Tässä asetuksessa säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005), jäljempänä kemikaaliturvallisuuslaki, tarkoitetuista puolustusvoimien sotilaalliseen toimintaan tarkoitetuista räjähteistä (sotilasräjähde) ja kemikaaliturvallisuuslaissa säädettyjen räjähteitä koskevien tehtävien hoitamisesta puolustusvoimissa.

Puolustusministeriölle kuuluu sotilasräjähteitä koskevien asioiden ylin johto ja ylin ohjaus. Pääesikunta johtaa ja valvoo sotilasräjähteitä koskevia asioita puolustushallinnossa.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto huolehtii kemikaaliturvallisuuslaissa Turvatekniikan keskukselle säädetyistä räjähteitä koskevista tehtävistä, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Pääesikunnassa toimii sotilasräjähteiden vaatimustenmukaisuuden arvioinnista vastaava kansallinen vastuutaho (National Authority). Kansallinen vastuutaho huolehtii kemikaaliturvallisuuslain 102 §:ssä tarkoitetuista tarkastuslaitokselle kuuluvista vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen liittyvistä tehtävistä.

Puolustushaaraesikunnat hoitavat kemikaaliturvallisuuslaissa toiminnanharjoittajalle säädettyjä tehtäviä. Joukko-osastot hoitavat omaan varastointiinsa liittyviä tehtäviä.

Pääesikunta ratkaisee ne sotilasräjähteisiin kuuluvat asiat, joita ei ole tässä asetuksessa säädetty pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston, puolustushaaraesikunnan, joukko-osaston tai muun hallintoyksikön ratkaistaviksi.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto ratkaisee puolustushallinnon alaan kuuluvat kemikaaliturvallisuuslaissa Turvatekniikan keskukselle säädetyt räjähteitä koskevat asiat, jollei tässä asetuksessa myöhemmin toisin säädetä.

Pääesikunta asettaa sotilasräjähteen testauksesta, kokeilusta, hankinnasta, valmistuksesta, käytöstä, varastoinnista, hyväksymisestä ja hävittämisestä turvallisuusvaatimukset, joissa on otettu huomioon räjähteitä koskevat kansalliset menettelyt ja sotilasräjähteitä koskevat kansainväliset standardit.

Puolustushaaraesikunnan on varmistettava, että 1 momentissa tarkoitetut turvallisuusvaatimukset täyttyvät.

Sotilasräjähteitä käsittelevien tai hallinnoivien on tehtävä ilmoitus puolustushaaraesikunnalle, jos he ovat havainneet, että toiminnassa on puutteita, jotka voivat aiheuttaa onnettomuuksia tai vaaraa.

Puolustushaaraesikunnan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin toiminnan saattamiseksi kemikaaliturvallisuuslain mukaiseksi tai muiden puutteiden korjaamiseksi.

Pääesikunta päättää uuden tuotantolaitoksen tai uuden laitoksen rakentamisesta ja sijoittamisesta. Ennen päätöksen tekemistä on hankittava pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston turvatekninen lausunto 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen vaatimusten täyttymisestä.

Pääesikunta päättää puolustusvoimissa tapahtuvasta sotilasräjähteen valmistuksesta. Ennen päätöksen tekemistä on hankittava pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston turvatekninen lausunto.

Puolustushaaraesikunta voi päättää sarjatuotannon aloittamisesta, kun sotilasräjähde on 16 §:ssä säädetyin tavoin hyväksytty ja pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto ei näe estettä sarjatuotannon aloittamiselle. Puolustushaaraesikunta voi myös päättää koe-erien valmistamisesta pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston turvateknisen lausunnon perusteella.

Sotilasräjähteen hankintapäätöksen tekijän on varmistettava, että sotilasräjähde täyttää kemikaaliturvallisuuslain 67 §:ssä tarkoitetut yleiset vaatimukset ja tämän asetuksen 4 §:n 1 momentissa tarkoitetut erityiset vaatimukset.

Puolustushaaraesikunnan on varmistettava, että hankittu sotilasräjähde täyttää 1 momentissa tarkoitetut yleiset vaatimukset ja erityiset vaatimukset ennen kuin sotilasräjähde otetaan puolustusvoimien hallintaan.

Hankintapäätöksen tekijän on 1 momentissa ja puolustushaaraesikunnan 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa hankittava pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston lausunto ja kansallisen vastuutahon lausunto vaatimusten täyttymisestä.

Puolustushaaraesikunnat päättävät puolustusvoimien tuotantolaitoksessa tapahtuvasta testaus- ja koetoiminnasta. Ennen päätöksen tekemistä on hankittava pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston turvatekninen lausunto.

Testien ja kokeiden suorittajalla on oltava käytössään riittävä tieto räjähteestä ja sen ominaisuuksista testauksen ja kokeiden tekemiseksi.

Varastoinnin turvallisuusperusteiden arvioinnissa tulee ottaa huomioon varastoitavien sotilasräjähteiden vaarallisuusluokka, rakenteelliset ominaisuudet, määrä sekä varaston rakenteelliset tekijät ja niiden suojarakenteet kuten vallitukset ja sisäiset sekä ulkoiset suojaetäisyydet. Lisäksi on otettava huomioon mahdollisen räjähdysonnettomuuden vaikutukset ja ne kohteet, joihin nämä vaikutukset voivat ulottua.

Sotilasräjähteet varastoidaan 1 momentissa tarkoitettujen turvallisuusperusteiden arvioinnin nojalla kallioluoliin tai maapeitteisiin varastosuojiin taikka muun tyyppisiin varastosuojiin, jos voidaan varmistua, että perusteet riittävän turvalliseen varastointiin ovat olemassa. Puolustushaaraesikunnan on huolehdittava siitä, että suoja täyttää räjähteille määritetyt olosuhdevaatimukset.

Sotilasräjähteet on varastoitava siten, että niiden joutuminen asiattomille ja niiden vahingoittaminen on estetty.

Hylättyjen sotilasräjähteiden varastoinnissa on huolehdittava, että 4 §:n 1 momentissa tarkoitetut vaatimukset täyttyvät.

Pääesikunta päättää sotilasräjähteiden varastoinnista, jos varastoon sijoitetaan sotilasräjähteitä vähintään 4 000 nettokilogrammaa. Ennen päätöksen tekemistä on hankittava pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston turvatekninen lausunto.

Joukko-osasto päättää sotilasräjähteiden varastoinnista, jos varastoon sijoitetaan alle 4 000 nettokilogrammaa sotilasräjähteitä. Ennen päätöksen tekemistä on hankittava puolustushaaraesikunnan turvatekninen lausunto.

Sotilaallisen koulutuksen tai sotilaallisen harjoituksen yhteydessä toteutetun tilapäisen varastoinnin tulee täyttää edellä 4 §:n 1 momentissa tarkoitetut vähimmäisvaatimukset siten, että varastoinneista ei aiheudu vaaraa henkilölle, omaisuudelle eikä ympäristölle. Tilapäinen varastointi tulee toteuttaa niin, että pääsy niihin on asiattomilta estetty.

Pääesikunta antaa tarvittaessa 4 §:n 1 momenttia täydentävän tapauskohtaisen ohjeen varastoinnista puolustusvoimien valmiutta kohotettaessa.

Puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa kansainvälisissä sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä sotilasräjähteet varastoidaan kriisinhallintajoukon omiin toimialueella sijaitseviin varastoihin tai kansainvälisen kriisinhallintaoperaation yhteisvarastoihin.

Kriisinhallintajoukon on hankittava pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston turvatekninen lausunto ennen kuin se päättää sotilasräjähteiden varastoinnista.

Puolustushaaraesikunnan on varmistettava, että sotilasräjähteen kunnonvalvontaa varten laaditaan teknillisesti perusteltu suunnitelma, joka sisältää räjähdekohtaisen valvontaohjeistuksen ja -välin määrittämisen.

Sotilasräjähteen on täytettävä 4 §:n 1 momentissa tarkoitetut räjähdettä koskevat turvallisuusvaatimukset. Turvallisuusvaatimuksiin liittyvien testausten ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin tulee perustua kansallisiin ja kansainvälisiin menettelyihin. Vaatimustenmukaisuuden arviointi tehdään sotilasräjähteen suunnitellun elinkaaren mukaisesti.

Puolustushaaraesikunnan on varmistettava, että sotilasräjähde täyttää kemikaaliturvallisuuslain 68 §:ssä tarkoitetut räjähdettä koskevat vaatimukset.

Kansallinen vastuutaho huolehtii kemikaaliturvallisuuslain 68 §:ssä tarkoitetuista vaatimustenmukaisuuden arvioinneista ja antaa niistä lausunnot.

Puolustushaaraesikunta hyväksyy sotilasräjähteen käyttöönotettavaksi.

Hyväksymispäätöksessä on otettava huomioon 15 §:n 3 momentissa tarkoitettu kansallisen vastuutahon lausunto.

Jos sotilasräjähdettä tai sen käyttötapaa muutetaan, räjähde on uudelleen hyväksyttävä käyttöön otettavaksi. Samoin tulee menetellä, jos sotilasräjähteen käyttöolosuhteet muuttuvat.

Pääesikunta laatii puolustusvoimien suunnitelmat sotilasräjähteistä luopumisesta sekä vahvistaa turvalliset ja ympäristösuojelulliset näkökohdat huomioon ottavat hävittämismenetelmät.

Puolustushaaraesikunnat laativat 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukaisesti hävittämissuunnitelmansa ja huolehtivat räjähteiden hävittämisestä.

Käyttö- tai varastointiturvallisuutensa menettäneet räjähteet on hävitettävä viipymättä.

Tuotantolaitoksesta on laadittava sisäinen pelastussuunnitelma, joka sisältää onnettomuuksien vaikutusten rajoittamisen, tarvittavien toimenpiteiden toteuttamistavat sekä onnettomuuden jälkeisen ympäristön puhdistamisen ja jälkien korjaamisen.

Suunnitelmien ajantasaisuus on tarkistettava pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston määräämin säännöllisin väliajoin. Tarkastus on tehtävä kuitenkin vähintään joka kolmas vuosi.

Pelastussuunnitelmien mukaisia toimenpiteitä on harjoiteltava yhteistoiminnassa paikallisten pelastusviranomaisten ja tarvittaessa poliisin kanssa.

Tuotantolaitoksesta on laadittava turvallisuusselvitys, jos tuotantolaitoksen alueella on tai voi olla räjähteitä vähintään 50 000 nettokilogrammaa.

Turvallisuusselvitys tulee toimittaa pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle riittävän ajoissa ennen toiminnan aloittamista.

Turvallisuusselvitys tulee tarkastaa ja saattaa ajan tasalle pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston määräämin säännöllisin väliajoin, kuitenkin vähintään joka viides vuosi.

Puolustushaaraesikunnan on huolehdittava, että alueelliselle pelastuslaitokselle toimitetaan tuotantolaitoksesta tarvittavat tiedot ulkoisen pelastussuunnitelman laatimista ja tuotantolaitoksen pelastustoimen järjestelyä varten.

Tuotantolaitoksessa sattuneesta onnettomuudesta taikka onnettomuuden vaaratilanteesta tulee tehdä ilmoitus pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle.

Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston on valvottava sotilasräjähteiden testaukseen, kokeiluun, valmistukseen, varastointiin, hankintaan, hyväksymiseen ja hävittämiseen liittyvien menettelyjen vaatimustenmukaisuutta ja toimivuutta kemikaaliturvallisuuslain tarkoituksen toteuttamiseksi.

Puolustushaaraesikunnan on tarkastettava tuotantolaitokset, joissa varastoidaan alle 4 000 nettokilogrammaa sotilasräjähteitä vähintään kerran vuodessa.

Edellä 1 momentissa säädettyä määräaikaa voidaan pidentää, jos puolustushaaraesikunnalla on käytössään järjestelmällinen menettely, jonka perusteella pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto voi varmistua laitoksen teknisestä turvallisuudesta, toimintaperiaatteista ja johtamisjärjestelmien toimivuudesta taikka laitoksen suuronnettomuus- ja muiden onnettomuusvaarojen järjestelmällisen arvion perusteella on laadittu muu ohjelma. Määräaikaa on lyhennettävä, jos se on turvallisuuden varmistamiseksi tarpeellista.

Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston on laadittava tarvittavilta osin 21 §:ssä tarkoitetusta valvonnasta ja 22 §:n 1 momentissa tarkoitetuista tarkastuksista tarkastuskertomus.

Puolustushaaraesikunta päättää tarkastuskertomuksessa edellytetyistä ja tarvittavista toimenpiteistä.

Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston on raportoitava vuosittain pääesikunnalle ja puolustusministeriölle suoritetuista tarkastuksista, todetuista puutteista ja korjaavista toimenpiteistä.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2009.

Tällä asetuksella kumotaan 28 päivänä marraskuuta 1996 annettu puolustusministeriön räjähdepäätös (930/1996). Päätöstä ja sen nojalla annettuja päätöksiä sovelletaan kuitenkin vuoden 2009 loppuun saakka.

Puolustusministeriön räjähdepäätöksen mukaiset ennen tämän asetuksen voimaantuloa myönnetyt luvat sekä annetut määräykset ja ohjeet ovat voimassa siihen saakka, kunnes 8 luvussa tarkoitetut valvonta- ja tarkastustoimet on suoritettu ja 4 §:n 1 momentin tarkoittamat turvallisuusvaatimukset on asetettu.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa puolustusministeriön räjähdepäätöksen nojalla vireille pantu asia käsitellään ja ratkaistaan puolustusministeriön räjähdepäätöksen nojalla.