutoksenhakulautakunnassa sovelletaan myös asian käsittelyä ja selvittämistä koskevia hallintolainkäyttölain 37 ja 39―50 §:n säännöksiä sen estämättä, mitä mainitun lain 2 §:n 1 momentissa säädetään.

Kustannukset, jotka hallintolainkäyttölain 49 ja 50 §:n mukaan korvataan valtion varoista, korvataan muutoksenhakulautakunnan varoista lukuun ottamatta valtion nimeämälle todistajalle korvattavia kustannuksia.

Muutoksenhakulautakunnan toimivaltaan kuuluvassa asiassa ei noudateta hallintolainkäyttölain 11 luvun säännöksiä ylimääräisestä muutoksenhausta.

Muutoksenhakulautakunta voi poistaa vakuutuslaitoksen lainvoimaisen päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi siten kuin siitä erikseen lailla säädetään.

Muutoksenhakulautakunta voi jättää kirjallisen tai suullisen selvityksen huomioon ottamatta, jos selvitys saapuu muutoksenhakulautakuntaan vasta asian ratkaisupäivänä tai sen jälkeen.

Muutoksenhakulautakunnan päätös annetaan tiedoksi lähettämällä se postitse kirjeellä vastaanottajalle hänen ilmoittamaansa postiosoitteeseen.

Muutoksenhakulautakunnan päätös on maksuton.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta muutoksenhakulautakunnassa ja muutoksenhakulautakunnan ratkaisukokoonpanosta asiassa, joka koskee oikeudenkäynnin julkisuutta, säädetään oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa.

Muutoksenhakulautakunnan toiminta rahoitetaan lakisääteistä tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavilta vakuutuslaitoksilta perittävillä oikeushallintomaksuilla. Maksujen yhteismäärä vastaa niitä kokonaiskustannuksia, jotka aiheutuvat muutoksenhakulautakunnalle säädettyjen muutoksenhakua koskevien tehtävien hoitamisesta.

Finanssivalvonta vahvistaa vuosittain muutoksenhakulautakunnan talousarvion lautakunnan hallintojaoston esityksestä. Talousarvio sisältää muutoksenhakulautakunnan toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Vuosittaisten kustannusten muutosten tulee vastata yleisen kustannustason sekä asioiden lukumäärän ja muutoksenhakulautakunnan toiminnan muutosta. Finanssivalvonta voi hallintojaoston esityksestä erityisestä syystä vahvistaa tilivuoden kuluessa lisätalousarvion lisäkustannuksista.

Vakuutuslaitoksen oikeushallintomaksu määrätään siten, että 2 momentissa tarkoitetussa talousarviossa vahvistetut muutoksenhakulautakunnan kustannukset jaetaan tapaturmavakuutuslaitosten kesken määräämisvuotta edeltävänä vuonna vakuutuslaitosten lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tuloslaskelman mukaisen vakuutusmaksutulon sekä Valtiokonttorin ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen laskennallisen maksutulon perusteella. Oikeushallintomaksun määrän vahvistaa muutoksenhakulautakunnan hallintojaoston esityksestä Finanssivalvonta. Oikeushallintomaksun maksuunpanosta ja perinnästä vastaa muutoksenhakulautakunta. Tarkempia säännöksiä maksun täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Muutoksenhakulautakunnan tilintarkastukseen sovelletaan, mitä tilintarkastuslaissa (459/2007) säädetään tilintarkastajan riippumattomuudesta, esteellisyydestä, salassapitovelvollisuudesta, erottamisesta ja eroamisesta. Muutoksenhakulautakunnan täysistunto valitsee vuosittain tilintarkastajan ja varatilintarkastajan. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (KHT). Tilinpäätöksen vahvistaa ja vastuuvapauden hallintojaostolle myöntää muutoksenhakulautakunnan täysistunto. Muutoksenhakulautakunta antaa vahvistetun tilinpäätöksen tiedoksi Finanssivalvonnalle. Jos tilinpäätös osoittaa yli- tai alijäämää vahvistettuun talousarvioon nähden, erotus otetaan huomioon seuraavalta vuodelta määrättävän oikeushallintomaksun perusteissa.

Vakuutuslaitos voi valittaa Finanssivalvonnan oikeushallintomaksun vahvistamista koskevasta päätöksestä siten kuin Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878/2008) säädetään.

Oikeushallintomaksun suorasta ulosottokelpoisuudesta ilman ulosottoperustetta säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007). Jollei maksua suoriteta viimeistään eräpäivänä, maksamattomalle pääomalle peritään vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:ssä tarkoitetun korkokannan mukaan. Viivästyskoron sijasta muutoksenhakulautakunta voi periä viiden euron suuruisen viivästysmaksun, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi.

Työskentelyn järjestämisestä muutoksenhakulautakunnassa määrätään tarkemmin työjärjestyksessä, jonka muutoksenhakulautakunnan täysistunto vahvistaa.